Lausunnot

11.02.2016: Lausunto sote-uudistuksen vaikutuksista palvelujen järjestämiseen

THL tekee alustavaa vaikutusarviointia hallituksen päättämien linjausten mukaisesta sote-uudistuksesta. Allianssi oli kuultavana (11.2) THL:ssä sote-uudistuksen vaikutuksista nuorten näkökulmasta. Allianssi painotti kuulemisessa nuorten demokratiaoikeuksien turvaamista sote-hallinnossa, nuorten palveluiden saavutettavuutta ja kehittämistä. Lisäksi tuotiin esiin koululais- ja opiskeluterveydenhuollon sekä opiskelijaterveydenhuollon parantaminen ja aseman turvaaminen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle 11.2.2016

Kuulemistilaisuus järjestöjen näkemyksistä sote-uudistuksen vaikutuksista

Sote-uudistuksen vaikutukset nuorten näkökulmasta, yleistä

Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi toteaa aluksi, että nuorten demokraattiset vaikuttamismahdollisuudet tulee turvata uudessa sote-mallissa.

Allianssi katsoo, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen isompien vastuutahojen toimesta mahdollistaa parempien hoitoketjujen toteutumisen. Isompien järjestäjätahojen myötä mahdollistuu myös tehokkaampi resurssien jako sekä nopeampi hoitoon pääsy.

Kuitenkin on kyseenalaista toteutuuko tämä viidentoista tai kahdeksantoista alueen pohjalta - useissa arvioissa todetaan, että viiden tai kahdentoista alueen mallilla yhdenvertaiset ja kustannustehokkaat palvelut olisi helpompi järjestää.

Lapsia ja nuoria koskevista palveluista

Lapsille ja nuorille on turvattava laadukkaat lähipalvelut. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti nuorisotyön kaltaisiin ennaltaehkäiseviin ja kaikille nuorille tarkoitettuihin palveluihin, jotka ovat paras ja halvin ratkaisu sosiaalisten ongelmien vähentämiseen.

Järjestämisvastuu nuoriso-, koulu-, liikunta- yms. sivistyspalveluista jää kunnille, kun taas sote-palveluiden vastuu sote-alueille. On taattava sujuvat siirtymiset kunnan järjestämien ja sote-palveluiden välillä. Jos näin ei tapahdu, voi siitä muodostua vaikeuksia erityisesti nuorille, jotka liikkuvat palvelujen välimaastossa.

Palvelut yhden katon alla: saavutettavuus ja matala kynnys

Nuorten kannalta tärkeää on, että sosiaali- ja terveydenhuollon piiriin pääsee nopeasti ja palvelut ovat siten integroituneita, ettei pompottelua luukulta toiselle tapahdu. Nuoret itse tuovat toistuvasti esiin sen, että sote-palveluissa olennaisinta on niiden helppo saavutettavuus ja matala kynnys.

Palvelujen saamiseen yhdeltä luukulta kiinnitetään huomiota myös kahdessa Sipilän hallituksen kärkihankkeessa, jotka on syytä ottaa huomioon sote-alueiden toimintaa suunnitellessa. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma painottaa palveluiden vahvistamisen lisäksi oppilaitosten omaa opiskeluhuoltotyötä, sekä Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan -hanke ja siihen liittyvät monialaiset Ohjaamot korostavat nuorille kohdistuneiden palvelujen saamista yhdeltä luukulta.

Kun sote-palveluita kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi, pelko siitä, että ne karkaavat nuorten ulottumattomiin on aiheellinen. Erityisesti alle 18-vuotiaille nuorille, nuorille jotka ovat syrjäytyneet koulusta, opiskelusta tai työpaikasta sekä nuorten erityisryhmille (maahanmuuttajat, vammaiset jne.) etäisyys tai palvelujen monimutkaisuus voivat muodostua ratkaiseviksi esteiksi palveluiden piiriin hakeutumiselle. Tämä uhka on erityisen ajankohtainen syrjäseuduilla. Tärkeää on, ettei nuorten huoli palveluiden karkaamisesta näiltä paikkakunnilta realisoidu järjestämisvastuun siirtämisen myötä.

Palveluiden kehittäminen

Sipilän hallituksen ohjelmassa asetetaan huomattava painoarvo digitaalisten palvelujen kehittämiselle ja tästä saatavalle kustannustehokkuuden kasvulle. Digi-, etä- ja mobiilipalveluja on hyödynnettävä mahdollisimman laajasti, se on useinkin asiakasystävällistä ja hinnaltaan edullisempaa. Nuorilla on usein erinomaiset edellytykset käyttää digitaalisia palveluita, mutta toisaalta kaikilla nuorillakaan ei näitä edellytyksiä, tai tarvittavaa laitteistoa, ole.

Sote-uudistuksessa myös henkilökohtaiseen kontaktiin pohjautuvia palveluja on oltava saatavilla. Tämä korostuu ennen kaikkea nuorten sosiaalipalveluissa sekä mielenterveyspalveluissa. Erityisesti nopeasti saatavilla olevat nuorten mielenterveyspalvelut ovat tärkeitä työurien pidentämiseksi ja nuorten sairauspäivärahapäivien sekä työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämiseksi.
Sosiaalipalvelut eivät saa jäädä toimeenpanossa ja resurssien jaossa terveyspalvelujen varjoon.

Koululais- ja opiskeluterveydenhuolto

Palveluiden järjestämisvastuun siirtäminen sote-alueille laittaa koululais- ja opiskeluterveydenhuollon rakenteet uusiksi. Nykyisellään kukin kunta vastaa alueellaan sijaitsevien oppilaitosten opiskelijoiden terveydenhuollosta sekä psykologi- ja kuraattoripalveluista. On tärkeää, ettei tämä koululais- ja opiskeluterveydenhuoltoon liittyvä osaaminen vähene tai hajoa eri kokonaisuuksien alle järjestämisvastuun siirron yhteydessä.

Suuri osa nuorista on opiskelijoita tai koululaisia ja kuuluvat perusterveydenhuollon lisäksi joko koulu- tai opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön ja palveluiden piiriin. Nämä palvelut ovat erillisinä olemassa perustellusta syystä ja niiden asema tulee sote-uudistuksen yhteydessä turvata ja resursseja vahvistaa. Tämän lisäksi terveysneuvonta ja terveystarkastukset on järjestettävä myös opiskelu- tai työterveyshuollon ulkopuolelle jääville nuorille ja työikäisille, kuten nykyisessäkin terveydenhuoltolaissa edellytetään.

Opiskeluterveydenhuollolla on yhteiskunnallisesti ja lainsäädännöllisesti ajateltuna erityinen ennaltaehkäisevä ja terveyttä edistävä tehtävä terveydenhuoltojärjestelmässä. Opiskeluterveydenhuollon toiminnallinen kokonaisuus, joka sisältää sekä oppilaitoksen terveellisyyden ja turvallisuuden edistämisen, terveyden edistämisen että opiskelijuuteen liittyviä perusterveydenhuollon ja tarpeellisia sairaanhoidon palveluja.

Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto

Nuorten terveys eriytyy, ne jotka kokevat terveytensä huonoksi, kokevat sen entistä huonommaksi. WHO-Koululaistutkimuksessa suomalaisista 15-vuotiaista 14 % koki terveytensä korkeintaan kohtalaiseksi.

Lukuvuonna 2012-2013 kouluterveydenhoitaja oli saatavilla lähes jokaisessa koulussa. Koulukuraattori tai sosiaalityöntekijä oli saatavilla 91 prosentissa peruskouluista, kun vastaava luku neljä vuotta aikaisemmin oli 76 %. Myös psykologipalveluiden saatavuus oli tarkastelujakson aikana parantunut. Kouluterveyskysely vahvistaa, että pääsy kouluterveydenhuollon palveluksiin on helpottunut, mutta usea nuori kokee sen yhä vaikeaksi. Kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsyn koki vaikeaksi vuonna 2013 noin 13 prosenttia nuorista.

Korkeakouluopiskelijoista 84 prosenttia koki terveytensä hyväksi ja 3 prosenttia huonoksi vuonna 2012. Jotakin tiettyä oiretta päivittäin tai lähes päivittäin oli kokenut 29 prosenttia miehistä ja 46 prosenttia naisista.

Aivan olennainen osa opiskeluterveydenhuoltoa sekä opiskelijan sosiaalipalveluita on kiinteä yhteys oppilaitoksiin sekä yhteistyö koulutuksen järjestäjän tekemän opiskeluhuoltotyön kanssa. Opiskeluhuollon kokonaisuutta suunnitellaan nykyisellään oppilaitosten monialaisissa opiskeluhuoltoryhmissä, joissa mukana ovat myös kunnan terveys- ja sosiaalipalvelujen edustajat. Järjestämisvastuun siirtämisestä huolimatta tämä yhteys oppilaitosten arkeen ei saa rikkoutua.

Kun sote-alueet ottavat palvelut järjestettäväkseen, on huolehdittava siitä, että opiskeluterveydenhuollosta muodostuu alueella oma yhtenäinen kokonaisuutensa, jossa on paras asiantuntemus opiskelukykyyn ja opiskelijan hyvinvointiin liittyvistä erityiskysymyksistä. Vahvoilla opiskeluterveydenhuollon kokonaisuuksilla voidaan vastata myös nykyistä opiskeluterveydenhuoltoa vaivaavaan aliresursointiin ja palveluiden pirstoutumiseen. Näin järjestettynä järjestämisvastuun siirto tarjoaa mahdollisuuden siihen, että opiskelija saa niin terveydenhoitajan ja lääkärin kuin psykologin ja kuraattorinkin palvelut sekä niihin liittyvän tiedon integroidusti ja tehokkaasti yhdestä paikasta.

Korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto

Korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollosta vastaa tällä hetkellä suurelta osin Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö (YTHS).

Tällä hetkellä YTHS:n toimintamandaatti tulee terveydenhuoltolaista (17 §), jonka mukaan kunta voi suostumuksellaan siirtää korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon toisen tahon - käytännössä YTHS:n - järjestettäväksi. Saman periaatteen tulee päteä vastaisuudessakin, kun terveydenhuollon uusia alueita ja eri toimijoiden vastuita muodostetaan.

Vuosina 2012 - 2014 järjestetty YTHS-mallin kokeilu ammattikorkeakouluissa osoitti, että YTHS-palvelut soveltuvat erinomaisesti kaikille korkeakouluopiskelijoille ja vastaavat hyvin heidän monialaisiin palvelutarpeisiinsa.

Kaikkien korkeakouluopiskelijoiden tulee olla tulevaisuudessa samojen, laadukkaiden ja riittävästi resursoitujen terveyspalvelujen piirissä, jotka on opiskeluterveydenhuollon erityisluonteen vuoksi perusteltua järjestää valtakunnallisesti toimivan sekä opiskeluterveydenhuoltoon erikoistuneen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön kautta.

 



Takaisin