Nuorisoalan uutisia

15.02.2017: Maahanmuuttajien koulutuksen kehittämiseen ja integrointiin uusia ehdotuksia

Opetus- ja kulttuuriministeriön laajapohjainen ohjausryhmä esittää yli 40 uutta toimenpidettä vastaamaan turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien määrän kasvusta aiheutuviin koulutustarpeisiin. Mukana on myös nuoristyötä sivuavia toimenpide-ehdotuksia.

Ohjausryhmän loppuraportti luovutettiin keskiviikkona opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle Metropolia Ammattikorkeakoulussa, joka toimii yhtenä maahanmuuton vastuukorkeakouluna.
Ohjausryhmä nostaa esiin huolen maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja opiskelijoiden kantaväestöä heikommista oppimistuloksista ja ehdottaa, että asiaa selvitetään tarkemmin tutkimuksilla.

Raportissa painottuvat suomen / ruotsin kielen taidon vahvistamiseen liittyvät esitykset. Tukemalla suomen ja ruotsin kielen taidon kehittämistä varhaisessa vaiheessa voitaisiin parantaa oppimistuloksia.

Ohjausryhmä esittää, että valtio tukisi vieraskielisten suomen/ruotsin kielen oppimista jo varhaiskasvatuksessa. Lisäksi ehdotetaan koulutuksen järjestäjille myönnettävän tuen enimmäisajan pidentämistä kahdella vuodella, jolloin se riittäisi perusopetuksen lisäksi tarvittaessa myös lukioon.

Kielikoulutuksen ja ammatillisten opintojen integrointi edistäisi kielen oppimista ja nopeuttaisi koulutuspolkuja. Työryhmä esittää ammatillisen koulutuksen yleisestä kielitaitovaatimuksesta luopumista. Opintojen aikainen kielenopetus, ohjaus ja muu tuki pitäisi kuitenkin samalla varmistaa. Korkeakoulujen suomen/ruotsin kielen kurssien määrää, erityisesti vaativampien kurssien osalta, ehdotetaan lisättäväksi.

- Tutkimukset osoittavat, että kielen oppimisen ja muun oppimisen välillä on selkeä yhteys, ja suomalaiseen yhteiskuntaan on vaikea päästä kiinni ellei osaa kieltä. Meidän on jatkossa tuotava kielen oppiminen osaksi kaikkea koulutusta, ennen kaikkea ammatillista koulutusta ja työssäoppimista: kieltä on voitava opiskella samaan aikaan kun opitaan muita taitoja, tai muuten polut koulutukseen ja työelämään venähtävät liian pitkiksi. Tämä vaatii asenteiden ja toimintatapojen muutosta, arvioi opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoimintaa ehdotetaan kehitettäväksi. Vastuukorkeakoulutoiminnalla pyritään edistämään korkeakoulutaustaisten ja korkeakoulukelpoisten maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden koulutukseen pääsyä.

Työryhmä teki konkreettisia ehdotuksia myös kulttuuristen ristiriitojen ennaltaehkäisemiseksi. Kesäaikana ja vapaa-ajalla maahanmuuttajalapsille/-nuorille ja kantaväestön lapsille/nuorille tulisi järjestää yhteistä maksutonta leiri- ja kerhotoimintaa. Eri uskontokuntien välisen vuoropuhelun tukeminen nähdään tärkeänä. Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä ehdotetaan vahvistettavan opetustoimen henkilöstön täydennyskoulutusresursseja kohdentamalla.

- Vihapuhe, rasismi ja aggressiivinen meuhaaminen netissä ja arkipäivässä on lisääntynyt. Asenteet ovat koventuneet. Se ei kuulu sivistyneeseen yhteiskuntaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön Merkityksellinen Suomessa -toimintaohjelmassa otamme käyttöön koulutuksen, kulttuurin, nuorisotyön ja liikunnan keinot rasismin ja vihapuheen ehkäisemiseksi sekä osallisuuden edistämiseksi. Haastan kunnat, koulut, oppilas-, opiskelija- ja nuorisojärjestöt ja muun järjestökentän mukaan tähän työhön, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Ehdotukset osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi

Monikielisiä lapsia ja eri taustoista tulevia perheitä on jo lähes kaikilla alueilla Suomessa. Maahanmuuton syyt ovat erilaisilla maahanmuuttajaryhmillä erilaisia ja myös perheiden taustat vaihtelevat suuresti. Päiväkodit, koulut, nuorisotyö ja ‐toiminta sekä erilaiset lasten ja nuorten vertaisryhmät ovat merkittävässä roolissa lasten ja nuorten kotoutumisessa.

Kouluissa, leireillä ja erilaisissa tapahtumissa on käytetty menestyksekkäästi moninaisia toiminnallisia menetelmiä (mm. draama‐ ja teatterikasvatusta) maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten ja kantasuomalaisten lasten ja nuorten yhteisöllisyyden lisääjänä ja erilaisten ongelmatilanteiden kuten esimerkiksi kiusaamisen ratkaisemisessa. Toimintamallit vaativat osaavia, koulutettuja vetäjiä. Osaavan ohjauksen ja yhteisten projektien kautta voidaan vaikuttaa koulun ilmapiiriin ja yhteisöllisyyden kokemuksen lisääntymiseen merkittävästi.

Toimenpide‐ehdotukset:

31. Opetushallitus kohdentaa opetustoimen henkilöstön täydennyskoulutuksen resursseja kulttuurista moninaisuutta tukevaan koulutukseen oppilaitosten johdolle ja henkilöstölle. Koulutuksessa hyödynnetään toiminnallisia menetelmiä. Koulutuksen kehittämisessä tehdään yhteistyötä taiteen alan toimijoiden kanssa.
32. Kunnat tukevat moniammatillista yhteistyötä ja verkostoitumista sekä maahanmuuttajien kotoutumista, kielen oppimista ja osallisuutta tukevien opetusmenetelmien kehittämistä ja projektien toteuttamista.
33. Järjestetään kesäaikana ja vapaa‐ajalla maahanmuuttajalapsille/‐nuorille ja kantaväestön lapsille/nuorille yhteistä, maksutonta leiri‐ ja kerhotoimintaa.
34. Yhteisöllisyyden tukemiseen perehtyneet korkeakoulut ja oppilaitokset tuottavat erilaisia toimintamalleja, joilla kotoutujien kytkeytymistä lähiympäristönsä yhteisöihin tuetaan. Lisäksi tarjotaan kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvää koulutusta ja ohjausta kolmannen sektorin toimijoille.
35. Korostetaan ja tuetaan eri uskontokuntien välistä vuoropuhelua. Korkeakoulut tukevat vuoropuhelua tuottamalla yhteiskuntatieteen ja uskontotieteen yhteistä tietopohjaa eri uskontokuntien käytettäväksi.
36. Opetushallitus levittää hyviä toimintamalleja ja kokeilujen tuloksia sekä hankkeissa kehitettyjä tukija oppimateriaaleja.
37. Opetus‐ ja kulttuuriministeriö levittää onnistumisia ja hyviä toimintamalleja turvapaikanhakijoiden keskuudessa tehdyn nuorisotyön‐ ja toiminnan hankkeista.
38. Opetus‐ ja kulttuuriministeriö selvittää viranomaisyhteistyönä, miten muissa Pohjoismaissa on tuettu maahanmuuttajien psykososiaalista integroitumista koulutusjärjestelmään ja nuorisotoimintaan.
39. Opetus‐ ja kulttuuriministeriö tukee valtakunnallisia opiskelijajärjestöjä sekä paikallisia ylioppilas‐ ja opiskelijakuntia maahanmuuttajien ja vieraskielisten osallisuuden lisäämiseen tähtäävässä yhteisöllisessä toiminnassa. Opetus‐ ja kulttuuriministeriö kannustaa mm. valtionapukriteereillä nuoriso‐ ja opiskelijajärjestöjä aktiiviseen inkluusioon.

Edellisten toimenpide-ehdotusten toteutuminen

Uusien toimenpide-ehdotusten lisäksi raportissa tarkastellaan vuosi sitten valmistuneen työryhmän väliraportin toimenpide-ehdotusten etenemistä, nykytilaa ja toimeenpanoa. Toimenpiteistä useat ovat edenneet: aikuisten perusopetuksen uudistus on etenemässä nopeasti, vastuukorkeakoulutoiminta on käynnistynyt ja ammatillisessa koulutuksessa on käynnistymässä suomen/ruotsin kielen opintoja ja ammatillisia opintoja integroivia koulutuksia.


Loppuraportti (15.2.2017) Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi II


Ohjausryhmän väliraportti (4.2.2016)



Takaisin