Lausunnot

15.02.2016: Lausunto Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman hankesuunnitelman luonnoksesta

15.2.2016

 

Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:n kannanotto Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman hankesuunnitelman luonnoksesta

Lausunnon keskeinen sisältö:

• Allianssi pitää hyvänä, että koordinaatiota lapsi-, nuoriso- ja perheasioissa parannetaan.
• Epäselväksi jää, suunnitellaanko hankkeessa näiden alojen hallinnon muuttamista.
• Allianssi on valmis nimeämään oman edustajansa ohjausryhmään, sillä siitä puuttuu nuorisojärjestöjen edustus.
• Hienoa, että nuorten osallistumisesta hankkeen toteutukseen tehdään erillinen suunnitelma, joka toivottavasti huomioi nuorten osallisuuden hankkeen kaikissa vaiheissa.
• Tarvitaan fokusoitua valtion nuorisopolitiikkaa: Nuorisopolitiikan kehittämisohjelma on tärkeä työkalu nuorten hyvinvoinnin kokonaisvaltaisessa edistämisessä politiikan kaikilla alueilla.
• Nuorten palveluiden kehittämistarpeita aletaan selvittää osana muutosohjelmaa. Allianssi haluaa nostaa esiin Ohjaamo-mallin hyvänä kehittämistyönä.
• Allianssi haluaa muistuttaa nuorisotyön kaikille nuorille avoimesta, ennaltaehkäisevästä roolista. Nuorisotyö turvaa mielekkään ja turvallisen vapaa-ajan.
• Hankesuunnitelmassa väläyteltyjen lapsi- ja nuorisopalveluiden tiivistämisen uhkakuvana on siirtyminen laaja-alaisesta, myös nuorisokulttuurisesti ja -työllisesti sekä kansalaiskasvatuksellisesti sensitiivisestä nuorisosektorista kohti sosiaalityöllistä otetta.
• Nuorisotakuun ja etsivän nuorisotyön leikkaukset aiheuttavat pitkällä aikavälillä merkittävät lisäkustannukset.

Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry pitää hyvänä, että koordinaatiota lapsi-, nuoriso- ja perheasioissa mietitään ja parannetaan. Kuten hankesuunnitelmassa sivulla viisi sanotaan: Ensisijaisesti kyse on nykyisten palvelumuotojen ja toimintojen paremmasta yhteensovittamisesta ja ohjauksen vahvistamisesta hallinto- ja aluerajat ylittävästi.

Samalla Allianssi kysyy, onko muutosohjelma aiheuttamassa suuremman valtion hallinnollisen remontin lapsi-, nuoriso- ja perhepoliittisissa kysymyksissä?

Koordinoinnin ja yhteistyön kehittäminen on tarpeen. Allianssi on kuitenkin huolissaan, jääkö nuorisotyö ja nuorisopolitiikka suunnitelluissa uudistuksissa STM-vetoisen lastensuojelun, lapsipolitiikan ja sosiaalityön jalkoihin. Hankesuunnitelmasta voi saada myös sellaisen vaikutelman, että fokuksessa on etenkin parantaa alaikäisten lasten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestelyä ja saatavuutta. Allianssi haluaa varmistaa, että OKM:n hallinnonalalle kuuluvat toimenpiteet huomioidaan muutosohjelmassa.

Allianssi ihmettelee, miksi muutosohjelman asettamispäätöksessä ei mainita nuoria, eikä ohjausryhmässä ole nuorisojärjestöjen tai kunnallisen nuorisotyön edustajaa. Nuorisojärjestökentän osaaminen ja ääni tulisi olla vahvasti edustettuna hankkeessa, jossa mietitään koko nuorisosektorin palveluita ja niiden uudelleen organisointia. Tämän vuoksi Allianssi esittää oman edustajansa nimeämistä hankkeen ohjausryhmään.

Muutosohjelman jatkokäsittelyn pitää olla laajapohjaista, avointa ja läpinäkyvää, jotta keskeiset nuorisotoimijat voivat tuoda näkemyksensä asioiden valmisteluun ja hahmoteltuihin muutoksiin.


Allianssi pitää hyvänä, että nuorten osallistumisesta hankkeen toteutukseen tehdään erillinen suunnitelma (s.6), joka toivottavasti huomioi lasten ja nuorten osallisuuden hankkeen kaikissa vaiheissa.

Osallisuudessa on tärkeää huomioida myös kunnalliset vaikuttajarakenteet ja tuleva aluehallinnon uudistus. On syytä varmistaa, että lasten ja nuorten osallisuus pidetään myös näissä rakenteissa kiinteästi esillä. Uusia toimintamalleja lasten ja nuorten osallisuuden edistämiseksi kunta-, valtio- ja aluehallinnon tasoille tulee luoda sekä olemassa olevia kehittää entisestään.

Tarvitaan fokusoitua valtion nuorisopolitiikkaa

Hankesuunnitelmassa ei vielä eritellä nuorten palveluiden nykytilannetta, mutta muutosohjelmassa on vahva palveluiden muuttamisen ja uudelleen koordinoinnin fokus. Tähän liittyen Allianssi haluaa huomauttaa, että hankesuunnitelmassa väläyteltyjen lapsi- ja nuorisopalveluiden tiivistämisen riskinä on siirtyminen laaja-alaisesta, myös nuorisokulttuurisesti ja -työllisesti sekä kansalaiskasvatuksellisesti sensitiivisestä nuorisosektorista kohti sosiaalityöllistä otetta.

Vaikka lapsuuden ja nuoruuden välinen raja ei ole selkeä eikä yksiselitteinen, nuoruudessa hyvinvoinnin erityisenä haasteena ovat sen omat erityispiirteet, jotka voivat olla vaarassa hukkua tämän muutosohjelman jatkovalmistelussa ja toteutuksessa. Tarvitaan esimerkiksi myös nuorten oikeuksien erityistä pohdintaa ja poliittisen katseen tarkentamista nuorten aikuisten elämäntilanteeseen. Nuorten aikuisten monet hyvinvoinnin tekijät, taloudellisista henkisen hyvinvoinnin osa-alueisiin, ovat erityisesti koetuksella. Epävarma nuoruusikä pitkittyy ja osalla uhkaa muuttua pysyväksi tilaksi. Nämä eivät ole perinteisesti olleet lapsi- ja perhepolitiikan fokuksessa, jossa ikärajatkin tulevat vastaan verrattuna nuorisolain laajempaan ikähaarukkaan (<29v).

Voimassa olevan nuorisolain mukaan valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi nuorisopolitiikan kehittämisohjelman, joka sisältää suuntaviivat nuorisopoliittiselle ohjelmatyölle. Nuorisopolitiikalla tarkoitetaan nuorten kasvu- ja elinolojen parantamista poikkihallinnollisesti. Allianssin mielestä kehittämisohjelma on tärkeä työkalu nuorten hyvinvoinnin kokonaisvaltaisessa edistämisessä politiikan kaikilla alueilla.

Nuorten palvelut ja nuorisotyön rooli nuoren hyvinvoinnin tukemisessa

Hankesuunnitelmasta saa sellaisen vaikutelman, että nuorten palveluiden kehittämistarpeita aletaan vasta selvittää osana muutosohjelmaa (s.19), jonka tavoitteenasettelun ja punaisen langan muodostaa kuitenkin lapsi- ja perhepalvelut.

Hyvänä nuorten palveluiden kehittämisenä Allianssi pitää esimerkiksi Ohjaamoja, joissa nuori saa matalan kynnyksen kaikki palvelut saman katon alta. Ohjaamoissa eri alojen ammattilaiset ja viranomaiset tekevät yhteistyötä ja auttavat nuorta luovimaan byrokratian viidakossa. Nuorisotyöllä on tässä yhteistyössä vahva rooli moniammatillisen työotteen soveltamisessa. Ohjaamoja kehitetään tällä hetkellä ESR-hankerahoituksella, joten niiden toiminnan tulevaisuus on epävarma.

Hankesuunnitelman luonnoksessa todetaan (s.19), että nuorten palveluiden kehittämistarpeet selvitetään: "Erityisen tärkeä on mielenterveyspalveluiden, nuorisotyön ja lastensuojelun kokonaisuuden kuvaus". Allianssi kannattaa eri toimijoiden yhteistyötä tiedonkulussa sekä nuoren ohjaamisessa oikean palvelun piiriin. Allianssi haluaa samalla muistuttaa näiden palveluiden eri fokuksesta. Nuorisotyö on pääosin nuorten vapaa-aikaan kohdistuvaa ehkäisevää ja kaikille avointa työtä. Selvää on, että nuorten hyvinvoinnin monimutkaiset ympäristöt ja ehdot eivät yksituumaisesti palaudu lastensuojelulliseen kehykseen eivätkä perhepolitiikan painotuksiin.

Nuorisotyö linkittyy vahvasti LAPE-muutosohjelman odotettuihin tuloksiin (2019-2025), joissa painotetaan erilaisten nuorten yhdenvertaisuuden edistämistä (s.9) sekä muutosohjelman toimenpiteeseen, jossa painotetaan ennaltaehkäisevää työtä korjaavien toimintojen sijasta (s.15). Lisäksi muutosohjelman indikaattoreissa painottuu nuorisotyön rooli (yksinäisyys on vähentynyt, jokaisella on harrastus yms.).

Nuorisotyö on ennaltaehkäisevää työtä, jolla on suuria vaikutuksia yksittäiseen nuoreen ja yhteiskuntaan. Se tukee nuoren kasvua, sekä edistää aktiivista kansalaisuutta ja yhteisöllisyyttä. Nuorisotyö on toimintaa, jonka nuori itse valitsee ja se on itsessään tärkeää vapaa-ajan merkityksellistä toimintaa. Nuorisotyössä kyetään muodostamaan luottamuksellisia suhteita nuorten kanssa. Tämän on arvioitu erityisen suojaavaksi tekijäksi sekä ongelmien ennaltaehkäisyssä että niiden käsittelyssä. Ongelmien kohtaaminen, pohtiminen ja toiminta yhdessä muiden kanssa suojaavat ja tukevat nuorta sekä luovat osallisuuden ja jatkuvuuden kokemuksia myös turvattomina aikoina.

On tärkeää varmistaa, että kaikilla nuorilla - ei vain hyvin toimeen tulevilla - on vapaa-ajan palveluita saatavilla.

Nykyisellään kuntien nuorisotyö yhdistää eri sektorit muun muassa monialaisissa nuorten ohjaus- ja palveluverkostoissa.

Nuorisotakuun ja etsivän nuorisotyön niukat resurssit

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman hankesuunnitelmassa todetaan selvitettävän, ovatko nuorten palvelut, kuten nuorisotakuu ja etsivä nuorisotyö, riittäviä tukemaan nuoria ja heiden perheitään ajoissa (s.19). Allianssi pitää tärkeänä, että nuorisotakuun tilannetta selvitetään.

Allianssi on erittäin pettynyt siihen, että nuorisotakuun rahoitus vähenee tänä vuonna alle puoleen ja vuonna 2017 jopa 96 prosenttia, vaikka nuorisotakuu on hallitusohjelman kärkihanke. Nuorisotakuu on onnistunut ehkäisemään nuorten syrjäytymistä, ja sen alasajo aiheuttaa pitkällä aikavälillä merkittävät lisäkustannukset.

Erityisen huolissaan Allianssi on etsivän nuorisotyön leikkauksista ja nuorisotakuun työllisyysmäärärahojen lakkauttamisesta. Etsivällä nuorisotyöllä on myös tärkeä rooli kehitteillä olevissa Ohjaamoissa (ESR) moniammatillisen yhteistyön tukijana.

Oppilaitoksissa tehtävä työ

Koulu on lapsen ja nuoren tärkeimpiä elinympäristöjä, jolla on suuri vaikutus nuoren hyvinvointiin. Ohjelmassa on tärkeä painottaa nimenomaan oppilaitosyhteisön ja -ympäristön kehittämistä. Muutosohjelmassa on varmistettava, että oppilaitoksilla on keinoja ja resursseja ongelmien ennaltaehkäisyyn, nopeaan reagointiin sekä muuhun monipuoliseen hyvinvoinnin tukemiseen.

Nuoruuden aikana terveyteen ja hyvinvointiin käytettävät kustannukset ovat ihmisen elinkaaren aikana pienimmillään, mutta niillä on valtava ennaltaehkäisevä vaikutus. Nuoruusiässä rakennetaan perusta sujuvalle työelämään siirtymiselle ja koko aikuisuuden hyvinvoinnille.

Muutosohjelmassa esitetään toimenpiteenä yhteisöllisen opiskeluhuollon toimeenpanon vahvistamista (s.19). Suunnitelmassa tulee vielä konkreettisemmin yksilöidä tähän käytettävät keinot. Tärkeää on esimerkiksi koulun henkilökunnan valmiuksien parantaminen koulutuksen avulla sekä se, että oppilaitoksille luodaan kannustimia käyttää resursseja usein toissijaiseksi jäävään yhteisölliseen opiskeluhuoltoon.

Osallisuudesta puhuttaessa suunnitelmassa tulisi nostaa selvästi esiin myös oppilaiden ja opiskelijoiden vertaistoiminnan, kuten oppilas- ja opiskelijakuntien toimintaedellytysten tukeminen. Oppilas- ja opiskelijakuntien tekemällä työllä on suora vaikutus kouluyhteisön hyvinvointiin, ilmapiiriin ja vuorovaikutussuhteisiin, ja siksi ne tulisi ottaa mukaan kiusaamisen ehkäisemiseen ja yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittämiseen. Myös peruskouluissa tehtävä nuorisotyö vahvistaa ryhmädynamiikkaa ja yhteisöllisyyttä.

Nuorten sosiaali- ja terveyspalvelujen parantaminen

Nuorten sosiaali- ja terveyspalvelujen parantamiselle tulisi suunnitelmassa antaa huomattavasti suurempi painoarvo. Nyt ne mainitaan lähinnä sivulauseissa ja suluissa.

Erityisesti opiskeluterveydenhuollon palvelut toteutuvat monilla alueilla heikosti ja henkilöstömitoitussuosituksista jäädään kauas. Ongelmana on ennen kaikkea palveluiden pirstaleisuus ja aliresursointi, mikä aiheuttaa konkreettisen uhan monen nuoren hyvinvoinnille. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa tulee huolehtia siitä, että opiskeluterveydenhuollosta muodostuu sote-alueilla oma yhtenäinen kokonaisuutensa, jolla on riittävät resurssit.

Muutosohjelmassa on lisäksi panostettava siihen, että palveluiden ja oppilaitosten arjen välillä säilyy kiinteä yhteys, kun ne siirtyvät laajempien sote-alueiden järjestettäviksi.

Eero Rämö, puheenjohtaja
Olli Joensuu, pääsihteeri

 



Takaisin