Lausunnot

30.09.2016: Allianssin lausunto lapsiasiavaltuutetun vuosikirjasta 2017

Allianssin lausunto lapsiasiavaltuutetun vuosikirjasta 2017

Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry (Allianssi) antaa lausunnon lapsiasiavaltuutetun tulevasta (2017) vuosikirjasta, jonka aiheena on: "Oikeesti vai leikisti? Onko lapsella oikeusturvaa?"

Allianssi antaa arvionsa nuorten ennakollisen ja jälkikäteisen oikeusturvan toteutumisesta sekä esittää tähän liittyviä parannusehdotuksia. Tässä lausunnossa esiin nostetut esimerkit perustuvat Allianssin luottamushenkilöiltä kerättyihin kokemuksiin siitä, mitä ongelmia lapsen ja nuoren oikeusturvaan liittyy. Tällä tavoin kootut esimerkit eivät ole tyhjentäviä, mutta antavat suuntaviivoja lapsen ja nuoren oikeusturvan tilasta.

Oikeusturvalla tarkoitetaan yksityisen henkilön oikeuksia suojaavaa sääntelyä, jolla pyritään ennakolta estämään virheelliset virkatoimet (ennakollinen oikeusturva) sekä niitä keinoja (jälkikäteinen oikeusturva), joita suojan kohteena olevalla henkilöllä on käytettävissään virheen korjaamiseksi tai hyvityksen saamiseksi. (Esim. Hakalehto-Vainio, 2013.)

Oikeusturva on perusoikeus. Lapsilla ja nuorilla on oikeus luottaa siihen, että heille laissa turvatut oikeudet toteutuvat ja epäillyt oikeudenloukkaukset voidaan saattaa ratkaistavaksi asianmukaisesti tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa.

1. SYRJIMÄTTÖMYYS OIKEUSTURVAN OSATEKIJÄNÄ

Allianssi on teetättänyt Nuorisotutkimusverkoston kanssa "Toteutuvatko nuorten oikeudet? Oikeusperustainen tarkastelu nuorten elinoloista" -raportin (2015). Selvityksessä keskitytään nuorten oikeuteen työhön, vapaa-aikaan, kulttuuriin ja liikuntaan sekä syrjimättömyyteen. Lisäksi käsitellään nuorten oikeutta terveyteen ja ruumiilliseen koskemattomuuteen sekä oikeutta osallistumiseen.

Kaikilla tarkastelluilla elämänalueilla nuorten oikeudet toteutuvat osittain, mutta parantamisen varaa on kaikkien nuorten osalta. Lisäksi tiettyihin ryhmiin kuuluvat nuoret ovat muita haavoittuvammassa asemassa ja kohtaavat syrjintää useilla eri elämänaluilla.

Raportin mukaan somaleihin, romaneihin, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret kohtaavat vakavaa ja laaja-alaista syrjintää. Vammaiset nuoret kärsivät erityisestä rakenteellisesta syrjinnästä, mutta myös kiusaamisesta. On myös viitteitä siitä, että perheen matala sosioekonominen asema altistavaa kiusaamiselle. Raportti on luettavissa: http://www.alli.fi/binary/file/-/id/665/fid/3991

Oikeuksien toteutumisen suhteen nuoret ja aikuiset eivät ole yhdenvertaisessa asemassa. Nuoret eivät ole tietoisia oikeuksistaan ja niiden merkityksestä, heidän kykynsä tunnistaa oikeudenloukkauksia on heikompi kuin aikuisten, eikä heillä ole samanlaisia valmiuksia reagoida loukkauksiin. Nuoria tulee myös kohdella keskenään samalla tavalla.

Moniperusteisen syrjinnän yhtenä vaikuttavana osatekijänä on usein ikä. Esimerkiksi nuori voi joutua moniperusteisen syrjinnän kohteeksi, mikä tarkoittaa syrjintää iän lisäksi jollain muulla perusteella. Kaikkien herkimmässä asemassa näyttäisivät tutkimusten perusteella olevan seksuaalisiin ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvat nuoret (Esim. Alanko, 2014).

Allianssi vaatii, että etenkin ikäsyrjintään ja moniperusteiseen syrjintään puuttumista on tehostettava. Nuoret ovat muita suuremmassa vaarassa joutua eriarvoiseen asemaan yhteiskunnassa, esimerkiksi palveluiden saajina. Ikäsyrjintä jää piiloon eikä sitä tunnisteta.

Allianssin luottamushenkilöiltä kerättyjä kokemuksia:
• Romaninuorten kannalta ongelmakohtia on muun muassa se, että lastensuojelu ei puutu riittävän ajoissa vakaviin tapauksiin, toisaalta ei tehdä riittävää työtä perheiden tukemiseksi.
• Romaninuoret kokevat olevansa yhteisön ulkopuolella turvattomia (esimerkiksi koulussa ja julkisissa kulkuvälineissä).
• Koulumaailmassa monesti sallitaan romaninuorten alisuorittaminen eli oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ei toteudu.
• Koulu on hyvin sukupuolittunut: sukupuolen väliinputoajat kokevat paljon henkistä ja fyysistä väkivaltaa jota ei mm tunnistamattomuuden vuoksi tilastoida.
Lapsen oikeus tulla kuulluksi ei aina toteudu riittävällä tavalla. Lasten ja nuorten näkemyksen huomioon ottaminen on tärkeä oikeusturvan osatekijänä.

Allianssin luottamushenkilöltä kerätty kokemus:
• Lastensuojelussa eteen tulee tilanteita, jossa nuoren mielipidettä ei juuri kuulla sijoituspaikkaa mietittäessä. Esimerkiksi kun kriisijakson jälkeen mietitään sijoituspaikkaa, niin hinta usein ratkaisee, ei nuoren oma mielipide. Esimerkkejä on myös siitä, että vammaispalveluissa lapsen tai nuoren rooli aktiivisena toimijana sivuutetaan.

2. ENNAKOLLINEN OIKEUSTURVA

Ennakollisella oikeusturvalla tarkoitetaan sitä, että oikeusjärjestyksen sisältämät oikeudet turvataan mahdollisimman hyvin. Esimerkiksi lakia noudatetaan ja lainsäädäntö vastaa lapsen oikeuksien sopimusta. Lasten ja nuorten kohdalla ongelmia on mm. itsemääräämisoikeudessa.

Allianssin luottamushenkilöiltä kerättyjä kokemuksia:

• Esimerkkinä sateenkaarinuoret:

o Terveyspalveluissa on velvollisuus antaa transnuorelle lähete jatkotutkimuksiin, tämä ei toteudu yhdenvertaisesti vaan vaihtelee paikkakunnittain sekä myös lääkärikohtaisesti.
o Lapsen asema terveyspalveluissa: itsemääräämisoikeus omaan kehoon ei toteudu, vaan saatetaan tehdä pysyviä muutoksia kehoon ilman lapsen tai nuoren omaa mielipidettä asiaan. Hoitomuodot ovat hyvin radikaaleja, joissa lääketieteellisyys korostuu liikaa sen sijaan, että hyödynnettäisiin esimerkiksi sosiaalisia-, psykologisia- tai vertaistuellisia menetelmiä.

• Esimerkiksi viittomakieliset nuoret
o Viittomakielisten tulkkauspalvelun laatuun ja nuoren itsemääräämisoikeuteen, kuten tulkin valintaan, tulee kiinnittää huomiota.
o Osa nuorten palveluista on luonteeltaan sellaisia, että tarvitaan suoraa viittomakielistä kommunikaatioita ammattilaisen ja nuoren välillä. Esimerkiksi terapiapalveluiden tulee olla omakielisiä.
• Saamelaisten nuorten kielelliset oikeudet eivät toteudu edes kotiseutualueella. Kielipesille on tarvetta koko maassa. Niille on turvattava pysyvä rahoitus.

3. NUORTEN JÄLKIKÄTEISET OIKEUSTURVAKEINOT

Jälkikäteisiä oikeusturvakeinoja tarvitaan silloin, kun ennakollinen oikeusturva ei ole riittävää, esimerkiksi jos ei ole noudatettu lakia tai tapahtuu muunlainen virhe. Mikäli henkilö kokee oikeuksiensa tulleen loukatuksi, jälkikäteisen oikeusturvan muotoja ovat esimerkiksi valitus tuomioistuimeen ja kantelu.

Nuorten on saatava tietoa oikeuksistaan ja valitusmenettelyistä. Tietoa tarvitsevat myös nuorten kanssa toimivat aikuiset ja viranomaiset. On myös tärkeää helpottaa syrjintää kokeneen mahdollisuuksia hakea hyvitystä oikeudenloukkauksesta.

Oikeusturvan perusidea on, että nuori voisi aina ryhtyä itsenäisesti, ilman aikuisen avustusta, oikeuksiaan koskeviin toimiin. Alaikäinen ei esimerkiksi välttämättä osaa tehdä hallintovalitusta häntä koskevasta hallintopäätöksestä, vaan huoltajat tekevät valituksen. Näin ollen lasten oikeuksien toteuttaminen jää lapsen huoltajien tai viranomaisten toiminnan varaan. Tämä voi tuottaa usein ongelmia, koska huoltajat ja viranomaiset eivät välttämättä tunnista tilanteita joissa lapsiin kohdistuu oikeudenloukkauksia. Myös huoltajien ja viranomaisten puutteelliset tiedot lasten oikeuksista voivat hankaloittaa oikeudenloukkauksiin puuttumista. Saattaa myös olla, että nuorella ja häntä tukevalla aikuisella on erilainen käsitys valitettavasta aiheesta.

Allianssin luottamushenkilöiltä kerättyjä kokemuksia:
• Sukupuolivähemmistöön kuuluvien lasten oikeusturva ei usein toteudu ammattilaisten kouluttamattomuuden vuoksi. Esimerkiksi sukupuolen kokemusta usein ylipsykologisoidaan, joka johtaa hyvin sekalaisiin ja satunnaisiin päätöksiin: potilaan oikeusturva ei toteudu yhdenvertaisesti.
• Trans- ja intersukupuolisilla lapsilla oikeus asialliseen tietoon, joka on tärkeää heidän kehityksensä ja hyvinvointinsa kannalta, ei toteudu.
Allianssi esittää huolen siitä, onko nuorilla tosiasiallisia oikeusturvakeinoja syrjintäasioissa.
Nuorten voi olla vaikea saada itseensä kohdistuneita ihmisoikeuksien loukkauksia oikeusjärjestelmän tutkittavaksi. Alaikäisten mahdollisuuteen tosiasiallisesti käyttää kansallisia valitus- ja kantelumekanismeja tulee kiinnittää huomiota.

Allianssi katsoo, että oikeusturvakeinojen ymmärrettävyyttä ja saavutettavuutta tulee parantaa. Tärkeää on ymmärrettävä tiedottaminen niillä viestinnän muodoilla, joilla nykyään etenkin nuoria tavoitetaan. Tiedottamisessa tulee alusta alkaen huomioida lasten ja nuorten moninaisuus.

Ylipäänsä Allianssi pitää tärkeänä, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaltuutettujen toiminta järjestetään ja siitä tulee tiedottaa niin, että myös lapset ja nuoret voivat tosiasiallisesti ottaa valtuutettuun yhteyttä. Valitusmekanismien osalta on jatkuvasti kehitettävä lapsiystävällisiä keinoja. Valtuutetun järjestäminen lapsiystävällisesti on erityisen tärkeää siksi, että Suomessa lapsiasiavaltuutettu ei käsittele valituksia ollenkaan. Tästä seuraa, että Suomessa muiden, yksittäistapauksia käsittelevien oikeusturvaelimien tulee toimia lapsi- ja nuorisoystävällisesti.


Eero Rämö, puheenjohtaja
Olli Joensuu, pääsihteeri


Lähteet:
Alanko, Katarina (2014). Mitä kuuluu sateenkaarinuorille Suomessa? Nuorisotutki-musverkosto. Verkkojulkaisuja 72. http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/sateenkaarinuori.pdf

Hakalehto-Wainio Suvianna (2013): Lapsen oikeusturva lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta. Teoksessa Hänninen Sakari, Kotkas Toomas, Nykänen Eeva, Pajukoski Marja, Sakslin Maija (toim.): Muuttuva sosiaalioikeus, Helsinki 2013.

 

 

 



Takaisin