Kannanotot

11.03.2009: Allianssin tavoitteet Euroopan parlamentin ja Euroopan komission kausille 2009–2014

Minun Eurooppani

Johdanto

Tämän päivän yläasteikäiset nuoret ovat eläneet koko elämänsä Euroopan unionin kansalaisina. Heille on vieras maailma, jossa elettäisiin irrallisina muista, käpertyneenä oman kansallisvaltion ja omien kansalaisten ympärille.

Nuoret tiedostavat mahdollisuutensa ja vastuunsa maailmasta. Heille on päivänselvää, ettei ilman toisista ihmisistä ja ympäristöstä huolehtimista voida enää jatkaa. Kuitenkin nuorten elämää varjostavat huolet opiskeluista, työllistymisestä, terveydestä, vanhempien toimeentulosta, omasta tulevaisuudesta, ympäristöstä ja ystävistä.

Eurovaaleissa kansalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa suuriin ja tärkeäksi kokemiinsa asioihin kansainvälisessä viitekehyksessä. Euroopan parlamentin jäsenet päättävät merkittävistä asioista, jotka vaikuttavat meidän kaikkien elämään tänään ja vielä viidenkymmenenkin vuoden päästä. Euroopan parlamentissa päätetään rauhasta, turvallisuudesta, ympäristön tilasta, ihmisten taloudellisesta hyvinvoinnista ja siitä, miten eurooppalaiset kohtaavat muun maailman. Siitä, miten eurooppalaiset kokevat asemansa yhtenä kaikkein hyvinvoivimmista mantereista.

Nuorilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa näihin asioihin. Ainakin heille pitää antaa mahdollisuus tietää asioista. Kaikissa tapauksissa tieto ei lisää tuskaa, vaan se lisää uskoa siihen, että ihmiset yhdessä pystyvät muuttamaan maailman suuntaa ja tekemään maailmasta paremman paikan elää. Kaikkea ei ratkaise raha, vaan on olemassa arvoja, joihin nuoret ja aikuiset voivat yhdessä sitoutua. Nuorten osallistumista lisäämällä tuomme onnistumisen tunnetta nuorille ja parannamme nuorten oman elämän hallintaa. Annamme uskoa tulevaisuuteen ja omiin kykyihin.

Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssin ry:n kautta nuorisojärjestöt haluavat auttaa poliitikkoja ja eurovaaleihin osallistuvia ihmisiä vaalityössä. Ole hyvä, tässä vaalityötä varten tärkeitä vaikuttamisen työkaluja sinulle!


Allianssin tavoitteet Euroopan parlamentin ja Euroopan komission kausille 2009-2014


1. Nuorten huomioiminen työllisyysmarkkinoilla

Työmarkkinat ovat läpikäyneet suuria muutoksia viime vuosina. Pätkätyöt, epävarmuus ja joustavuuden vaatimukset koskevat erityisesti nuoria. Maailmantalouden riskit ja epävarmuus ovat vain lisänneet nuorten haavoittuvuutta työmarkkinoilla. EU:n tulee ottaa vastuuta nuorten työllisyydestä ja tehdä kaikki mahdollinen työttömyyden ehkäisemiseksi. Korkean tason pyöreän pöydän keskustelua tarvitaan nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseksi.

Työmarkkinoiden epävarmuudesta kärsivät erityisesti jo ennestään heikommassa työmarkkina-asemassa olevat nuoret naiset. Enemmistö pätkätyöntekijöistä on naisia. Työn ja perheen yhteensovittamisen parantaminen takaa erityisesti nuorille naisille pääsyn työmarkkinoille, mikä vahvistaa Euroopan alueen kilpailukykyä.

Konkreettiset toimenpiteet: EU:n tulee jatkaa korkean tason pyöreän pöydän tapaamisia yhteisten visioiden luomiseksi nuorten työllisyyden parantamiseksi kestävällä tavalla.

2. Jokaiselle nuorelle mahdollisuus eurooppalaiseen liikkuvuuteen

Opiskelu, työ, harjoittelu tai vapaaehtoistoiminta ulkomailla tulee mahdollistaa jokaiselle nuorelle Euroopassa. Kansainvälinen kokemus tuo arvokkaan lisän esimerkiksi työllistymistä ja kulttuurienvälistä ymmärrystä ajatellen. EU:n tulee kehittää liikkuvuusohjelmiaan ja tukea taloudellisesti esim. kansalaisjärjestöjen vaihto-ohjelmia. Sen tulee myös mahdollistaa kaikkien nuorten osallistumisen niihin vähentämällä byrokratiaa ja hallinnollisia esteitä. Viisumikäytäntöjen ja verotuskysymysten selkiyttäminen ja nuorten liikkuvuuden helpottaminen näitä esteitä poistamalla on ensiarvoisen tärkeää.

Konkreettiset toimenpiteet: EU:n liikkuvuusohjelmien toteutus on Euroopan komission vastuulla. Ohjelmien laatua tulee parantaa ja varmistaa kaikkien nuorten mahdollisuudet päästä nauttimaan liikkuvuuden tuomista eduista.

3. Moniperustaisen syrjinnän tiedostaminen ja lainmukainen suojelu kaikille nuorille

Nuoret eivät ole homogeeninen ryhmä. Ikäsyrjinnän lisäksi nuoret saatetaan asettaa huonompaan asemaan sukupuolen, etnisen taustan, seksuaalisen suuntautuneisuuden, vammaisuuden, tai vakaumuksen perusteilla.

On tärkeää tunnistaa moniperustainen syrjintä ja sen vaikutukset laajasti nuorten elämän eri alueilla. Sukupuoleen perustuva syrjintä on yksi perustavanlaatuinen syrjinnän muoto, sillä se poikkileikkaa kaikki muut ominaisuudet ja erot. Moniperusteinen syrjintä on haaste, johon on vastattava. Se koskettaa etenkin maahanmuuttajanaisia.

Konkreettiset toimenpiteet: Euroopan komissio on sitoutunut turvaamaan yhdenvertaisen suojelun Amsterdamin sopimuksen artiklan numero 13 syrjintäperusteiden mukaan. Koska nuoret joutuvat helposti syrjityksi useamman kuin yhden tekijän perusteella, tulee nuoria käsitellä erityisryhmänä ihmisoikeusohjelmissa, rakenteissa, ihmisoikeuksiin liittyvissä rahoitusjärjestelmissä ja EU:n nuorisopolitiikassa sekä syrjinnän valvonta- ja seurantajärjestelmissä

4. EU:n sitoutuminen ympäristöön

Ilmaston lämpeneminen on vakava uhka koko maailmalle ja ilmastonmuutos on sukupolvemme suurin haaste. Ympäristökysymykset, kuten luonnon itseisarvo, kestävä elämäntapa, luonnon monimuotoisuus ja ympäristökuormituksen vähentäminen ovat vakautta ja turvallisuutta luovia tekijöitä. Näihin ja muihin turvallisuuskysymyksiin on olennaista sisällyttää nuorten omat näkemykset asioista.

Konkreettiset toimenpiteet: EU:n instituutioiden tulee kiireellisesti ottaa käyttöön keinot, joilla hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää riittävästi. Päästöjen vähentämistä minimissään 20 % vuoteen 2020 mennessä ja edelleen 80% vähennystä vuoteen 2050 mennessä ei voi unohtaa uhkaavan talouskriisinkään vuoksi. Nuoret tulee ottaa mukaan kaikkiin keskusteluihin ja päätöksentekoprosesseihin ilmastokysymyksissä.

5. Eurooppalainen linjaus epämuodollisen oppimisen tunnustamiseksi ja laadun varmistamiseksi

Suuri osa oppimisesta tapahtuu koulun ulkopuolella. Monia taitoja opitaan vapaaehtoistoiminnassa, osallistumalla tapahtumiin ja olemalla jäsenenä järjestöissä. Nuorisojärjestöt ovat nuorten merkittävin epämuodollisen eli non-formaalin oppimisen areena. Non-formaalin oppimisen tunnustaminen tuo lisää ja joustavampia mahdollisuuksia myös muodollisen koulutuksen vauhdista jääneille nuorille hankkia lisäpätevyyksiä ja meriittiä työelämän tarpeita ajatellen.

Konkreettiset toimenpiteet: Non-formaalin oppimisen laadun ja tunnustettavuuden lisääminen tulee olla vahvasti EU:n asialistalla EU:n eri instituutioiden ja nuorisojärjestöjen tulee yhdessä kehittää non-formaalin oppimisen tunnustamisen ja laadunvarmistuksen järjestelmä. Euroopasta tulisi tehdä yhtenäinen alue vapaaehtoistoiminnan tunnustamisen ja tunnistamisen suhteen.

6. Äänestysikärajan laskeminen 16 ikävuoteen

Kaikkein näkyvin ja tehokkain tapa osallistua demokraattiseen päätöksentekoon on äänestäminen vaaleissa. Tällä hetkellä EU:ssa on monia eri äänestysikärajoja, alhaisin Itävallassa, jossa nuorten pääsevät äänestämään jo 16-vuotiaina. Tavoitteemme on, että kaikkiin kansallisiin, paikallisiin ja Euroopan vaaleihin tulisi voida osallistua jo 16-vuotiaana.

Konkreettiset toimenpiteet: Euroopan parlamentin tulee muuttaa äänestysasetustaan niin, että yleinen äänestysikäraja Euroopan parlamentin vaaleihin laskettaisiin 16 ikävuoteen.

7. Eurooppalainen sopimus vapaaehtoisten oikeuksista

Vapaaehtoistoiminta antaa suuren panoksen yhteiskuntaan ja kansalaisten hyvinvointiin. Vapaaehtois-toiminta lisää nuorten henkistä hyvinvointia ja sosiaalista pääomaa. Kuitenkin vapaaehtoiset ja vapaaehtoistoimintaa tuottavat järjestöt kohtaavat paljon vaikeuksia ristiriitaisen ja riittämättömän lainsäädännön osalta niin EU:n kuin kansallisellakin tasolla.

Konkreettiset toimenpiteet: EU:n tulee tehdä Euroopan tasolla kattava sopimus, joka määrittää vapaaehtoisen oikeudet ja velvollisuudet ja tuo selkeästi esille vapaaehtoistoiminnan monimuotoisuuden. Vapaaehtoistoiminnan vuoden 2011 tulee olla näkyvä osa EU:n instituutioiden toimintaa kyseisenä vuonna.

8. Kumppanuutta EU:ssa ja muun maailman välillä liikkuvuuden kautta - EU:n ulkosuhteet

EU:n ei tule käpertyä olemassa olevien rajojen sisäpuolelle, vaan aktiivista laajentumispolitiikkaa tulee harjoittaa jatkossakin. Eurooppalainen vakaus ja hyvinvointi tulee olla kaikkien ulottuvilla. Venäjän kanssa tehtävää yhteistyötä tulee syventää ja voimistaa kaikilla aloilla. Pohjoinen ulottuvuus on muistettava siinä missä Välimeren alueen yhteistyökin. Nuoret ovat olennainen investointi kansainvälisen yhteistyön kehittämisessä.

EU:lla on vahva rooli maailmassa ja tärkeä rooli YK:ssa. Globaali ulottuvuus tulisi nostaa EU:n politiikassa vahvempaan rooliin, sitä kautta vaikutetaan koko maailmaan, eikä vain omilla nurkilla.

Konkreettiset toimenpiteet: EU:n on tuettava EU:n ja sen ulkopuolisten maiden kumppanuuksia, alkaen ruohonjuuritasolta ja erityisesti nuorisojärjestöistä. Tällä tavalla esimerkiksi YK:n vuosituhattavoitteet ihmisoikeuksien, demokratian, solidaarisuuden ja globaalin kumppanuuden saralla voivat toteutua. EU:n tulee edistää mm. viisumikäytäntöjen joustavuutta niin, että kumppanuustoimet EU:n ulkopuolisten maiden kanssa ovat mahdollisia.

9. Nuorten maahanmuuttajien oikeuksien toteutumista valvottava ja kotoutumista helpotettava kaikin tavoin

Alaikäiset maahanmuuttajat ovat erittäin haavoittuva ryhmä. Erityisen haavoittuvassa tilanteessa ovat yksin maahan tulleet turvapaikanhakijalapset ja heidän vastaanottonsa vaatii erityistoimia. Kotoutuminen on kokonaisvaltainen prosessi. Riippumatta maahanmuuton syistä, maahanmuuttajalapset ja nuoret kohtaavat haasteita uudessa asuinmaassaan. Vastaanottavan yhteiskunnan on pystyttävä tukemaan ja ohjaamaan heitä sekä huolehdittava, etteivät maan maahanmuuttopoliittiset linjaukset ja käytännöt riko lasten ja nuorten oikeuksia tai heikennä heidän hyvinvointiaan. Myös ihmiskauppa kaikkine lieveilmiöineen saattaa uhata pahiten juuri maahanmuuttajanuoria. Maahanmuuttajalasten- ja nuorten onnistuneen kotoutumisen edellytyksiä ovat työn tai opiskelun lisäksi mielekäs vapaa-aika, tunne turvallisuudesta, vaikuttamisen mahdollisuudet sekä sosiaaliset suhteet ja verkostot. Maahanmuuttajanuorille tulisi tarjota tuki-palveluita erityisesti yhteiskunnan toimintaan, omiin velvollisuuksiin, oikeuksiin ja mahdollisuuksiin liittyen. Järjestöt ja kolmas sektori on otettava mukaan EU:n maahanmuuttopoliittiseen päätöksentekoon vahvemmin mukaan, sillä ne tavoittavat parhaiten kansallisten viranomaisverkostojen ulkopuolella olevat maahanmuuttajanuoret.

Konkreettiset toimenpiteet: Monet kansainväliset sopimukset, kuten YK:n Lapsen oikeuksien sopimus, suojelevat näitä lapsia ja EU:n tulisi pitää huolta siitä, että kansainväliset sitoumukset pannaan täytäntöön jokaisessa jäsenmaassa.

10. Kansallisten rahapeliyhtiöiden yksinoikeusjärjestelmän säilyttäminen

Veikkauksen ja vastaavien kansallisten rahapeliyhtiöiden pelien yksinoikeusjärjestelmän säilyttäminen on tärkeää kansalaisyhteiskunnan toimivuudelle. Mikäli rahapelien yksinoikeusjärjestelmä purettaisiin, valtion tulot ja edunsaajille jakama tuotto jäisivät nykyistä huomattavasti pienemmiksi ja vaikeuttaisivat kansalaistoiminnan ja nuorisotyön rahoitusta.

Rahapelien yksinoikeusjärjestelmän purkaminen aiheuttaisi myös huomattavan korotuspaineen verotukseen ja palvelumaksuihin. Rahapelien yksinoikeusjärjestelmä on sekä Suomen että suomalaisen kansalaistoiminnan etu. Suomalainen rahapelijärjestelmä perustuu vastuuajatteluun - keskeisenä tavoitteena on minimoida pelaamisesta mahdollisesti aiheutuvat haitat ja maksimoida yhteiskunnalle saatavat hyödyt. Yksinoikeus on viranomaisten keino hallita pelaamista ja rajoittaa kilpailua, joka sääntelemättömänä johtaisi pelaajien aggressiiviseen houkuttelemiseen.

Konkreettiset toimenpiteet: Rikollisuuden torjunta ja pelaamisen haittojen ehkäisy olisi mahdotonta yksinoikeusjärjestelmän purkauduttua, joten Euroopan parlamentin on turvattava rahapelien yksinoikeusjärjestelmä. Niiden lakkauttaminen tuottaisi myös suurta haittaa yksinoikeusjärjestelmän omaavien maiden sosiaali- ja nuorisotyölle.

11. EU strategia ja uusi nuorisosopimus sosiaaliselle ja kestävälle kehitykselle

Eurooppalaisen nuorisosopimuksen (European Youth Pact) toteuttaminen kaikissa EU- maissa on ensiarvoisen tärkeää. Suomalainen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma tarjoaa toimintamalleja ja tavoitteita, jotka toteuttavat nuorisosopimuksen henkeä. Olennaista on myös toteuttamisen seuraaminen ja vaikuttavuuden mittaaminen.

Konkreettiset toimenpiteet: Tarvitaan uusi nuorisosopimus ja uusi strategia eurooppalaiselle hyvin-voinnille. Uuden strategian tulee sisältää yhä voimakkaammin nuoret ja nuorten mahdollisuudet vaikuttaa Euroopan suotuisaan kehitykseen niin taloudellisesta kuin sosiaalisestakin näkökulmasta. Esimerkiksi lasten ja nuorten köyhyys, laadukas perheen ja työn yhteensovittaminen ja sukupolvien välinen dialogi ovat avainkysymyksiä Lissabonin sopimuksen jatkostrategiaa ajatellen.



Takaisin