Lausunnot

10.06.2016: Lausunto oikeusministeriölle kielilain soveltamisesta

Oikeusministeriölle 10.06.2016

Allianssin lausunto Lausuntopalvelu.fi:hin
Kielilainsäädännön soveltaminen OM 1/58/2016


Lausunnon keskeinen sisältö:
• Allianssi on huolissaan kovasta asenneilmapiiristä eri vähemmistökieliä kohtaan. Esimerkiksi nuoret saattavat vältellä äidinkielensä puhumista julkisessa tilassa.
• Sote- ja aluehallintouudistuksessa on turvattava kielelliset oikeudet.
• Kielibarometri-selvityksessä tulee huomioida nuorten palvelukokemukset. Nyt tietoa ei ole saatavilla ikäryhmittäin.
• Oppilaitosten yhdenvertaisuussuunnitelman tulee sisältää tavoitteita ja toimenpiteitä kielellisten oikeuksien edistämiseksi ja kielestä johtuvaan häirintään puuttumiseksi.
• YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus on merkittävä mm. viittomakielisten kielellisten oikeuksien kannalta: se velvoittaa lapsen ja nuoren tuettuun kuulemiseen.
• Ruotsinkielisten julkisten palveluiden saatavuudessa on suuria paikkakuntien välisiä eroja. Omakielinen terveydenhuoltopalvelu, kuten hammaslääkärikäynti, on tärkeää nuoren perusturvallisuudelle.
• Valitettavan usein nuoret tottuvat siihen, että ruotsinkielistä palvelua ei saa. Nuoret eivät myöskään tiedä tarpeeksi kielellisistä oikeuksistaan.
• Omakielisen palvelun saamista parantaisi viranomaisen nimilaatta, johon on merkitty palvelukielet. Näin nuori tietäisi, milloin voi asioida huoletta äidinkielellään. Tämä ei poistaisi viranomaisen velvollisuutta etukäteen selvittää henkilön äidinkieltä.
• Nuorten romanien romanikielen, mutta myös suomenkielen osaamista tulee tukea.
• Viittomakielisten tulkkauspalvelun laatuun ja nuoren itsemääräämisoikeuteen, kuten tulkin valintaan, tulee kiinnittää huomiota.
• Osa nuorten palveluista on luonteeltaan sellaisia, että tarvitaan suoraa viittomakielistä kommunikaatioita ammattilaisen ja nuoren välillä. Esimerkiksi terapiapalveluiden tulee olla omakielisiä.
• Saamelaisten nuorten kielelliset oikeudet eivät toteudu edes kotiseutualueella. Kielipesille on tarvetta koko maassa. Niille on turvattava pysyvä rahoitus.

Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry kiittää oikeusministeriötä lausuntopyynnöstä. Kielelliset oikeudet koskevat kaikkia kieliryhmiä ja ovat perustavanlaatuisia oikeuksia. Nuorten oikeus saada tietoa omalla kielellä mahdollistaa muiden perusoikeuksien toteutumisen, kuten demokratiaoikeuksien toteutumisen.

Tuleva sote- ja aluehallintouudistus muuttaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä. Tässä muutosprosessissa tulee tehdä kielivaikutusten arviointia. Kielelliset oikeudet on turvattava myös uudessa palvelumallissa.

Allianssi toivoo, että Kielibarometri-selvitystä tarkasteltaisiin tulevaisuudessa myös ikäryhmittäin. Tällä hetkellä ei ole saatavilla tutkimuksellista tietoa nuorten palvelukokemuksista kielellisten oikeuksien näkökulmasta.

Erityisen huolissaan Allianssi on kovasta asenneilmapiiristä eri vähemmistökieliä kohtaan. Tuoreen selvityksen mukaan 60 % häirintää ja vihapuhetta vieraskielisyyden, ulkomaan kansalaisuuden tai maahanmuuttajataustan vuoksi kohdanneista välttelee tiettyjä paikkoja häirinnän pelossa (OM, Selvityksiä ja ohjeita 7/2016, 68).

Myös ruotsinkielisiin on kohdistunut vihapuhetta julkisilla paikoilla ja sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi nuoret välttelevät puhumasta ruotsia tietyissä tilanteissa, kuten yöaikaan metrossa.

Oppilaitosten kieliasenneilmapiiriin pitää kiinnittää huomiota. Allianssi muistuttaa, että tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat, joilla tarkoitetaan konkreettista suunnitelmaa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden järjestelmälliseksi edistämiseksi ja syrjintään puuttumiseksi, koskevat velvoittavana myös peruskouluja. Suunnitelman laatiminen on konkreettinen toimenpide lasten ja nuorten yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja syrjintään, häirintään ja koulukiusaamiseen puuttumiseksi. Suunnitelman tulee sisältää tavoitteita ja toimenpiteitä myös kielellisten oikeuksien edistämiseksi ja kielestä johtuvaan häirintään puuttumiseksi.

Allianssi iloitsee, että YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus astuu viimein Suomen osalta voimaan (10.6.2016). Tämän jälkeen YK:n vammaissopimus on osa oikeusjärjestystämme, eli osa velvoittavaa oikeutta. Sopimuksen tarkoituksena on varmistaa vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet, edistää ja suojella näitä oikeuksia sekä edistää vammaisten henkilöiden ihmisarvon kunnioittamista. Yleissopimuksen johtavia periaatteita ovat syrjintäkielto, esteettömyys ja saavutettavuus sekä osallistuminen. Sopimuksessa esimerkiksi velvoitetaan vahvasti, että vammaista nuorta pitää tukea kuulemisessa. Tästä syystä sopimusta voidaan pitää merkittävänä esimerkiksi viittomakielisten kielellisten oikeuksien kannalta.


1. TOTEUTUMINEN

Ruotsinkielisten julkisten palveluiden saatavuudessa on suuria paikkakuntien välisiä eroja. Paljon riippuu siitä, onko kunta kaksikielinen. Valitettavan usein ruotsinkielisen viranomaisen palvelua saa kuitenkin vain sattumanvaraisesti.

Etenkin omakielinen terveydenhuolto on tärkeää nuoren perusturvallisuudelle. Nuoret saattavat pelätä esimerkiksi hammaslääkärikäyntiä, mikäli tuolloin ei saa puhua omaa äidinkieltä.

Olemassa olevat sähköiset järjestelmät toimivat melko hyvin. Pidetään myös hyvänä, että voi jo esimerkiksi lääkäriä varatessa merkitä itse oman äidinkielensä.

Nyt käynnissä olevat palveluihin kohdistuvat säästöt huolestuttavat kielellisten oikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Allianssi kantaa huolta etenkin mielenterveyspalveluiden saatavuudesta omalla äidinkielellä. Erityisesi viittomakielisten palveluiden saatavuus on tässä kohtaa heikkoa.

2. EDISTÄMINEN

2.1 Miten viranomaiset ovat mielestänne edistäneet kielellisten oikeuksien toteutumista?

Hyvänä koetaan se, että jos annetaan viranomaisen lomakkeen kieliasusta palautetta, niin osoitettuihin epäkohtiin saadaan nopeasti parannusta.

Vaikka nuori tietäisikin oikeutensa saada palvelua omalla äidinkielellään, ruotsinkielellä, arki usein osoittaa, että sitä ei ole saatavilla. Tästä johtuen nopeasti totutaan siihen, että viranomaisasia pitää selvittää toisella kansalliskielellä, joka ei ole välttämättä yhtä vahva kuin oma äidinkieli.

Nuorten mielestä omakielisen palvelun saamista parantaisi se, että viranomainen pitäisi nimilaattaa, johon on merkitty hänen käyttämänsä palvelukielet. Näin nuori tietäisi, milloin hän voi asioidessaan puhua äidinkieltään. Tämä siitäkin huolimatta, että viranomaisen tulisi etukäteen selvittää oma-aloitteisesti henkilön äidinkieleksi rekisteröity kieli. Nuori ei aina jaksa olla penäämässä omia oikeuksiaan yksittäisessä tilanteessa tai olla hankala. Siksi nimilaatassa esiintyvät tiedot toisivat uskallusta aloittaa asiointi omalla äidinkielellä.


3. HAASTEET

3.1 Oletteko havainneet epäkohtia kielellisten oikeuksien toteutumisessa viranomaisten toiminnassa? Mitä haasteita kielellisten oikeuksien toteutumisessa on yhdistyksenne/edustamanne kieliryhmän näkökulmasta?

Tulee kiinnittää huomiota, että viranomaisten lomakkeiden kieli on selkeää myös ruotsin kielellä. Ruotsinkielisissä lomakkeissa saattaa välillä esiintyä vanhahtavaa ruotsia, ei nykykielen mukaista muotoilua.

Haasteena nuorten kielellisten oikeuksien toteutumisessa on myös se, että nuoret eivät tiedä oikeuksistaan. Saattaa esimerkiksi olla, että ei tiedetä oikeudesta kirjoittaa kaksi äidinkieltä ylioppilaskirjoituksissa.

Niin sanotuissa kaksikielisissä kouluissa voi myös olla haasteena se, että opetuksen ulkopuoliseksi, yhteiseksi arjen kieleksi, muodostuu enemmistön käyttämä kieli, ja oppilaitoksessa vähemmistökieltä puhuvat voivat jäädä ulkopuolisiksi tai omaksi ryhmäkseen. Oppilaitoksen yhteishenkeä ja vuorovaikutusta voidaan tukea muun muassa koulussa tapahtuvalla nuorisotyöllä.

Kielelliset oikeudet - muut kieliryhmät, Allianssin huomioita

Viittomakielet:

Suomessa on kaksi viittomakieltä: suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli. Viittomakielisillä (kuuroilla) nuorilla on oikeus palveluihin omalla äidinkielellään, eli viittomakielellä.

Viittomakieliset käyttävät tulkkauspalvelua, jonka järjestäminen on ollut Kelan vastuulla 2010 alkaen. Tulkkauspalveluiden laatu on ollut valitettavasti epätasainen erityisesti sen jälkeen, kun Kelan tulkkauspalvelujen välitystoiminta keskitettiin Turkuun 2014 lähtien.

Nuorten mielestä olisi parasta, että saisi itse päättää kuka tulee tulkkaamaan. Varsinkin, koska sosiaali- ja terveyspalveluissa voi olla kyse arasta ja henkilökohtaisesta aiheesta. Toivetulkin saaminen henkilökohtaiseen palvelutilanteeseen kuten lääkärikäynnille voi olla myös hankalaa, sillä tulkkauspalvelun käyttäjän vaikuttamismahdollisuudet ovat heikentyneet mm. toivetulkkauksessa Kelan välitystoiminnan keskittämisen jälkeen. Tiedonpuute vallitsee tulkkausta tarvitsevien ja terveyspalvelujen työntekijöiden keskuudessa: kenen vastuulle kuuluu viittomakielen tulkin tilaus ja millaisissa tilanteissa? Keskittämisen ja lakimuutosten myötä on syntynyt myös epäselvyyksiä, kuka maksaa viittomakielen tulkin palkan.

Viittomakielen tulkin käyttäjä toivoo laatua sujuvan tiedonvälityksen takaamiseksi tulkkaustilanteissa, mutta maksaja sen sijaan haluaa mahdollisimman edullisen palvelun eikä laatu ole aina etusijalla.

Osa nuorten palveluista on luonteeltaan sellaisia, että tarvitaan suoraa viittomakielistä kommunikaatioita ammattilaisen ja nuoren välillä. Esimerkiksi terapiapalveluiden tulee olla omakielisiä.

Myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saavutettavuudessa on parannettavaa. Liian usein asiakas voi hoitaa asiansa vain soittamalla, esimerkiksi tekstiviestiä ei voi lähettää.

Viittomakieliä käyttävien lasten ja nuorten oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin on edelleen puutteellinen. Kuten valtioneuvoston viime kertomuksessa todetaan, suomenruotsalaisten viittomakielisten kielelliset oikeudet eivät toteudu. Unescon mukaan (2014) suomenruotsalainen viittomakieli on erittäin uhanalainen kieli.
Kaikki viittomakieliset lapset ja nuoret eivät välttämättä tiedä, mitkä ovat heidän oikeutensa. Osa heistä ei esimerkiksi tiedä oikeudesta viittomakieliseen tulkkauspalveluun ja oikeudesta oppia ja/tai käyttää viittomakieltä.

Romanikieli

Nuorten romanien romanikielen osaaminen on heikompaa kuin vanhemman sukupolven. Tämän vuoksi on edelleen tuettava nuorten romanikielen opetusta.

Romaninuorten koulunkäynti ja opiskelu on tärkeää, jotta mahdollistetaan hyvä suomenkielen osaaminen. Romaniyhteisössä nuorten oppima kieli saattaa olla ns. sekakieltä, jossa sekoitetaan romanikieltä ja/tai ruotsinkieltä. Mikäli romaninuoren koulunkäynti takkuilee, hänen kielelliset valmiutensa saattavat rajoittua ainoastaan romaniyhteisön sisällä käytettyyn puheeseen ja kirjoittamiseen. Tämän vuoksi romaninuorten koulutukseen on panostettava.

Saamenkielet

Allianssi muistuttaa, että saamenkielen elvytysohjelman toteuttamista tulee jouduttaa. ILO 169-sopimuksen ratifioiminen parantaisi saamelaisten kieli- ja kulttuurioikeuksien toteutumista.

Kielen opetuksessa ja omakielisissä palveluissa on puutteita myös saamelaisten kotiseutualueella, jolla viranomaisilla on saamen kielilain mukaan erityinen velvollisuus huolehtia julkisten palveluiden saatavuudesta saamenkielellä.
Iso osa saamelaisista kouluikäisistä lapsista asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella, jolloin yli puolet perusopetusikäisistä saamelaisoppilaista jää kokonaan oman kielen ja omakielisen opetuksen ulkopuolelle, jolloin heidän kielelliset perusoikeutensa eivät toteudu.

Paikallisesti saamelaisnuorten kielenkäyttöä on selvitetty muun muassa Utsjoella (http://www.utsjoki.fi/media/Sivistys/Ovttas/selvityssuominet.pdf). Selvityksen mukaan nuoret käyttävät suomenkieltä enemmän kuin saamenkieltä kaikilla kielenkäyttöaluilla, kuten koulussa ja vapaa-ajalla. Muun muassa tästä syystä äidinkielen tukeminen on tärkeää.

Saamelaisten kotiseutualueella toimivien kielipesien lisäksi kotiseutualueen ulkopuolella toimii kielipesiä. Helsingissä pohjoissaamenkielinen kielipesä on aloittanut toimintansa vuonna 2013, Oulussa pohjoissaamenkielinen kielipesäryhmä tammikuussa 2015 ja Rovaniemellä aloitti pohjoissaamenkielinen kielipesä maaliskuussa 2015. Saamen kielipesille tulisi turvata riittävä ja pysyvä rahoitus sekä niistä pitäisi säätää lailla.



Takaisin