Lausunnot

14.10.2015: Lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle budjetista 2016

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle 14.10.2015

Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:n lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa

Asia: HE 30/2015 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 sekä Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry (Allianssi) kiittää kutsusta kuulemiseen sekä mahdollisuudesta antaa kirjallinen lausunto valtion talousarvioesityksestä 2016 ja Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016-2019.

Lausunnon keskeinen sisältö

- Nuorisotakuun alasajo on pettymys ja tulee kasvattamaan korjaavien toimien tarvetta sosiaali- ja terveydenhuollon puolella.
- Erityisesti etsivän nuorisotyön rahoitus on riittämätön.
- Nuorten sosiaali-, mielenterveys- ja päihdetyön
kehittäminen on tervetullutta.
- Eläkeläisten asumistuen heikennys iskee myös
vammaisiin nuoriin.
- Lapsilisien indeksisidonnaisuuden poisto lisää
perheiden ahdinkoa.
- Varhaiskasvatuksen kasvattajamäärän vähennys,
subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus ja ryhmäkokojen pienentämiseen perusopetuksessa tarkoitettujen määrärahojen poisto vähentävät turvallisten aikuisten määrää lasten elämässä.
- Toimeentulotuen siirtäminen Kelaan parantaa kansalaisten yhdenvertaisuutta.
- Kuntien tehtävien karsiminen uhkaa nuorisotyötä.

Nuorisotakuun alasajo kasvattaa sote-kustannuksia

Allianssi on erittäin huolissaan nuorisotakuun kohtalosta. Sen rahoitus vähenee vuonna 2016 alle puoleen ja vuonna 2017 jopa 96 prosenttia.

Aiempina vuosina 2013-2015 nuorisotakuuseen korvamerkittiin vuosittain 60 miljoonaa euroa. Tästä 28 miljoonaa oli TEM:n määrärahoja ja 32 miljoonaa OKM:n määrärahoja.

Vuonna 2016 näistä varoista on OKM:n mukaan edelleen varattu käytettäväksi 26,4 miljoonaa euroa OKM:n hallinnonalalla. Tämän lisäksi on käytettävissä 1,5 miljoonaa euroa kärkihankerahoitusta STM:n hallinnonalalla. TEM:n puolella rahaa ei ole varattu enää lainkaan.

Kärkihanke "Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan" on tarkoitettu tällä hetkellä ESR-rahoitteisen Ohjaamo-hankkeen kehittämiseen ja nuorten ns. luottohenkilötoiminnan ja yhden luukun palveluiden kehittämiseen.

Nuorisotakuun toimenpiteet ovat onnistuneet ennaltaehkäisemään nuorten syrjäytymistä. Nuorisotakuun alasajo tuleekin todennäköisesti kasvattamaan korjaavien toimien kustannuksia sosiaali- ja terveydenhuollon puolella. Kroonisesti syrjäytyneellä terveydenhuollon menot voivat olla jopa kahdeksankertaiset verrattuna nuoreen, joka ei ole syrjäytymisvaarassa. {Lähde: Nuoret luukulla. THL ja Nuorisotutkimusverkosto 2015.}

Etsivä nuorisotyö

Erityisen huolestuttavaa nuorisotakuun alasajossa on etsivän nuorisotyön kohtalo. Vuonna 2015 etsivä nuorisotyö saa valtionavustusta Veikkausvoittovaroista 6 miljoonaa euroa ja budjettivaroista 8 miljoonaa euroa, siis yhteensä 14 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 etsivän nuorisotyön 8 miljoonan budjettirahoituksesta leikataan kolme neljännestä eli 6 miljoonaa euroa. Näin ollen etsivän nuorisotyön rahoitus putoaa alle tason, jolla se oli ennen nuorisotakuun aloittamista.

Etsivä nuorisotyö on juuri saatu kattamaan koko maa ja se on ollut valtion rahoittamaa toimintaa. Vuonna 2014 etsivä nuorisotyö tavoitti 24 579 nuorta, joista 16 740 sai pitkäaikaisempaa tukea. Voidaan olettaa, että rahoituksen vähentäminen vähentää suoraan etsivän nuorisotyön kattavuutta.

Nuorten sosiaali-, mielenterveys- ja päihdetyö

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla hallituksen kärkihankkeeseen "Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan" osoitetaan 4 milj. euroa vuosille 2016-2018. (1,5 milj. euroa vuonna 2016, 1,5 milj. euroa vuonna 2017 ja 1 milj. euroa vuonna 2017.)

Määräraha on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon nuorten palvelujen toimintaprosessien uudistamiseen nuorisotakuun mukaisesti. Tarkoituksena on koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle syrjäytyneiden nuorten tukeminen rakentamalla toimintamalli nuorten sosiaali-, mielenterveys- ja päihdetyön kytkemiseksi saumattomasti neuvonta- ja ohjauspalveluihin.

Tämä on myönteistä, sillä nämä palvelut ja niiden saatavuus oli edellisellä hallituskaudella toteutetun nuorisotakuun pullonkaula. Syrjäytynyt nuori ei ole kykenevä työhön tai koulutukseen, mikäli ko. asiat eivät ole kunnossa.

Eläkkeensaajien asumistuki

Eläkkeensaajien asumistuen leikkaus ei koske ainoastaan vanhuksia vaan on laajempi kysymys. Asia koskee myös suurta joukkoa eläkkeellä olevia vammaisia nuoria, joiden itsenäistä asumista on pyritty lisäämään. Tähän tarkoitukseen eläkkeensaajien asumistuki on ollut hyvä väline ja sen leikkaaminen tulee heikentämään eläkkeellä olevien vammaisten nuorten elämänlaatua.

Lapsilisän indeksisidonnaisuuden poisto

Elämänvaihe, jossa lapsia hankitaan on usein taloudellisesti tiukka. Perhettä perustaessa yleensä ollaan siinä vaiheessa, jossa myös hankitaan asunto, eikä työllistyminenkään ole itsestäänselvyys.

Lapsilisät ovat lapsiperheelle merkittävä tulonlisä, joka menee tarpeeseen. Köyhyys vaikuttaa muun muassa lapsen kehitykseen ja terveyteen. Allianssin mielestä lapsilisien indeksisidonnaisuuden poistaminen tulee perua.

Varhaiskasvatuksen kasvattajamäärä ja ryhmäkoot perusopetuksessa

Allianssin mielestä päätös muuttaa varhaiskasvatuksessa kasvattajien ja yli 3-vuotiaiden lasten määrän suhdetta 1/7:stä 1/8:aan 1.8.2016 lähtien on haitallinen. Tämä ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen vähentää turvallisten aikuisten määrää lapsen ympärillä hänen kasvaessaan ja vaarantaa erityisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten kehityksen. Varhaislapsuudessa tehdyt panostukset lasten kasvuun ja kehitykseen ovat tehokkaimpia keinoja ehkäistä myöhempää heikko-osaisuutta ja siten tuottoisimpia investointeja, mitä julkinen sektori voi tehdä.

Samoin ryhmäkokojen pienentämiseen perusopetuksessa suunnattujen avustusten poistaminen on haitallista. Oppimistulokset ovat sitä parempia mitä pienemmässä ryhmässä nuori opiskelee ja käy koulua.

Toimeentulotuki Kelaan

Kuntien käytännöt perustoimeentulotuen myöntämisessä ovat vaihdelleet, eivätkä kaikki toimeentulotukea hakeneet nuoret ole siksi saaneet yhdenvertaista kohtelua. Perustoimeentulotuen laskenta ja maksatus siirretään kunnilta Kansaneläkelaitokselle vuoden 2017 alusta alkaen. Allianssin mielestä siirto lisää kansalaisten yhdenvertaisuutta.

Kuntien tehtävät

Hallitusohjelmassa luetellaan joukko lakeja, joita kuntien ei enää tarvitsisi noudattaa. Näiden joukossa on myös nuorisolaki. 1990-luvun laman aikana valtio ja kunnat karsivat ennaltaehkäisevää nuorisotyötä, joka osaltaan vähentää nuorten syrjäytymistä. Nämä toimenpiteet on jouduttu moneen kertaan maksamaan kalliina korjaavina toimenpiteinä.

Allianssi muistuttaa, että säästäminen ennaltaehkäisevistä toimista tulee myöhemmässä vaiheessa kalliiksi. 1990-luvun laman virheistä ja niiden seurauksista on paljon tutkimusta. Julkisen sektorin menoleikkauksia tehtäessä tulee varmistaa, että 1990-luvun virheitä ei toisteta.

Eero Rämö, puheenjohtaja
Olli Joensuu, pääsihteeri



Takaisin