Lausunnot

22.01.2014: Allianssin kommentti OKM:lle demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksesta opettajankoulutuksessa

Opetus- ja kulttuuriministeriölle

Selvityshenkilöt: Matti Rautiainen, Liisa Vanhanen-Nuutinen ja Arja Virta


Viite: OKM/38/040/2013


Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi kommentoi demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksesta opettajankoulutuksessa


Allianssi kiittää mahdollisuudesta antaa kommenttinsa demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta koskevaan selvitykseen.


Allianssin mielestä on todella tarpeellista, että demokratia- ja ihmisoikeus-kasvatuksen sisältöjä ja tarpeita kartoitetaan opettajakoulutuksessa. Kaikilla opiskelijoilla on oikeus kattavaan ihmisoikeuskasvatukseen, joka hyvin toteutettuna tukee ja edistää ihmisoikeusperiaatteiden toteutumista. Hyvä demokratiakasvatus kannustaa nuoria osallistumaan ja olemaan moni eri tavoin aktiivisia kansalaisia.


Asettamispäätöksessä on kuvailtu demokratia- ja ihmisoikeuskasvatukseen liittyviä asiakirjoja ja suosituksia. Allianssi toivoo, että selvitystä tehtäessä otetaan huomioon erityisesti systemaattista ihmisoikeuskasvatuksen edistämistä korostavat OKM:n Kansainvälisyyskasvatus 2010 -strategian arvioinnin suositukset sekä Euroopan neuvoston ministerikomitean suositukset jäsenvaltioille Euroopan neuvoston demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta koskevasta peruskirjasta (CM/Rec(2010)7). Viimeksi mainitussa asiakirjassa myös määritellään ihmisoikeuskasvatuksen tavoitteita ja sisältöjä.


Ihmisoikeuskasvatus on toimeenpantava opettajankoulutuksessa kokonaisuutena, joka kattaa ihmisoikeuskasvatuksen kansainvälisen määritelmän koko sisällön: arvot, normit (kuten kansainväliset sopimukset), mekanismit (kuten kansalliset perusoikeuksien mekanismit), osallistavan ja inklusiivisen toimintaympäristön ja opiskelijoiden voimaantumisen tavoitteen. Lisäksi on tärkeää määritellä, miten opettajankoulutuksessa ja opettajien täydennyskoulutuksessa ihmisoikeuskasvatusta toteutetaan ja arvioidaan. Koulutus-kohtaisesti on määriteltävä ihmisoikeuskasvatukselle sitovat ja kunkin alan erityistarpeet huomioivat minimisisällöt.


Mikä merkitys opettajankoulutuksella ja siihen kuuluvalla harjoittelulla on demokratian ja ihmisoikeuskysymysten kehittämisessä? Millä tavoin nykyinen opettajankoulutus vastaa tähän haasteeseen?


Ihmisoikeudet nähdään Suomessa hyvin usein abstrakteina periaatteina, ja niiden oikeudellista luonnetta ei tunneta. Huomaamatta myös jää, että oikeus ihmisoikeuskoulutukseen on ihmisoikeus. Opettajankoulutuksessa ihmisoikeuskasvatuksen on pyrittävä tuomaan esiin, mitä oikeuksien toteu-tuminen tai toteutumatta jääminen oikeasti tarkoittaa arkielämässä lapsille, nuorille ja aikuisille. Demokratian ja ihmisoikeuskysymysten käsittelyn tulee olla jo opettajankoulutuksessa konkreettista, koulun arkeen sidottua. Tulevilla opettajille täytyy olla mahdollisuuksia kohdata ja oppia yhteiskunnan moninaisuudesta ja moniperustaisen syrjinnän vaarassa olevilta ryhmiltä suoraan, esimerkiksi opettajankoulutukseen liittyvässä harjoittelussa.


Demokratian ja ihmisoikeusnäkökulman on oltava opetuksessa läsnä kaikilla asteilla. Ihmisoikeuskasvatus on kirjattu perus- ja lukio-opetuksen opetussuunnitelmien arvopohjaan. Allianssin mukaan sitä ei voida ohittaa myöskään ammattioppilaitoksissa. Ihmisoikeuskasvatus palvelee yhdenvertaisuuden toteutumista oppilaitoksissa, mutta se myös antaa kansalaisvalmiuksia, joita nuoret tarvitsevat aikuiselämässään niin yksityishenkilöinä kuin tulevina alansa ammattilaisina.


Millaisia valmiuksia opettajat tarvitsevat toteuttaakseen demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta kouluissa?


• Ymmärrys demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen luonteesta


Perus- ja lukio-opetuksen opetussuunnitelmiin ihmisoikeuskasvatus on kirjattu toteutettavaksi niin sanotulla läpäisyperiaatteella. Läpäisyperiaatteella olevien teemojen toteuttaminen on haastava tehtävä opettajalle nykyisessä koulukulttuurissa, jossa eri oppiaineet ylittävää yhteistyötä tehdään hyvin vähän. Ihmisoikeuskasvatus, samoin kuin aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattaminen, edellyttävät koululta aiheen laaja-alaista, poikkitieteellistä tarkastelua sekä suunnitelmallista toteuttamista. Tämä vaatii yhteistyötä eri oppiainerajojen yli. Läpäisyperiaatteella toteutettavaan kasvatukseen ja eri oppiaineiden väliseen yhteistyöhön tulisi olla konkreettisia malleja jo opettajankoulutuksessa.


Tulevat opettajat tarvitsevat paljon tietoa ihmisoikeuksien sisällöstä sekä niiden universaalisuudesta ja jakamattomuudesta.
Tärkeää on myös tunnistaa ihmisoikeuksien loukkaaminen, niiden heikentäminen tai oikeuksin kokonaisvaltainen puuttuminen nuorten arjessa. Opettajalla tulee olla myös tietoa demokratiasta, osallisuudesta ja demokratiakasvatuksesta. Lisäksi moniperusteisen syrjinnän vaarassa olevien lasten ja nuorten elin-oloista, identiteetistä, asemasta ja tarpeista tulee olla tietoinen. Asiantuntemusta tulee kartuttaa myös rasismiin, syrjintään ja valtaan liittyvistä hierarkioista.
Demokratian ja ihmisoikeuskysymyksiin liittyen opettajalla on iso rooli saa-da nuoret tunnistamaan omat ja toistensa oikeudet ja ohjata nuoria vaatimaan, edistämään ja kunnioittamaan näitä oikeuksia yksityisessä ja yhteiskunnallisessa elämässä. Tässä prosessissa myös opitaan arvostamaan itseä sekä tunnistamaan ihmisoikeudet omalla kohdalla, kuten seksuaalinen itsemääräämisoikeus.


Opettajan on voitava myös konkreettisesti ohjata nuoria ihmisoikeuksien edistämiseen ja valvontaan: Miten voin kunnioittaa ja edistää omia ja muiden ihmisoikeuksia arjessa ja yhteiskunnassa? Miten toimin, jos oikeuksiani loukataan, tai jos todistan, että toisen oikeuksia loukataan? Tähän liittyen tulee käydä läpi, mitkä ovat käytössä olevat oikeusturvakeinot loukkauksiin puuttumiseksi. Opettajankoulutuksessa tulisi miettiä, voisiko oikeusturvakeinoista vastaavien viranomaisten kanssa tehdä yhteistyötä. Tämä yhteis-työ toisi myös lisäarvoa viromaisille kehitettäessä eri oikeusturvakeinoa pa-remmin lapsille ja nuorille saavutettaviksi.


Koulutuksen osaksi tulee ottaa kasvattajan omien ja opettajuuteen liittyvien arvojen, normien ja asenteiden jatkuva tarkastelu. Normikriittisen pedagogiikan lähtökohta on, miten normit ilmenevät, miten niitä ylläpidetään sekä miten niitä voi vastustaa tai purkaa. Opettajan tulee käsitellä asenteet suhteessa monikulttuurisuuteen, demokratiaan, osallisuuteen sekä opettajan ja oppilaan väliseen suhteeseen. Opettajan tulee osata käsitellä asenteita nuorten kanssa: Asenne suhteessa itseen, toisiin, ihmisoikeuksiin, vähemmistöihin ja moninaisuuteen.


• Ymmärrys koko kouluympäristön sekä toimintatapojen ja materiaalien roolista demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksessa


Ihmisoikeuskasvatuksen tulisi toteutua oppiaineitten sisällön opetuksen lisäksi myös kouluympäristössä. Lasten ja nuorten perusoikeuksien, kuten turvallisuuden toteutuminen koulussa on haaste, joka pitäisi pystyä järjestelmällisemmin turvaamaan. Kiusaaminen, joka näyttäytyy monikulttuuristen lasten ja nuorten osalta usein rasismina, on yhdenvertaisuuslain mukaan yksi syrjinnän muoto. Rauhankulttuuriin kasvamista toteuttava rauhankasvatus tulisi olla yksi erikseen mainittu tavoite opettajankoulutuksessa. Kiusaamisen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen on ihmisoikeus- ja rauhankasvatustyötä käytännössä.


Opettajan on pyrittämä luomaan kaikkia oppilaita koskeva ja arjen käytäntöihin kytkeytyvä toimintakulttuuri, joka kannustaa oppilaita ilmaisemaan mielipiteitään, tunnistamaan omia oikeuksiaan ja ottamaan vastuuta sekä omista opinnoistaan että koulun yhteisistä asioista.


Oppilaskuntatoiminta ja oppilaiden osallistuminen kouluyhteisön päätöksentekoon on tehokas keino kasvattaa oppilaat käytännön toiminnan kautta osallistuviksi ja oikeutensa tiedostaviksi kansalaisiksi. Opettajankoulutuksen tulee tarjota valmiuksia oppilaskuntatoiminnan ohjaamiseen sekä oppilaiden laajempaan osallistamiseen ja kannustamiseen yhteisiin asioihin vaikuttamiseen.


Demokratia- ja ihmisoikeusnäkökulma tulee valtavirtaistaa opetukseen ja kouluympäristöön jo opettajankoulutuksessa.
Esimerkiksi opetustapojen tulee olla ihmisoikeuksia kunnioittavia ja demokratiataitoja tukevia. Tulee myös huomioida erilaiset oppijat ja oppimistyylit. Opetuksen toimintatapojen ja materiaalien on oltava saavutettavia ja avoimia kaikille.


Opettajankoulutuksen ja opettajan täydennyskoulutuksen tulisi vastata ihmisoikeuskasvatuksen käytännön toteuttamiseen liittyviin tarpeisiin. Erityisen tärkeää on huomioida ja käsitellä ihmisoikeusnäkökulma, tai sen puuttuminen, kaikkien aineiden oppimateriaalien sisällöissä.


Ihmisoikeuksien toteutuminen ei ole vain syrjintään puuttumista tai syrjintään ehkäisemisestä, vaan se on myös yhdenvertaisuuden aktiivista edistämistä. On tärkeää miettiä, mitä yhdenvertaisuuden edistämisvelvoite tarkoittaa koulussa lapsen oikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta. Tulee myös huomioida erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten oikeuksien edistäminen yhdenvertaisuutta tukemalla.


• Valmius käsitellä opetuksessa ideologioiden, arvomaailmojen ja poliittisten liikkeiden eroja


Demokratiakasvatuksen tavoitteena tulisi olla, että oppilaat kykenevät osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon ja vaikuttamaan yhteiskuntaan arvojensa mukaisesti. Tämä edellyttää myös ymmärrystä olemassa olevien poliittisten suuntausten välisistä eroista. Opettajilla tulee olla valmiudet eritellä eri suuntausten eroja puolueettomasti, esimerkiksi yhteiskuntatieteiden käsitteitä soveltaen. Opettajien tulee kyetä kannustamaan oppilaita eri suuntausten itsenäiseen ja kriittiseen arviointiin ja antamaan välineitä yhteiskunnallisten kysymysten tarkasteluun eri näkökulmista.


Millaista vuorovaikutusta opettajankoulutuksella tulisi olla yhteiskunnan eri tahojen kanssa?


Opettajankoulutuksessa tulisi madaltaa muun yhteiskunnan ja koulun välistä rajaa. Koulun on avauduttava ympäröivään yhteiskuntaan esimerkiksi siten, että järjestöjen ja puolueiden edustajat voisivat tuoda poliittis-yhteiskunnallisia sisältöjä kouluun. Kouluissa tulisi tuoda esiin arkipäiväistä vaikuttamista, mutta myös esimerkiksi äänestämiseen ja vaaleihin liittyviä teemoja.


Millaista yhteistyötä edustamanne taho tekee koulujen ja opetta-jankoulutuksen kanssa (esim. oppimateriaali, hankkeet)?


Allianssi ylläpitää kahta eri nettisivustoa demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen teemoista: Valtikka.fi ja Keks.fi. Valtikkanettisivuille on koottu nuorille tietoa vaikuttamisesta ja osallistumisesta yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Keks.fi -sivuilla on nuorten parissa toimiville materiaalia ja menetelmiä erityisesti rasisminvastaisen toiminnan tukemiseen ja yhdenvertai-suussuunnitteluun.


Allianssi on mukana järjestämässä vaalien yhteydessä nuorisovaaleja ja vaalipaneeleja kouluissa. Seuraavat valtakunnalliset vaalit ovat toukokuussa 2014 järjestettävät Euroopan parlamentin vaalit. Niiden yhteydessä Allianssi järjestää valtakunnalliset nuorisovaalit oikeilla ehdokkailla. Allianssi myös toteuttaa oppilaskuntatyön tukemiseen erilaisia koulutuksia.


OM, OKM, OPH, HYOL ja Allianssi ovat toteuttaneet demokratiakasvatusaineiston (Demokratia-avain), jolla tuetaan demokratian käsittelemistä kouluopetuksessa. Se lähetettiin kouluihin valtakunnallisesti maaliskuussa 2011. (valtikka.fi/materiaalit)


Lähteet:
- Euroopan neuvoston ministerikomitean suositus CM/Rec(2010)7 jäsenvaltioille Euroopan neuvoston demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta koskevasta peruskirjasta
- OKM:n Kansainvälisyyskasvatus 2010 -strategian arvioinnin suositukset

Helsingissä 31.12.2013


Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry

Hanna-Mari Manninen, puheenjohtaja
Olli Joensuu, pääsihteeri

 



Takaisin