Lausunnot

01.12.2015: Lausunto vapaaehtoistoiminnan koordinaatiota ja toimintaedellytysten kehittämistä selvittävän työryh

30.11.2015

Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:n lausunto vapaaehtoistoiminnan koordinaatiota ja toimintaedellytysten kehittämistä selvittävän työryhmän loppuraportista

Yleiset kommentit työryhmän raportista

Allianssi pitää loppuraportin ehdotuksia pääosin kannatettavina ja kiittää raporttia vapaaehtoistyöhön liitettyjen turhien byrokratiaesteiden avaamisesta. Allianssi pitää tärkeänä, että vapaaehtoistyöhön liittyvää byrokratiaa puretaan ja vapaaehtoistyöhän liittyvää ohjeistusta toteutetaan valtionhallinnon taholta.

Raportissa tuodaan esille, että nuorten järjestö- ja vapaaehtoistoiminta on vähentynyt viime vuosina. Allianssi haluaa muistuttaa, että tämä saattaa olla vain osittain totta, sillä uudet työskentelymuodot eivät hahmotu välttämättä vapaaehtoistyöksi. 2000-luvulla nuorisovaltuustot ja erilaiset kouluissa tapahtuvat lasten ja nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen muodot ovat merkittävästi lisääntyneet. Todennäköisesti on niin, etteivät lapset ja nuoret aina itsekään ajattele, että he tekisivät vapaaehtoistyötä osallistuessaan tällaisiin toimintamuotoihin. Allianssin Vetovoima-tutkimuksessa selvitettiin mm. nuorten tekemää vapaaehtoistyötä ns. nuorisojärjestöissä. Voi myös todeta, että nuorten vapaaehtoisuus kasautuu; kun nuori on yhdessä vapaaehtoistyössä mukana, on myös toisessa. (alli.fi/vetovoima ).

Myös se, missä tai kenen järjestämänä vapaaehtoistyö tapahtuu, saattaa vaikuttaa siihen, mielletäänkö sitä vapaaehtoistyöksi alunperinkään.

Ehdotus 1: Vapaaehtoistyön koordinoinnin vastuuministeriöksi määritellään oikeusministeriö ja valtioneuvoston demokratiaverkosto seuraa ehdotettujen uudistusten etenemistä

Allianssi ehdottaa tarkennusta, että demokratiaverkostolla tulee olla myös oikeus tehdä kehittämisehdotuksia.

Ehdotus 2: Luodaan verkkosivu, jossa vapaaehtoistoimintaa koskevat ohjeet järjestöille ja vapaaehtoisille ovat selkeällä kielellä.

Allianssi pitää tukisivuston luomista hyvänä ehdotuksena.

Ehdotus 3: Tarkistetaan vero-ohjeiden selkeys vapaaehtoistyön näkökulmasta ja ne linkitetään tulevaan vapaaehtoistyön portaaliin. Selvitetään mahdollisuutta verovapaiden kustannusten korvausten soveltamisalan laajentamiseen sekä matkakustannusten enimmäismäärän riittävyyttä.

Allianssi pitää tärkeänä, että kulukorvauksiin liittyvät epäselvyydet korjataan tekemällä tarvittavat lainsäädäntömuutokset. Nykyisen lainsäädännön mukaan julkisen sektorin, seurakuntien ja yhteiskunnallisten yritysten vapaaehtoisina toimivat eivät ole oikeutettuja verottomiin kulukorvauksiin. Esimerkiksi Helsingin kaupungin vapaaehtoistyöntekijöiden saamat kulukorvaukset (esimerkiksi matkakulukorvaukset) tulkitaan Suomen verolainsäädännön laajan tuloveropohjan mukaisesti tuloverolaissa vapaaehtoistyöntekijälle verotettavaksi tuloksi. On tärkeätä tehdä tarvittavat lainsäädäntömuutokset, jotta eri sektoreilla toimivia vapaaehtoisia kohdellaan yhdenvertaisesti ja jotta vapaaehtoistyössä kulukorvaukset ovat kaikille vapaaehtoisille verottomia.

Ehdotus 4: Selkiytetään ohjeita ja lisätään tiedotusta työttömän oikeudesta tehdä vapaaehtoistyötä menettämättä työttömyysturvaa. Työttömät saavat tehdä vapaaehtoistyötä, mutta asiaan on liittynyt paljon väärinkäsityksiä.

Vapaaehtoistyö on tärkeää työttömän osallisuuden ja toimintakyvyn ylläpidon kannalta. Allianssi on tyytyväinen, että ohjeistuksia on tarkennettu ja työryhmä esittää niitä vielä tarkennettavan, eikä työttömän pitäisi enää joutua pelkäämään vapaaehtoistyön vaikutuksia toimeentuloonsa. Vapaaehtoistyötä ei tule rinnastaa palkkatyöhön. Esimerkiksi Helena Huhdan (2015, 33) nuorten työttömyydenaikaista liikuntaa koskevassa tutkimuksessa todettiin, että nuoret eivät välttämättä uskaltaneet toimia urheiluseurojen vapaaehtoisina, koska pelkäsivät joutuvansa työttömyysturvakarenssiin. (http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/liikunta_tyottomien_nuorten_arjessa.pdf ).

Työttömällä työnhakijalla tulee olla täysi oikeus tehdä vapaaehtoistyötä menettämättä työttömyysetuuksiaan. Ratkaisevaa on onko vapaaehtoinen työmarkkinoiden käytössä. Allianssin mielestä vain silloin, jos vapaaehtoistyön voidaan osoittaa olevan este työn vastaanottamiselle, työttömyysetuuksiin voidaan puuttua.

Loppuraportissa (s.26) todetaan, että "jos työtön on aikaisemmin ollut saman vapaaehtoistoimintaa järjestävän palveluksessa työsuhteessa ja siirtyy tekemään samoja tai samankaltaisia tehtäviä, tehtäviä katsotaan tehdyn yleisesti työsuhteessa. Sama pätee, jos työtön itse ei ole aiemmin ollut järjestävän tahon palveluksessa, mutta samoja tehtäviä tekee tahon palveluksessa jatkuvasti ja säännöllisesti työsuhteessa olevat työntekijät." Allianssin näkemyksen mukaan edellä kuvatuilla seikoilla ei pitäisi olla mitään merkitystä vapaaehtoisen työttömyysetuuksiin. Ratkaisevaa on vain se, onko vapaaehtoinen valmis ottamaan tarjottua palkkatyötä vastaan.

Ehdotus 5: Ohjeistus tarvittavista vakuutuksista, vastuista ja tietosuojakysymyksistä kootaan vapaaehtoistoimijoille suunnattuun portaaliin.

Allianssi kannattaa ehdotusta.

Ehdotus 6: Luodaan yhteinen avustusten hakujärjestelmä vapaaehtoistoimijoille. Avustuksia voisi jatkossa hakea yhdeltä luukulta.

Ehdotuksessa 6 esitetään, että mahdollisuutta laajentaa RAY:n haku- ja valvontajärjestelmän käyttöä ministeriöihin tulee selvittää. Tähän ehdotukseen Allianssi suhtautuu kriittisesti. Osana rahapelifuusiota toteutettavassa tuotonjakolain uudistamisessa pohditaan tuotonjakoon liittyvien mallien mahdollista yhtenäistämistä, joten pohdintaa pitää tehdä sitä valmistelevassa työryhmässä. Ray:n järjestelmä on tietojemme mukaan joiltain osin byrokraattinen ja hallinnollista työtä lisäävä. Avustusjärjestelmää pohdittaessa tulee keskeisenä periaatteena olla järjestöjen autonomian kunnioittaminen ja byrokratian vähentäminen. Allianssi ei vastusta pyrkimyksiä kohti yhtenäistä avustusjärjestelmää, mutta ihmettelee, miksi pohjana pidetään RAY:n mallia, jonka byrokraattisuutta sen avustamat järjestöt tuovat esille.

Ehdotus 7: Lupa- ja ilmoitusmenettelyä vapaaehtoistoiminnan tilaisuuksiin kevennetään ja lupahakemukset kootaan yhteen paikkaan. Esimerkiksi hygieniapassin suhteen tarvitaan lisää tiedottamista, sillä vastoin yleistä väärinkäsitystä passia vaaditaan vapaaehtoistoiminnassa vain harvoin.

Allianssi kannattaa lupa-asioita koskevan tiedon keräämistä yhteen pisteeseen sekä tiedotusta väärinkäristysten kitkemiseksi. Valtakunnallisesti lupa-asiat tulisi olla saatavilla fyysisesti yhdestä paikkaa, kuten Helsingissä on.

Ehdotus 8: Rahankeräyslain ja arpajaislain uudistamista selvitetään. Rahankeräyslupien myöntämistä voitaisiin helpottaa ja pienarpajaisten kattoa korottaa.

Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:n mielestä rahankeräyslain uudistamista on syytä jatkaa. Mikäli tämä tehdään viime hallituskaudella tehdyn valmistelun pohjalta, on syytä ottaa huomioon lausuntokierroksella tullut palaute. Kansalaisyhteiskunnalla tulee olla edustus lakia valmistelevissa elimissä.

Allianssi vastustaa sitä, että rahankeräyksiä voisi panna toimeen muuhun kuin yleishyödylliseen tarkoitukseen.

Nykymuodossaan rahankeräysluvan saaminen on byrokraattinen, hidas ja uuvuttava prosessi. Luvan saantiin ja luvan edellyttämään hallinnointiin kuluu lupaa anovalta yleishyödylliseltä järjestöltä kohtuuttomasti aikaa ja voimavaroja. Allianssi kannattaa siirtymistä maistraatin hallinnoimaan ilmoitusmenettelyyn ja julkiseen rahankeräysrekisteriin. Tämä helpottaisi myös viime vuosina syntynyttä uudenlaista paikallisyhteisöllisyyttä ja kansalaistoimintaa, joiden tunnuspiirteinä ovat projektimaisuus, verkostomaiset rakenteet ja organisoituminen sosiaalisessa mediassa.

Ei-kaupallisin perustein kerättävän joukkorahoituksen paineeseen voidaan vastata laajentamalla arpajaislaissa mainitun tilapäisen yhteisön määritelmää.

Allianssin mielestä myös muille kuin uskonnollisille rekisteröidyille yhteisöille pitäisi antaa oikeus kerätä rahaa yhteisön omissa julkisissa tilaisuuksissa ilman näitä keräyksiä koskevaa ilmoitus- ja tilitysvelvollisuutta.

Rahankeräysluvat myönnetään tällä hetkellä aina määräajaksi, joka syksystä 2014 asti on ollut maksimissaan 5 vuotta. Jo tämä rahankeräysluvan voimassaolon pidennys helpotti yleishyödyllisten järjestöjen rahankeräystä, mutta Allianssin mielestä toistaiseksi voimassa olevan rahankeräyksen mahdollistaminen vähentäisi byrokratiaa ja helpottaa rahankeräysten järjestämistä.

Ajatus siitä, että rahankeräyslupia myönnettäessä jo valtionavustuksia saavien järjestöjen osalta hyödynnettäisiin niitä tietoja, joita järjestöt ovat antaneet valtionavustuksia hakiessaan, on kannatettava, koska silloin järjestöjen ei tarvitse ilmoittaa samoja tietoja moneen kertaan.

Pienarpajaisten arpojen yhteenlasketun myyntihinnan enimmäiskaton (2000 €) korottaminen olisi tervetullut uudistus.

Ehdotus 9: Aktiivisen kansalaisuuden opettamista ja tietoisuutta yhteiskunnallisen toiminnan monimuotoisuudesta kehitetään osana opetussuunnitelmien uudistamista. Koulujen ja järjestöjen yhteistyötä edistetään ja Opetushallitus suosittelee kouluille hyviä yhteistyökäytäntöjä. Selvitetään, mikä vaikutus IB-tutkintojen pakollisella vapaaehtoistoimintaan osallistumisella on ollut opiskelijoiden myöhemmälle kiinnostukselle vapaaehtoistoimintaa kohtaan.

Allianssi kannattaa suositusta "Aktiivisen kansalaisuuden opettamista ja tietoisuutta yhteiskunnallisen toiminnan monimuotoisuudesta kehitetään osana opetussuunnitelmien uudistamista." Aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattaminen edellyttää koululta aiheen laaja-alaista, poikkitieteellistä tarkastelua sekä suunnitelmallista toteuttamista. Kuten raportissa todetaan (s. 51), nuoret itse arvostavat vapaaehtoistoiminnan mukanaan tuomia taitoja. Koulussa juuri toiminnalla ja kokemuksellisuudella voidaan kuroa umpeen erilaisten tiedollisten ja taidollisten lähtökohtien tuottamaan eroa. Ilman toimintaa voidaan tulla vahvistaneeksi mielikuvaa siitä, että aktiivisesti toimivat ovat oma erillinen porukkansa, johon kaikilla ei ole yhdenvertaista pääsyä.

Oppilaskuntatoiminta ja oppilaiden osallistuminen kouluyhteisön päätöksentekoon on tehokas keino kasvattaa oppilaat käytännön toiminnan kautta osallistuviksi ja oikeutensa tiedostaviksi kansalaisiksi. Opettajankoulutuksen tulee tarjota valmiuksia oppilaskuntatoiminnan ohjaamiseen sekä oppilaiden laajempaan osallistamiseen ja kannustamiseen yhteisiin asioihin vaikuttamiseen.

Allianssi kannattaa myös koulujen ja järjestöjen yhteistyön edistämistä. Lisäksi poliittisten päättäjien vierailut kouluissa ovat kannatettavia. Ylipäänsä koulussa tulee madaltaa muun yhteiskunnan ja koulun välistä rajaa. Koulun on avauduttava ympäröivään yhteiskuntaan esimerkiksi siten, että järjestöjen ja puolueiden edustajat voisivat tuoda poliittisyhteiskunnallisia sisältöjä kouluun. Kouluissa tulisi tuoda esiin arkipäiväistä vaikuttamista, mutta myös esimerkiksi äänestämiseen ja vaaleihin liittyviä teemoja.

Eero Rämö, puheenjohtaja
Olli Joensuu, pääsihteeri



Takaisin