Lausunnot

02.06.2014: Lausunto ulkoministeriölle, Euroopan neuvosto; Oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen

2.6.2014

Ulkoasianministeriö, Oikeuspalvelu
OIK-40 Krista Oinonen

Viite: Lausuntopyyntö

EN; Oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen; esi-merkkejä suomalaisista hyvistä käytännöistä

Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry (Allianssi) kiittää ulkoasiainministe-riötä mahdollisuudesta lausua suomalaisista hyvistä käytännöistä liittyen ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen. On hienoa, että Euroopan neuvoston ihmisoikeuksien johtokomitean alainen työryhmä (CDDH-DC) laatii koostetta aihetta koskevista eurooppalaisista standardeista. Allianssi toivoo, että tässä esitetyt käytännön esimerkit havainnollistavat eurooppa-laisia standardeja ja sopisivat sovellettavaksi laajemminkin.

Allianssi esittelee lausunnossaan muutaman käytännön, joilla pääasiassa suomalaisessa nuorisotyössä tai -toiminnassa on toteutettu ja edistetty oi-keutta ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen. Nämä esimerkit ovat osittain hyvin paikallisia esimerkkejä, eivät valtakunnallisesti vakiintu-neita käytäntöjä.

Allianssi nostaa esiin hyvinä käytäntöinä:

• Uskonnollisten juhlapyhien, esimerkiksi ramadanin, huomioimisen nuorisotoiminnan suunnittelussa.
• Uskonnollisten tapojen kunnioittamisen tervehdittäessä, jolloin kätte-lyn tilalle voidaan miettiä vaihtoehtoja.
• Rukoilemisen mahdollistamisen nuorisotoiminnassa esimerkiksi erilli-sessä tilassa.
• Kulttuuriin liittyvän pukeutumisen kunnioittamisen, esimerkkinä työ-asun käyttöön liittyvät rajoitukset romanien kohdalla.
• Kaksi hanketta uskonnollisesta monimuotoisuudesta: Normit nurin -hanke ja Ei vihapuheelle -liike.


Yksilön oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen

• Uskonnollisten juhlapyhien huomiointi nuorisotoiminnassa

Yksi esimerkki hyvästä käytännöstä on, että nuorisotoiminnassa otetaan huomioon uskonnolliset juhlapyhät, joiden aikana ei järjestetä esimerkiksi leiritoimintaa. Tämä käytäntö vakiintui eräässä nuorten vapaa-ajan toimin-nassa, koska havaittiin, että ramadanin aikaan joidenkin nuorten oli vaikea osallistua täysivaltaisesti leiritoimintaan.

• Uskonnollisten tapojen kunnioitus

Uskonnolliset käytännöt ja tavat ovat usein myös yksilöllisiä. Siksi nuoriso-toiminnassa on myös hyvänä käytäntönä se, että asioista keskustellaan yh-dessä. Eräässä nuorten vapaa-ajan toiminnassa luotiin oma tervehdys nai-sen ja miehen välille, mikäli ihokosketus (kättely) tervehdittäessä ei ollut suotavaa. Tervehdys on kahden henkilön välinen tökkäys olkapäähän (ei paljaalle iholle). Tämä tervehdys otetaan kyseisessä paikassa huomioon myös uusia työntekijöitä perehdyttäessä.

• Rukoilemisen mahdollistaminen nuorisotoiminnassa

Uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton nuorisotyö ja -toiminta ei sisällä mitään uskonnollisia rituaaleja, mutta jokainen voi halutessaan esimerkiksi rukoilla itsenäisesti. Syrjintälautakunta (2011) on todennut ratkaisussaan, että yhteisissä taukotiloissa pidettävän rukoushetkien kieltäminen ei ole syrjintää. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omatuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen ja yhteisissä tiloissa tapahtuva rukoileminen voisi johtaa siihen, että muut joutuisivat olemaan vastoin tahtoaan läsnä tällai-sissa tilanteissa. (Syrjintälautakunta, 2011.) Hyvänä käytäntönä voi pitää sitä, että nuorisoalalla on paikkoja, joissa rukoilemista varten on tarjottu sille varattu oma tila. Eräässä paikassa työntekijöitä on ohjeistettu ohjaa-maan rukoustilaa etsivä alakerran huoneeseen. Kaikki toiminnassa aktiivi-sesti olevat nuoret tietävät tämän, mutta tilaa ei kutsuta rukoushuoneeksi, vaan hienovaraisesti ohjataan rukouspaikkaa tarvitsevat kyseiseen tilaan.

Rukoustila voi olla vaikka sermeillä rajattu nurkkaus rauhallisen käytävän päässä - esimerkiksi Amiedun Pitäjänmäen toimipisteestä sellainen löytyy. Useimmissa paikoissa se on myös nimetty väljemmin; tila hiljentymiselle, jolloin sinne voi mennä vaikka meditoimaan.

• Kulttuuriin liittyvän pukeutumisen kunnioittaminen

Romanikulttuuriin kuuluu, että romaniasua pidetään yllä julkisilla paikoilla, jos on päättänyt pitää sitä yllä. Tavallisesti tyttö päättää 16 - 20 vuoden iässä, ottaako hän käyttöönsä romanipuvun. Kun puvun on kerran valinnut, siitä ei voi luopua ilman, että aiheuttaa häpeää vanhemmille romaneille. Romaninaisen hame on lisäksi merkki siitä, että sen kantaja on siirtynyt ai-kuisuuteen ja hänen tulee käyttäytyä romanitapojen mukaan. Puku on osa arkea, ei pelkkä juhla-asu. Tämä pitää ottaa huomioon romanien työsken-nellessä tietyillä aloilla, joilla käytetään työasua.

Romanille työasun käyttö on sallittua, jos työpäivän aikana ei kohtaa van-hempia romaneja esimerkiksi työtovereina tai asiakkaina. Romanin kohdalla työasun käyttö vaatii siis asian huomioimista. Hyvä käytäntö on, että työ-asua käyttävästä romanista (esimerkiksi keittiötyö) tiedotetaan alueen ro-maneille. Näin ollen muut romanit tietävät välttää paikkaa, jottei työntekijä näyttäydy sopimattomassa asussa. Myös työpaikan on hyvä olla tietoinen tästä järjestelystä, mikäli romaneja tulee varatoimenpiteistä huolimatta asi-akkaaksi. Tällöin työntekijä voi mennä esimerkiksi vierailun ajaksi pois asi-akkaiden luota, siten että häntä ei nähdä työasussa.

Vaikuttamistyö uskonnollisesta monimuotoisuudesta

Allianssi nostaa tässä kohtaa esiin kaksi merkittävää hanketta, jotka ovat edelleen käynnissä:

• Normit nurin -hankkeessa on tehty monimuotoisuuden ja erilai-suuden huomioimista sekä "normaali" -ajattelun purkua. Hankkeessa on luotu hyviä käytäntöjä, joiden kautta opettajia on koulutettu ha-vaitsemaan normittavaa puhetta ja käytöstä ympäristössään sekä omissa toiminnoissaan. Tähän on sisäänrakennettuna ajatus sanan-vapauden sekä uskonnollisen vapauden ja ajatuksen vapauden toteu-tumisesta opiskeluympäristössä. Linkki verkkosivuille: normit.fi

• Ei vihapuheelle -hanke on osa Euroopan neuvoston käynnistämää kampanjaa, jonka tavoitteena on edistää sananvapautta ja yhdenver-taisuutta verkossa ja sen ulkopuolella. Kampanjan tavoitteena on li-sätä ihmisten keskinäistä vastuuntuntoa sekä kertoa siitä kuinka vi-hapuhe, myös uskontoon kohdistuva, vaikuttaa ihmisten arkielä-mään. Näkyvä kampanjointi vihapuhetta vastaan on tärkeää muun muassa sen takia, että nuoret tuntevat paremmin oikeutensa ja nuorten käyttäytymismallit kehittyvät myönteisellä tavalla. Toimin-nassa on kiinnitetty huomiota myös netin kautta tapahtuvaan kiu-saamiseen. Hankkeessa on myös koulutettu vihapuheesta nuoria ja nuorten parissa toimivia. Linkki verkkosivuille: Eivihapuheelle.fi


Eero Rämö, puheenjohtaja
Olli Joensuu, pääsihteeri


Lähteet:

SYRJINTÄLAUTAKUNTA (2011). Tapausseloste 13112011 2. Syrjintä, etninen alkuperä, syr-jintäolettama, uskonnon ja omantunnon vapaus, rukoushetket. Diaarinumero: 2011/93 An-topäivä:13.9.2011
http://www.syrjintalautakunta.fi/download/38949_sltk-tapausseloste-13_9_2011_2.pdf



Takaisin