Lausunnot

12.06.2013: Lausunto lukiolain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta

Opetus ja kulttuuriministeriölle 12.6.2013

Viite: lausuntopyyntö

Hallituksen esitysluonnos lukiolain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta

Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry (Allianssi) kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä lausuntopyynnöstä. Allianssi lausuu seuraavaa hallituksen esitysluonnoksesta lukiolain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta:

Yleistä

Allianssi pitää erittäin tärkeänä sitä, että vieraskielisten ja maahanmuuttajataustaisten koulutusta tuetaan ja siirtymistä perusasteelta toiselle asteelle helpotetaan. Toistaiseksi lukioon valmistavaa koulutusta ei ole ollut mahdollista järjestää, mutta vastaavaa koulutusta tarjotaan ammatilliseen koulutukseen valmistautumista varten. Lakiesitys poistaakin toteutuessaan merkittävästi rakenteellista syrjintää suomalaisesta koulutusjärjestelmästä.

Allianssin mielestä lain kannalta valmistavaan koulutukseen ottamisen kriteerinä vieraskielisyys on riittävän kattava; ei ole tarpeen määritellä maahanmuuttajaa erikseen. Maahanmuuttajan tarkka määritelmä osana lukiolakia on turhaa kategorisointia, joka ei myöskään vastaa lakimuutoksen kohderyhmän todellista moninaisuutta. Lain perusteluissa voidaan tuoda esille, miksi erityisesti Suomeen myöhemmin koulutusurallaan muuttanut vieraskielinen väestönosa on valmistavan koulutuksen tarpeessa.

Oman äidinkielen hallinta on tärkeä osa yksilön identiteettiä ja toisaalta välttämätöntä lukion opetuskielten eli suomen tai ruotsin paremmalle oppimiselle. Allianssi pitää tärkeänä, että osana valmistavaa koulutusta järjestetään mahdollisuuksien mukaan opetusta opiskelijan omassa äidinkielessä ja nämä opinnot luetaan osaksi valmistavan koulutuksen vaadittua kurssimäärää.


Allianssi pitää hyvänä sitä, että valmistavaan koulutukseen osallistuville turvataan samat opintososiaaliset etuudet kuin lukiokoulutukseen osallistuvillekin.

Vieraskieliset valmentavaan koulutukseen hakeutuvat opiskelijat tulevat hyvin erilaisista taustoista ja erilaisilla taidoilla ja osaamisella varustettuna. Siksi onkin perusteltua kohdentaa valmentavaan koulutukseen suuremmat resurssit yksilöä kohden kuin lukiokoulutukseen, sillä yksilöllisen ohjauksen tarve on suurempi ja ryhmäkoot todennäköisesti pienempiä kuin lukiokoulutuksessa. Allianssi on kuitenkin huolissaan siitä, että lakiesityksessä arvioidut opiskelijamäärät ovat liian pieniä. Maahanmuutto tullee lisääntymään tulevaisuudessa, jolloin maan laajuisesti valmistavalle koulutukselle voi olla tarvetta suuremmallekin joukolle kuin nyt arvioidulle 700 opiskelijalle.

Yksityiskohtaiset kommentit lakiesitykseen

Maahanmuuttajan määritelmä

Allianssi esittää, että lain kaikista pykälistä poistetaan maininnat maahanmuuttajista ja pykälästä 2 a poistetaan kokonaan esitetty ensimmäinen momentti, jossa määritellään termi "maahanmuuttaja". Lain soveltamisen kannalta ei ole tarpeen määritellä laajasti maahanmuuttajaa, vaan pelkkä vieraskielisen määritelmä riittää. Koulutukseen ottamisen kannalta ei ole lakiesityksen mukaan merkitystä muulla kuin henkilön vieraskielisyydellä, koulutustaustalla ja osaamistasolla.

Lain perusteluissa on yhä syytä selventää, miksi erityisesti Suomeen muuttaneet vieraskieliset ovat usein koulutuksen tarpeessa. Tällöin voi olla perusteltua käyttää esimerkiksi termiä "maahanmuuttajataustainen". Tässä nimityksessä huomio kiinnittyy ensisijaisesti nuorten tai heidän perheensä juuriin ulkomailla, mutta nykyhetken määrittelyyn ei oteta kantaa. Yhteiskunnallisessa keskustelussa keskustelu maahanmuuttajista on erityisesti viime vuosina ollut leimaavaa ja arvottavaa. Kyseisen käsitteen ja sen määritelmän sementoiminen lukiolakiin on turhaa.

Opetuksen laajuus ja sisältö

Lakiesityksen § 7 perusteluiden mukaan koulutus on suunniteltu yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, jota ei sen vuoksi voi suorittaa erillisinä kursseina ns. aineopintoina. Koulutukseen hakijat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä, joilla on puutteita eri osaamisalueilla. Jos osana valmistavaa koulutusta on lisäksi tarkoitus mahdollistaa peruskoulun arvosanojen korotus, on selvää, että koulutuksen on joustettava yksilöllisesti jonkin verran. Allianssin mielestä on tärkeää, että opetussuunnitelmaa on mahdollista sopeuttaa yksilön koulutustarpeiden mukaan.

Opiskelijaksi ottamisen perusteet

Koska opetuksen järjestäjä sekä päättää opiskelijaksi ottamisesta että arvioi hakijan kielitaidon ja osaamistason, on ensiarvoisen tärkeää, että yhdenvertaisuus toteutuu hakijoiden välillä koko Suomessa. Allianssi toivoo opetushallituksen seuraavan tarkasti yhdenvertaisuuden toteutumista hakijoiden välillä erityisesti kielitaidon arvioinnissa, jotta koko maahan saadaan yhtenäiset käytännöt koulutukseen hakijan kelpoisuuden arviointiin.

Allianssi yhtyy valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Nuoran ihmetykseen siitä, että § 20 4. momentissa ei ole mainintaa vaaditusta opetuskielen riittävästä hallinnasta ja kannattaa kielitaitovaatimuksen lisäämistä lakiin. Kun tavoitteena on saada valmiudet lukiossa opiskeluun vuoden kuluessa, on tietyntasoinen peruskielitaito välttämätön. Lukioon valmistava koulutus ei saa olla pelkästään kielikoulutus, vaan sen tulee valmistaa opiskelija opiskelutaidoiltaan ja osaamiseltaan valmiiksi lukiossa opiskelua varten.

Pykälän 20 mukaan lukiokoulutukseen valmistavaan koulutukseen voidaan ottaa henkilö, jonka tavoitteena on jatkaa opiskelua lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen jälkeen. Miten ja kenen on tarkoitus arvioida opiskelijan motivaatiota lukiokoulutukseen hakeutumisessa? Lienee selvää, että jo valmistavaan koulutukseen hakeutuminen on riittävä osoitus tavoitteesta jatkaa opiskelua lukiossa. Allianssi esittääkin tämän vaatimuksen poistamista lakitekstistä.

Opiskeluaika

Lakiesityksen mukaan lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen oppimäärä tulee suorittaa yhdessä vuodessa. Valmistava koulutus ei kuitenkaan anna opiskelijalle tutkintoa eikä takaa jatko-opiskelupaikkaa lukiosta. Koulutukseen hakeutuvien osaamistaso voi vaihdella huomattavasti ja toisaalta joillekin saattaisi olla elämäntilanteen kannalta parempi, jos koulutukseen voisi tulla myös kesken vuotta, mikäli osaamistaso on riittävän hyvä. Allianssi kannattaakin joustavuutta koulutuksen kestoon. Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen osaksi valmistavaa koulutusta lisää yksilön kohdalla joustavuutta merkittävästi.

Helsingissä 12.6.2013

Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry

Hanna-Mari Manninen, puheenjohtaja

Olli Joensuu, pääsihteeri


Lausunnon keskeinen sisältö

Allianssin mielestä lakiesitys poistaa toteutuessaan merkittävästi rakenteellista syrjintää suomalaisesta koulutusjärjestelmästä. Allianssi esittää kuitenkin jonkin verran muutoksia lakiesitykseen:

Lain kannalta valmistavaan koulutukseen ottamisen kriteerinä vieraskielisyys on riittävän kattava; ei ole tarpeen määritellä maahanmuuttajaa erikseen. Allianssi esittää, että lain kaikista pykälistä poistetaan maininnat maahanmuuttajista ja pykälästä 2 a poistetaan kokonaan esitetty ensimmäinen momentti, jossa määritellään termi "maahanmuuttaja".

Allianssi yhtyy valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Nuoran ihmetykseen siitä, että § 20 4. momentissa ei ole mainintaa vaaditusta opetuskielen riittävästä hallinnasta ja kannattaa kielitaitovaatimuksen lisäämistä lakiin. Samassa momentissa edellytyksenä koulutukseen ottamiselle on tavoitteellisuus jatkaa opintoja lukiossa koulutuksen jälkeen. Lienee selvää, että jo valmistavaan koulutukseen hakeutuminen on riittävä osoitus tavoitteesta jatkaa opiskelua lukiossa. Allianssi esittääkin tämän vaatimuksen poistamista lakitekstistä.

Allianssi pitää tärkeänä, että osana valmistavaa koulutusta järjestetään mahdollisuuksien mukaan opetusta opiskelijan omassa äidinkielessä ja nämä opinnot luetaan osaksi valmistavan koulutuksen vaadittua kurssimäärää. Samalla olisi hyvä, että opetussuunnitelmaa on mahdollista sopeuttaa yksilön koulutustarpeiden mukaan.

Allianssi kannattaa lämpimästi sitä, että valmistavaan koulutukseen osallistuville turvataan samat opintososiaaliset etuudet kuin lukiokoulutukseen osallistuvillekin. Resurssien kannalta Allianssi on kuitenkin huolissaan siitä, että lakiesityksessä arvioidut opiskelijamäärät ovat liian pieniä.

Allianssi toivoo opetushallituksen seuraavan tarkasti yhdenvertaisuuden toteutumista hakijoiden välillä erityisesti kielitaidon arvioinnissa, jotta koko maahan saadaan yhtenäiset käytännöt koulutukseen hakijan kelpoisuuden arviointiin.

Allianssi vaatii joustavuutta koulutuksen kestoon. Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen osaksi valmistavaa koulutusta lisää yksilön kohdalla joustavuutta merkittävästi.



Takaisin