Lausunnot

26.02.2016: Lausunto ympäristöministeriölle ilmastomuutosta koskevan Pariisin sopimuksen allekirjoittamisesta

Ympäristöministeriölle 26.2.2016

Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssin ry:n lausunto ympäristöministeriölle ilmastomuutosta koskevan Pariisin sopimuksen allekirjoittamisesta YM1/34/2016


Pariisin sopimus on historiallinen, sillä se on ensimmäinen oikeudellisesti sitova, kaikkia maita koskeva ilmastosopimus. Sopimuksen ratifiointi voi hyvin toteutettuna parantaa mahdollisuuksia maailmanlaajuiseen ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. On kuitenkin selvää, ettei sopimus siihen yksin riitä, vaan on tärkeää tehdä merkittäviä poliittisia toimenpiteitä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla ilmastomuutoksen hillitsemiseksi.

On tärkeää että päästötasot laskevat mahdollisimman pian. Nopea päästöjen vähentäminen auttaa turvaamaan ilmastoa, ympäristöä ja ihmisiä hallitsemattomilta ja peruuttamattomilta seurauksilta. Ilmastonmuutoksella on vaikutus niin luontoon ja ympäristöön, talouteen, ihmisten terveyteen kuin ihmisoikeuksiinkin. Riittävät toimenpiteet mahdollistavat kestävän kehityksen, ihmisoikeuksien kunnioittamisen, kansanterveyden sekä puhtaiden energiamuotojen että uusiutuvan energian ja energiatekniikan markkinoiden edistämistä.

Allianssi on jo ennen Pariisissa käytyjä COP21-neuvotteluja esittänyt maapallon keskilämpötilan nousun rajaamista 1,5 asteeseen ja maailmanlaajuista siirtymistä 100 % uusiutuvaan energiaan vuoteen 2050 mennessä. Suomen kohdalla tulisi käyttää vahvaa ilmastolakia ilmastopolitiikan tavoitteiden seurantaan ja ohjaamiseen. Myös nuorten osallistumista on vahvistettava ilmastopolitiikkaa käsittelevässä keskustelussa ja päätöksenteossa.


Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja ihmisoikeudet

Ilmastotyötä tehdään pitkälti myös ihmisiä ja ihmisoikeuksia varten. UNFCCC:n puitesopimuksen periaatteiden mukaan toimenpiteitä tulisi toteuttaa ilmastojärjestelmän suojelemiseksi nykyisten ja tulevien sukupolvien hyväksi. Rion deklaraation mukaan oikeus kehitykseen täytyy toteuttaa niin, että sekä nykyisten että tulevien sukupolvien ympäristölliset ja kehitykselliset tarpeet täytetään oikeudenmukaisesti.

Sukupolvien välisellä oikeudenmukaisuudella tarkoitetaan, että nykysukupolvella on velvollisuus jättää tuleville sukupolville elinkelpoinen maa ja yhteiskunta. Periaatteeseen kuuluu myös nykypäivän ja tulevaisuuden ilmastonmuutokseen liittyvien kustannusten ja vahinkojen arvioiminen ja huomioiminen oikeudenmukaisella tavalla. Nuorilla sekä tulevilla sukupolvilla on ja tulee olemaan perusoikeuksia. Ilmastonmuutoksen myötä vastuu näiden oikeuksien turvaamisesta on myös tämän päivän päättäjillä. Allianssi pitää tärkeänä, että maininta sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta sekä ihmisoikeuksista kirjoitettiin sopimuksen johdanto-osaan. Johdanto-osan periaatteiden tulee heijastua jokaisen artiklan ja toimenpiteen toteuttamisessa.

Tärkeää on myös muistaa, että ilmastonmuutos heijastuu myös alkuperäiskansojen oikeuksiin. Monet alkuperäiskansat ovat yhä haavoittuvammassa asemassa ilmastonmuutoksen takia.

Allianssi painottaa, että UNFCCC:n puitesopimuksen sekä Rion deklaraation periaatteita tulee noudattaa. Ilmastonmuutos on pohjimmiltaan oikeuskysymys ja uhkaa sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden toteuttamista. Allianssi korostaa, että oikeusperspektiivi on toteutettava ja operationalisoitava sopimuksen toimeenpanossa ja jatkoneuvotteluissa.


Päästövähennystavoitteet

Pariisin sopimuksen mukaan maapallon keskilämpötilan nousua tulee rajoittaa selvästi alle kahteen asteeseen, ja lisäksi osapuolten pitää pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua 1.5 °C asteeseen.

Pariisin sopimus perustuu kansallisesti määritettyihin rajoihin, jotka osapuolet ovat esittäneet vuoden 2015 aikana. EU toimitti 6.3.2015 suunnitellun tavoitteensa, joka perustuu ministerineuvoston lokakuun päätökseen, osana 2030 ilmasto- ja energiapakettia, vähentää kasvihuonekaasupäästöjä EU:n sisällä ainakin 40 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

YK:n ilmastopaneeli IPCC:n mukaan globaaleja kasvihuonekaasupäästöjä tulisi vähentää 50-85% vuoteen 2050 mennessä, jotta maapallon keskilämpötila olisi mahdollista (66 % todennäköisyydellä) rajoittaa noin 2 °C lämpenemiseen. Pariisin sopimuksen 1.5 °C pitkän aikavälin tavoitteen myötä tarvitaan vielä kunnianhimoisempia vähennystavoitteita, etenkin kehittyneiden maiden osalta.

YK:n ympäristöjärjestö UNEP on laskelmissaan havainnut puutteellisuuksia kansallisesti määritettyjen panosten myötä luvattujen vähennystoimenpiteiden riittävyydessä. Tämän ns. päästökuilun sulkemiseksi tarvitaan vankempia toimia sekä ennen että jälkeen vuoden 2020.

Kansallisella tasolla Allianssi katsoo, että ilmastolain tulisi velvoittaa vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä vuosittain ilmastotieteen vaatimusten mukaisesti. Ilmastolain avulla tulisi saavuttaa ilmastotieteen vaatimat päästövähennystavoitteet hallitusti ja johdonmukaisesti. Ilmastolain seurantaa ja ohjaamista varten tulee laatia selkeät välitavoitteet, joiden toteutumista seurataan säännöllisesti.

Allianssin mukaan sekä Suomen että EU:n päästötavoitteiden tulee olla linjassa Pariisin sopimuksen asettaman 1.5 °C lämpenemistavoitteen kanssa. Sekä EU:n vuoden 2030 tavoitteita että sen jälkeisiä tavoitteita tulisi nostaa Pariisin sopimuksen linjausten mukaisiksi. Myös ennen vuotta 2020 tarvitaan riittäviä lisätoimia ns. päästökuilun sulkemiseksi. Kansallisella tasolla ilmastolain tulisi velvoittaa vähentämään kasvihuonepäästöjä vuosittain ilmastotieteen mukaisesti.


Nuorten osallistuminen

Ilmastonmuutos vaikuttaa eri ikäluokista eniten nuorten elämään, joten nuorten tulee olla mukana ilmastoon liittyvässä päätöksenteossa niin paikallisella, kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Nuoret ovat tärkeä voimavara ratkaisuhakuisessa ja tulevaisuuteen katsovassa päätöksenteossa.

On tärkeää lisätä tietoisuutta ilmastonmuutoksesta ja kestävästä kehityksestä, jotta nuorilla olisi käytössään tarvittavat työkalut osallistua. Siksi Allianssin mukaan on hyvä, että koulutus on sisälletty Pariisin sopimuksen 12. artiklaan. UNFCCC:n puitesopimuksen 6. artikla koskee erityisesti koulutukseen, tietoisuuden lisäämiseen, julkiseen osallistumiseen ja yhteistyöhön liittyviä tavoitteita. Liman ilmastoneuvotteluissa vuonna 2014 hyväksyttiin ministerideklaraatio koulutuksen ja tietoisuuden lisäämisen puolesta.

Allianssi katsoo, että nuorten osallistumista ilmastopolitiikkaa käsittelevään keskusteluun ja päätöksentekoon tulee vahvistaa. UNFCCC:n puitesopimuksen 6. artiklan toimeenpanoa tulisi tehostaa, ja Pariisin sopimuksen 12. artiklan sekä Liman ministerideklaraation tavoitteiden kunnianhimoinen toimeenpano tulisi välittömästi aloittaa. Ilmastokasvatusta on lisättävä niin päiväkodeissa, kouluissa kuin järjestöissäkin.

Allianssin arvion mukaan on tärkeää, että sopimus allekirjoitetaan ja toimenpiteet ilmastomuutoksen hillitsemiseksi aloitetaan välittömästi, jotta päästötavoitteet saavutetaan ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja ihmisoikeudet toteutuvat.

Helsingissä 26.2.2016

Eero Rämö, puheenjohtaja
Olli Joensuu, pääsihteeri



Takaisin