Lausunnot

21.11.2014: Lausunto OKM:lle ulkomaisen opiskelijan lukukausimaksusta

21.11.2014

Opetus- ja kulttuuriministeriölle

Luonnos hallituksen esitykseksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta annetun hallituksen esityksen täydentämisestä (EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksut)

 

Lausunnon keskeinen sisältö

• Allianssi pitää esitettyä lain muutosta taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti haitallisena.
• Esitetty lakimuutos voimistaa huoltosuhteen heikkenemistä vähentämällä koulutettujen, veronmaksukykyisten ja työikäisten maahanmuuttajien määrää Suomessa. Siten lakimuutos kasvattaa nuorten sukupolvien verotaakkaa ja kestävyysvajetta.
• Lakiesityksen kustannus-hyötyanalyysissä ja kansainvälistä kehitystä käsittelevässä osiossa on merkittäviä puutteita.
• Lakimuutos ei pohjoismaisten kokemusten valossa tuottaisi lisärahaa sen enempää korkeakouluille kuin Suomen kansantaloudellekaan.
• Lukukausimaksujen käyttöönoton pakollisuus korkeakouluille estäisi myös korkeakouluja arvioimasta maksullisuuden kannattavuutta kustannus-hyötyanalyysien pohjalta.
• Lakimuutos vähentää kansainvälisten opiskelijoiden määrää ja yksipuolistaa näiden taustoja, mikä heikentää suomalaisten opiskelijoiden edellytyksiä kotikansainvälistymiseen.
• Eri taustoista tulevien nuorten mahdollisuus kouluttautua varallisuudestaan riippumatta on suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuus, joka hyödyttää niin elinkeinoelämää kuin koko yhteiskuntaa.


Vaikka Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry ei ole vastaanottanut lausuntopyyntöä, koemme tärkeäksi lausua luonnoksesta EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien korkeakouluopiskelijoiden lukukausimaksuja koskevaksi hallituksen esitykseksi.

Hallituksen esitys vähintään 4000 euron suuruisten lukuvuosimaksujen perimisestä kaikilta EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta on Allianssin mielestä lyhytnäköinen. Sen taloudelliset perustelut ovat heikolla pohjalla ja perustuvat valikoivaan kustannusten ja tuottojen arviointiin.

Lakiesityksestä puuttuu asianmukainen kustannus-hyötyanalyysi ja Ruotsin kokemusten, Suomen lukukausimaksukokeilun sekä stipendijärjestelmien käsittely.

Vaikutukset kansainvälisten opiskelijoiden määrään

Kuten esityksen perusteluissa todetaan, Suomen kannalta oleellisimpia vertailukohteita ovat muut Pohjoismaat. Erityisen hyvä vertailukohta on Ruotsi, jossa koulutustarjonta on samankaltaista kuin Suomessa. Siksi onkin yllättävää, että lukukausimaksujen käyttöönoton voimakkaat vaikutukset Ruotsissa on ohitettu.

Ruotsissa EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrä putosi välittömästi 79 % ja elpyi sen jälkeen vain muutaman prosenttiyksikön. Ruotsissa pitkän tähtäimen tavoitteena on päästä takaisin 50 prosenttiin alkuperäisestä opiskelijamäärästä, ei alkuperäiselle tasolle.

Ruotsin ottaessa maksut käyttöön maan korkeakoulut olivat jo ohittaneet kansainvälisten opiskelijoiden määrälle asetetut tavoitteet, ja opiskelijamäärää haluttiin hillitä. Suomessa lainmuutosta on perusteltu sillä, että se edistäisi korkeakoulutuksen kansainvälistymistä. Suomi ja Ruotsi näyttävätkin pyrkivän vastakkaisiin päämääriin toteuttamalla saman uudistuksen.

Vaikutukset korkeakoulujen rahoituspohjaan

Esityksessä ei myöskään käsitellä Ruotsin ja Tanskan kokemuksia maksujen taloudellisesta kannattavuudesta. Ruotsi on vuosien 2011 ja 2015 aikana noin kymmenkertaistanut apurahabudjettinsa. Myös Tanska on 25-kertaistanut apurahabudjettinsa vuoden 2006 jälkeen.

Ei ole perusteita olettaa, että vaikutukset olisivat Suomessa oleellisesti erilaiset kuin Ruotsissa. Vaikka lukukausimaksukokeilu jäi Suomessa tuloksiltaan laihaksi, voi siitä saatujen kokemusten perusteella kuitenkin todeta, että maksullisuuden vaikutukset eivät juuri poikenneet siitä, mitä Ruotsissa on nähty. Kansainvälisistä opiskelijoista Suomeen saapuivat etenkin ne, joiden stipendi kattoi opiskelun kustannukset. Myös Suomessa lukukausimaksuista saatavat varat, ja enemmänkin, kuluivat hallintoon ja stipendeihin.

Stipendijärjestelmän luonne jätetään esityksessä täysin avoimeksi, vaikka sen merkitys on ratkaiseva. Ilman kattavaa stipendijärjestelmää opiskelijoiden houkuttelu maksullisiin ohjelmiin on vaikeaa.

Lukukausimaksujen periminen olisi esityksen mukaan korkeakouluille pakollista. Tällöin korkeakouluilla ei olisi mahdollisuutta olla ottamatta maksuja käyttöön, vaikka korkeakoulut toteaisivatkin sen olevan itselleen taloudellisesti kannattamatonta stipendien, hallinnon ja muiden sivukulujen vuoksi.

Kansantaloudelliset vaikutukset

Koska kansainvälinen opiskelija keskimäärin tuo maahan enemmän rahaa kuin tämän kouluttaminen maksaa, on nettovaikutus yhdestä kansainvälisestä opiskelijasta kansantaloudelle positiivinen. Kansainvälisistä opiskelijoista noin 50 % työllistyy Suomeen. Heidän varhaiskasvatuksensa ja koulutuksensa on maksettu lähtömaassa, joten vain viimeisten vuosien koulutus tuottaa kustannuksia Suomelle. Nämä opiskelijat ovat hyvä investointi huoltosuhteen heikkenemisestä kärsivälle maalle, koska verojen ja kulutuksen tuomat lisätulot ylittävät koulutuksen kustannukset.

Allianssi onkin yllättynyt siitä, että kattava taloudellisten vaikutusten arviointi on jätetty pois lakiesityksestä. Esityksessä arvioidaan, että ensimmäisenä vuonna lakimuutos tuottaisi kaksi miljoonaa ja viisi vuotta myöhemmin 25 miljoonaa. Arviota ei perustella tarkemmin, eikä näitä tuottoja arvioida suhteessa lainmuutoksesta aiheutuviin kustannuksiin ja tulonmenetyksiin.

Maksullisen ja maksuttoman koulutuksen taloudellisia vaikutuksia vertailtaessa tulisikin edes jollain tavoin huomioida vähintään seuraavat osatekijät:

Tulot:

1. Suomeen työllistyvien kansainvälisten opiskelijoiden Suomeen maksamat verot valmistumisen jälkeen
2. opintojen ohella työskentelevien kansainvälisten opiskelijoiden Suomeen maksamat verot
3. Suomeen jääneiden kansainvälisten opiskelijoiden lisäarvo Suomen elinkeinoelämälle
4. Suomen ulkopuolella vaikuttavien kansainvälisten opiskelijoiden tuottama lisäarvo Suomen elinkeinoelämälle
5. kansainvälisten opiskelijoiden kotimaastaan saamat tulot elinkustannuksiin Suomessa
6. lukukausimaksut
7. mahdolliset vaikutukset suomalaisten korkeakoulujen tilauskoulutustoimintaan

Kustannukset:

1. lisääntyneen hallinnon henkilöstökustannukset
2. stipendijärjestelmän kustannukset
3. kilpailuaseman muutoksen myötä tarvittavat lisäpanostukset markkinointiin
4. kilpailuaseman muutoksen myötä tarvittavat lisäpanostukset koulutuksen oheispalveluihin
5. itse opetuksen kustannukset

Välilliset kustannukset:

1. Lukukausimaksujen aiheuttama opiskelijamäärän merkittävä vähentyminen ja sen vaikutus kokonaistulokertymään.

Vaikutukset korkeakoulujen kansainvälistymiseen

Kansainvälisten opiskelijoiden määrän putoaminen vaikuttaa myös suomalaisten opiskelijoiden opiskeluympäristöön. Kansainvälisyys korkeakouluissa vähenee ja opiskelijoiden lähtömaiden kirjo yksipuolistuu. Tämä heikentää suomalaisen opiskelijoiden mahdollisuuksia hankkia työelämässä tarvittavia valmiuksia kotimaassa. Vain pieni osa opiskelijoista lähtee opiskelijavaihtoon, eikä kaikilla halukkailla ole elämäntilanteensa vuoksi mahdollisuutta lähteä ulkomaille hankkimaan kansainvälistä kokemusta. Kansainvälistymismahdollisuuksien tarjoaminen kotimaassa on korkeakouluille erittäin vaikeaa, mikäli edes englanninkielisiin koulutusohjelmiin ei saada riittävästi kansainvälisiä opiskelijoita.

Koulutusviennin kehittäminen on kannattava tavoite. Sen edistämiseksi tulisi tilauskoulutuslain tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntää laajemmin. Lukukausimaksujen periminen kotimaassa opiskelevilta kansainvälisiltä opiskelijoilta ei ole edellytys menestyksekkään koulutusvientisektorin luomiselle.

Kansainvälisten opiskelijoiden määrän vähentyminen heikentäisi tieteen ja elinkeinoelämän kansainvälisiä verkostoja. Eri taustoista tulevien nuorten mahdollisuus kouluttautua varallisuudestaan riippumatta on suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuus, joka hyödyttää niin elinkeinoelämää kuin koko yhteiskuntaa.


Helsingissä 21.11.2014

Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry

Eero Rämö, puheenjohtaja
Olli Joensuu, pääsihteeri

 

 



Takaisin