Sari, etsivä nuorisotyöntekijä

Sari, etsivä nuorisotyöntekijä.

“Mie oon ollu ihan hirvee nuori!” Huudahtaa Sari Häkkinen.

Niin tai näin, omat kokemukset nuoruudesta ja aiemmista töistä ovat kantaneet pitkälle, sillä viimeisen vuoden Häkkinen on tehnyt etsivää nuorisotyötä Sodankylässä. Työn keskiössä on nuoren tukeminen arjessa ja omassa kasvamisessa. Muita nuoria kuin itseään Häkkinen ei voi hirveiksi väittää, sillä hänelle nuorisotyön merkitys kiteytyy pohjoisen viileässä kesäilmassa yhteen lauseeseen:

“Kun nuorta tuetaan kasvamisessa, saadaan tasapainoisia aikuisia.”

 

Sodankyläläisessä nuorisotyössä luonto on keskeisessä roolissa. Toisinaan kohtaa nuoren, joka näkee kaikissa asioissa vain negatiiviset puolet, mutta kun hänen kanssaan lähtee metsään istumaan nuotiolle, saattaa huomata, että yhtäkkiä nuori alkaa puhua elämästä ennenkuulumattoman valoisasti. Luontoavusteinen työ ei kuitenkaan ole Häkkiselle erityisen kummallista, vaan arvokas osa arkea. Nuorelle hetki luonnossa voi silti olla väripilkku mustan arjen keskellä.

“Mie oon onnistunut, jos nuori saa hengähdystauon välillä aika synkästä arjesta. Eikä aina tarvi lähtee vallottaan jotain tunturia, vaan voidaan vaikka istua ja pelata korttia.”

 

Korona-aikana arki on ollut joillekin nuorille tavallistakin raskaampaa, mutta toiset ovat saaneet tilaa ja rohkeutta kasvaa. Kun kukaan ei ole ollut pitämässä kädestä, nuoret ovat onnistuneet nousemaan omille jaloilleen vain kevyen etätuen avulla.

“On käynyt niin, että otetaan videopuhelu nuoren kanssa yhteishaun tekemistä varten. Heti alussa nuori tervehtii ja kertoo, että on jo tehnyt hakemuksen. Käsittämättömän hienoa!”

 

On mahtavaa kuulla, että vaikea tilanne on tuonut joissakin nuorissa esiin paljon hyvää. Häkkinen muistuttaa, että onnistumisista huolimatta joillekin nuorille tämä kesä on ollut elämän vaikeinta aikaa. Tuen antaminen ja rinnalla kulkeminen on edelleen tärkeää.

“Ei elämässä tarvi pärjätä yksin minkään ikäisen ihmisen. Erityisesti ei nuoren.”

Aiheesta muualla