Kannanotot

11.11.2008: Allianssin syyskokous: Perusnuorisotyö on parasta ennaltaehkäisyä

Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry muistuttaa kunnallisen perusnuorisotyön tärkeydestä sekä vapaaehtoisen kansalaistoiminnan merkityksestä sosiaalisuuden ja yhteisöllisyyden mahdollistajana.

Myös koulujen oppilashuoltoon ja kouluterveydenhoitoon on panostettava, lausuu Allianssin syyskokous.

Vielä vuosi sitten ajateltiin yhteiskunnan ääri-ilmiöiden olevan yksittäistapauksia - näin ei Kauhajoen tragedian jälkeen kuitenkaan enää voi ajatella. Suomalaisessa yhteiskunnassa on nyt tarkistettava suuntaa.

Koulun, kodin, harrastamisen sekä järjestöjen ja kunnallisen nuorisotyön keskinäinen yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää. Nuorisotyön resursseja ei Allianssin mielestä tästä syystä saa missään nimessä leikata, vaikka edessä olisikin taloudellisesti huonommat ajat. Osa järjestöistä ja vapaaehtoisesta nuorisotyöstä kärsii jo nyt toimintaan sitoutuvien aikuisten ja toiminnan vetäjien vähäisestä määrästä. Niin sanottu uusi yhteisöllisyys esimerkiksi Internetin käyttömahdollisuuksista puhuttaessa ei yksin pysty vastaamaan nuoren tukitarpeeseen. Myös masennus- ja mielialalääkkeiden nuorisotilastot puhuvat omaa karua kieltään: nuorten mielenterveyspalveluiden riittämättömyys on tosiasia.

Kun korostetaan yksilön vastuuta itsestään ja valinnoistaan, unohdetaan usein huomioida, että ihmisen yksilöllisyyden lisäksi oleellista on myös kuuluminen yhteisöön. Vastuu elämässä menestymisestä on liian usein kasattu pelkästään nuoren omille harteille. Allianssin syyskokous peräänkuuluttaakin yhteisöllisyyttä niin kotona, koulussa kuin vapaa-aikana.

Myös työelämän vaatimukset ovat viime aikoina kasvaneet ja työhön käytetty aika lisääntynyt, vaikka perhe- ja työelämän yhteensovittamiseksi on toteutettu erilaisia järjestelyjä. Koti on tutkimusten mukaan nuorelle edelleenkin tärkein paikka, ja omien vanhempien kanssa halutaan viettää enemmän aikaa.

Kouluissa ja oppilaitoksissa on lisättävä yhteisöllisyyttä. Oma vertaisryhmä ja tutut opettajat turvaavat nuoren tervettä kasvua. Ryhmässä nuori saa ajattelulleen peilin, ja mikäli hänen toiminnassaan ja ajattelussaan tapahtuu huolestuttavaa kehitystä, on opettajilla, koulun henkilökunnalla ja luokkatovereilla mahdollisuus se huomata. Tällöin nuori voidaan tarvittaessa ohjata avun piiriin. Koulun ja nuorisotyön yhteistyötä tulee tiivistää edelleen.

On välttämätöntä, että kouluterveydenhoitoon ja oppilashuoltoon löytyy riittävästi resursseja. Nuorten ongelmat eivät kuitenkaan poistu yksin oppilashuollon henkilöstöä lisäämällä. Yksittäisen nuoren arjessa ovat läsnä ennen kaikkea luokkatoverit ja opettajat. Yhdessä nuorten kanssa on pohdittava, miten oppilashuollon resurssit suunnataan, jotta ne vastaisivat parhaiten nuorten tarpeita. Tutor- ja oppilaskuntatoiminta ovat tärkeitä kouluyhteisöllisyyden edistämisen muotoja.

Lapset ja nuoret tarvitsevat vertaistensa seuraa sekä kuuntelevia ja tukevia aikuisia.



Takaisin