Lausunnot

10.10.2008: Lausunto valtion budjetista 2009 eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan
sivistys- ja tiedejaostolle 8.10.2008

 


Viite: Lausuntopyyntö 30.9.2008, kuuleminen 10.10.2008

VALTION TULO- JA MENOARVIOESITYS 2009

Allianssi: Budjetti nuorisotyön kannalta tyydyttävä, lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimeenpanoon panostetaan


Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry. (Allianssi) kiittää eduskunnan valtiovarainvaliokuntaa lausuntopyynnöstä valtion tulo- ja menoarvioesitykseen vuodelle 2009. Allianssin näkemyksen mukaan seuraavat nuorisotyöhön ja nuorisopolitiikkaan liittyvät seikat ovat tärkeitä seuraavan vuoden budjettia hyväksyttäessä.


Nuorisotyön varat 2009

Vuoden 2009 talousarvioesityksessä nuorisotoimialan tavoitteista mainitaan aktiivinen kansalaisuus, sosiaalinen vahvistaminen, nuorten kasvu- ja elinolot sekä toimialan yleinen kehittäminen. Allianssi pitää näitä teemoja nuorisotoimialan kehittämisen kannalta keskeisinä. Nämä kaikki tavoitteet edistävät suomalaisten nuorten hyvinvointia ja yhteiskunnallista osallisuutta. Allianssi korostaa sitä, että kaikki nuorisotoimialan kehittämistoimet tarvitsevat onnistuakseen riittävät taloudelliset resurssit.

Veikkauksen tuottoarvio vuodelle 2009 on 414,0 miljoonaa euroa. Lisäksi jakamattomien voittovarojen rahastosta puretaan edunsaajille 17 milj. euroa. Nuorisotyötä (29.91) veikkausvoittovaroista aiotaan rahoittaa 41,8 miljoonalla eurolla (37,5 m€ vuonna 2008) ja budjettivaroista 10,4 miljoonalla eurolla (9,6 m€ vuonna 2008), yhteensä siis 52,2 miljoonalla eurolla. Allianssi on tyytyväinen siihen, että tulevan vuoden tulo- ja menoarviossa veikkausvoittovaroista jaettavia nuorisomäärärahoja lisätään 4,3 miljoonalla eurolla ja että nuorisotyölle suunnattuja budjettivaroja lisätään. Vuoden 2009 talousarvioesitys noudattaa tuotonjakolakia taaten nuorisotyölle 9,7 %:n osuuden veikkausvoittovaroista, ja on siten nuorisoalan kannalta tyydyttävä ja oikeansuuntainen. Allianssi huomauttaa kuitenkin, että nuorisotyön kulut nousevat jatkuvasti yleisen kustannustason nousun myötä. On tärkeää, että tuotonjakolain mukaista jakosuhdetta noudatetaan myös tulevaisuudessa.

Veikkausvoittovarojen lisäksi nuorisotyötä tuetaan budjettivaroista. Näistä varataan nuorten työpajatoimintaan ja ehkäisevään huumetyöhön 10,4 milj. euroa. Allianssin on tyytyväinen siihen, että nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön ohjataan lisää resursseja. Työpajatoiminnan kautta syrjäytyneet nuoret onnistuvat työllistymään ja lisäämään elämänhallintaansa. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevien nuorten tukipalveluihin.

 

Nuorisotyö peruspalveluna: perusnuorisotyön merkitys korostuu

Nuorisotyöllä tarkoitetaan nuoren vapaa-ajalla tapahtuvaa toimintaa, johon nuori osallistuu omaehtoisesti. Nuorisotyön yhteiskunnallisesta merkityksestä käyty keskustelu on tiivistynyt viime viikkojen aikana vakavan kouluväkivallan seurauksena. Allianssi näkee nuorisotyön erittäin tehokkaana sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä syrjäytymistä ennaltaehkäisevänä toimintana. Siksi on tärkeää, että perusnuorisotyölle turvataan riittävät voimavarat. Allianssin näkemyksen mukaan nuorisotyö ja vapaa-ajan palvelut ovat yksi keskeisimmistä kuntalaisten hyvinvointiin vaikuttavista peruspalveluista.

Kunnat järjestävät nuorisotyön peruspalvelut. Allianssi haluaa muistuttaa, että nuorisotyön rahoituksella on keskeinen merkitys siinä, miten kansallista nuorisopolitiikkaa toteutetaan paikallisella tasolla. Nuorisotyö on useiden toimijoiden yhteistyötä, jossa mukana ovat niin kunnat, seurakunnat kuin järjestötkin. Kunnissa ja järjestöissä tapahtuvan nuorisotyön onnistumisella on ratkaiseva merkitys sille, miten nuorisotyön tärkeimmät tavoitteet, kuten syrjäytymisen ehkäisy ja nuorten osallisuuden lisääminen, onnistuvat. Suomessa toimii tuhansia nuorisojärjestöä, ja niiden toiminnan piirissä on arvioiden mukaan lähes miljoona suomalaista nuorta. Valtion taloudellinen tuki järjestöille on niiden toiminnan mahdollistamisen kannalta olennainen. Järjestöille esitetty 1,1 milj. euron lisärahoitus riittänee kattamaan kustannustason nousun.

Erityisenä haasteena vuosien 2007 ja 2008 aikana ovat nousseet kouluammuskelujen aiheuttamat vakavat paikalliset ja alueelliset kriisit, jotka edellyttävät pitkäkestoista jälkihoitoa sekä erityisiä nuorisotyön panostuksia. Allianssi pitää välttämättömänä, että kriisipaikkakuntien nuorisotyötä vahvistetaan ja näille kunnille turvataan riittävät voimavarat pitkällä aikavälillä. Päätös myöntää Kauhajoen kunnalle 170 000 euron avustus tehostettua nuorisotyötä varten on ollut oikea. Myös pidempikestoiseen avustamiseen on varauduttava.

Vaikka nuorisotyön varat ovatkin vain noin 0,1 % budjetin kaikista menoista, on valtion talousarvion kautta tulevalla rahoituksella olennainen merkitys nuorisotyön onnistumisen kannalta. Rahoitustilanne on parantunut viimeisten vuosien aikana ja nuorisotyön rahoituksessa on päästy vihdoin lamaa edeltävälle tasolle. 1990-luvun alussa tehtyjen leikkausten vuoksi nuorten syrjäytymistä ei voitu torjua kunnolla. Tällainen tilanne ei saa toistua tulevaisuudessa laskevien suhdanteiden aikana. Jatkossa onkin pidettävä huolta siitä, että nuorten hyvinvointia voidaan parantaa, vaikka yleinen talouskehitys ei olisikaan suotuisa.

Kunnat käyttävät nuorisotyöhön tällä hetkellä noin 160 milj. euroa. Kuntien budjeteista nuorisotyön osuus on noin 0,6 %. Allianssin pitää tärkeänä, että vuoden 2009 nuorisotyön valtionosuutta nostetaan esityksen mukaan 14 euroon per alle 29-vuotias kunnan asukas (13 euroa vuonna 2008). Tällä hetkellä kunnissa on noin 1 100 nuorisotilaa ja noin 240 nuorten työpajaa. Nuorten osallisuusryhmiä, esim. nuorisovaltuustoja, on kunnissa noin 150. Kuntien nuorisotoimi työllistää lähes 3 400 työntekijää. (Kuntaliitto 2008). Budjettiesityksen tavoitteiden mukaan nuorisotilojen ja nuorisotyöntekijöiden määrä (2 600) säilyy ennallaan. Allianssi huomauttaa kuitenkin, että monilla paikkakunnilla nuorisotyöntekijöiden ja nuorisotilojen määrä ei ole tällä hetkellä riittävä.

 

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma

Allianssi pitää merkittävänä sitä, että vuoden 2009 talousarvioesitykseen on varattu lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimeenpanoa varten kolme miljoonaa euroa. On toivottavaa, että vuonna 2009 avustettavat hankkeet ovat kiinteästi yhteydessä kehittämisohjelmaan ja että ne edistävät moniammatillista ja seudullista yhteistyötä. Tällaisia hankkeita tarvitaan nuorten elinolojen, osallisuuden, kuulemisjärjestelmien parantamisen sekä aktiivisen harrastustoiminnan edistämiseksi. Näkemyksemme mukaan erityisesti nuorten osallisuutta lisäävät kehittämishankkeet tarvitsevat lisärahoitusta.


Veikkauksen yksinoikeusjärjestelmän säilyttäminen on keskeinen tavoite

Allianssi korostaa Veikkauksen pelien yksinoikeusjärjestelmän säilyttämisen merkitystä.

Mikäli rahapelien yksinoikeusjärjestelmä purettaisiin, valtion tulot ja edunsaajille jakama tuotto jäisivät nykyistä huomattavasti pienemmiksi ja vaikeuttaisivat kansalaistoiminnan ja nuorisotyön rahoitusta.

Rahapelien yksinoikeusjärjestelmän purkaminen aiheuttaisi myös huomattavan korotuspaineen verotukseen ja palvelumaksuihin. Allianssin mielestä rahapelien yksinoikeusjärjestelmä on sekä Suomen että suomalaisen kansalaistoiminnan etu. Arpajaislain uudistamiseen liittyvät ikärajamuutokset ovat Allianssin näkemyksen mukaan perusteltuja.

Allianssi katsoo, että vuoden 2009 talousarvioesitys turvaa nuorisotyön nykyiset resurssit ja mahdollistaa monien nuorisotyön kehittämishankkeiden toteuttamisen. Nuorisotoiminnan vaikuttavuuden ja tavoittavuuden parantamiseksi lisäpanostukset ovat kuitenkin tulevina vuosina välttämättömiä.

 

Helsingissä 8.10.2008

Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry



Takaisin