Nuorisoalan uutisia

01.06.2017: Vanhempien koulutustausta yhteydessä lukiolaisen ohjauskokemuksiin

Sukupuoli ja vanhempien koulutustausta vaikuttavat vahvasti lukiolaisten kokemuksiin opintojen aikaisesta ohjauksesta. Ohjausta osaavat pääosin parhaiten hyödyntää ne, joilla on muutenkin hyvät edellytykset menestyä opinnoissaan. Tulokset selviävät Suomen Lukiolaisten Liiton (SLL) syksyllä 2016 tekemästä kyselystä.

Vanhempien koulutusasteen ja lapsen lukioaikaisen opinto-ohjauskokemuksen väliltä löytyy useita yhteyksiä. Korkeasti koulutettujen vanhempien lapset kokevat lukion opinto-ohjauksen hyödyllisemmäksi kuin matalasti koulutettujen vanhempien lapset. Kotitausta vaikuttaa myös muista lähteistä, esimerkiksi ystäviltä, saadun tuen kokemukseen. Korkeasti koulutettujen vanhempien lapset hakeutuvat myös muita useammin henkilökohtaiseen ohjaukseen.

─ On paradoksaalista, että ohjaukseen osaavat hakeutua ja siten myös sitä hyödyntävät parhaiten ne opiskelijat, joilla on opintomenestyksensä ja sosioekonomisten resurssiensa puolesta hyvät edellytykset onnistuneisiin jatkokoulutusvalintoihin. Vastaavasti tukea eniten tarvitsevat eivät osaa hakeutua avun pariin, pohtii tuloksia Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen tutkija Juhani Saari.

Kyselyssä ilmeni lisäksi, että matalasti koulutettujen vanhempien lapset ymmärtävät korkeakoulutettujen lapsia harvemmin selkeän yhteyden kurssi- ja ainevalintojen sekä lukion jälkeisen elämän välillä.

Lukio-opinnot uuvuttavat erityisesti tytöt

Yli puolet lukiolaisista kokee uupumusasteista väsymystä opinnoissaan. Erityisesti tytöt kokevat kuormitusta ja murehtivat opinnoistaan myös vapaa-ajallaan. Saman suuntaisia tuloksia on nähtävissä myös TAT:n Kun koulu loppuu - Nuorten tulevaisuusraportti 2017 -selvityksessä. Tytöt varaavat poikia enemmän aikoja henkilökohtaiseen ohjaukseen, mutta kokevat vielä tämän jälkeenkin ohjauksen määrän poikia useammin riittämättömäksi.

Lukiolaiset kaipaisivat enemmän ohjauksellista apua elämänhallintataitojen ja itsetuntemuksen kehittämiseen sekä erityisesti opiskelun alkuvaiheessa ohjausta ajankäyttöön ja opiskelutekniikkaan.

─ Joskus nuorelle on vaikeaa tunnistaa oman jaksamisen rajoja. Sitä kuvitellaan kahvin riittävän uupumuksen hoitoon, kommentoi lukiolaisen arkea tämän kevään ylioppilas Pazilaiti Simayijiang Helsingin luonnontiedelukiosta.

Vaikka ohjaus koetaan pääsääntöisesti asiantuntevaksi ja opinto-ohjaajat saavat vastaajilta kiitosta, on aikaa henkilökohtaiselle ohjaukselle liian vähän.

─ Opon tapaamiseen olisi paljon matalampi kynnys kuin kuraattorille tai koulupsykologille menemisessä, mutta opinto-ohjaajilla ei vain yksinkertaisesti ole tarpeeksi aikaa lähitapaamiselle. Jos saan ajan kahden viikon päähän, niin se ei välttämättä enää auta siihen ahdistukseen, harmittelee Simayijiang.

Opinto-ohjaus kaipaa kehittämistä

SLL esittää selvityksen pohjalta kymmentä toimenpidettä lukion opinto-ohjauksen kehittämiseksi. Näihin sisältyvät muun muassa kaikki ohjaa -periaatteen vahvistaminen, lukiolaisten TET-jakso sekä oppilaitosten ja koulutusalojen nykyistä laajempi esittely.

─ Opinto-ohjaus on merkittävässä roolissa monessa koulutuspoliittisessa uudistuksessa - silti sen kehittäminen on jäänyt paitsioon. Ehdotamme käynnistettäväksi valtakunnallisen opinto-ohjauksen kehittämisohjelman ja peräämme päättäjiä turvaamaan opinto-ohjauksen riittävät resurssit. Yhdellä opinto-ohjaajalla tulisi olla enintään 200 ohjattavaa, kommentoi Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Pietu Heiskanen.

Myös Suomen opinto-ohjaajat ry:n puheenjohtaja Jukka Vuorinen yhtyy SLL:n teeseihin. Hän toivoisi selvitystä opinto-ohjauksen tilasta Suomessa.

─ Olen huolestunut erityisesti alueellisesta eriarvoisuudesta. Suomessa ei valitettavasti toteudu oppilaiden oikeus saada tasa-arvoista opinto-ohjausta, toteaa Vuorinen.

Suomen Lukiolaisten Liiton teettämä kysely toteutettiin loppusyksystä 2016. Siihen vastasi yhteensä 3203 lukiolaista eri puolilta Suomea. Selvitys käsittelee opiskelijoiden kokemuksia lukioaikaisesta opinto-ohjauksesta suhteessa ainevalintoihin, ylioppilaskirjoituksiin, jatkokoulutusmahdollisuusksiin sekä yleisiin hyvinvointitekijöihin.

Lataa sähköinen Rakas, kamala opo - lukiolaisten kokemuksia opinto-ohjauksesta -selvitys SLL:n verkkosivuilta .



Takaisin