Lausunnot

22.11.2012: Lausunto eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle budjetista 2013 erityisesti nuorisotakuun näkökulmasta

Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry 21.11.2012


LAUSUNTO EDUSKUNNAN VALTIOVARAINVALIOKUNNALLE 22.11.2012


Asia: Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2013 (HE 95/2012 vp), erityisesti nuorten yhteiskuntatakuun osalta

Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry kiittää eduskunnan valtiovarainvaliokuntaa lausunto- ja kuulemispyynnöstä ja toteaa vuoden 2013 talousarviosta nuorisotakuun toteuttamiseen liittyen kunnioittavasti seuraavaa:

Keskeiset viestit

• Nuorisotakuun toteuttaminen on hallituskauden merkittävin hanke. Sen toteutuminen on pitkälti kiinni rahoituksesta ja siitä, että keskeiset toimijat ymmärtävät omat tehtävänsä ja vastuunsa.
• Nuorisotakuu on toteutettava yhdenvertaisuuden periaatetta kunnioittaen: takuun on koskettava kaikkia nuoria.
• Rahoitettaessa korjaavia toimenpiteitä, on pidettävä huolta siitä, ettei ennaltaehkäisevän työn määrärahoista samalla leikata.
• Tähän liittyen Allianssi esittää määrärahasiirtoa ja lisämäärärahaa OKM:n hallinnonalalla nuorisotyön osalta.

YLEISTÄ

Nuorten työttömyys on koko EU:n alueella tasaisessa kasvussa. Eräissä EU-maissa useampi kuin joka toinen nuori on työttömänä. Suomessa 15-25-vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli syyskuussa 17 % (+0,2 %-yksikköä edellisvuoteen verrattuna). Nuorten työttömyys on pysynyt korkealla tasolla vuodesta 2008 alkaen, jolloin maailmantalous vajosi syvään taantumaan. Samalla kouluttamattomien ja ilman realistisia työllistymisen mahdollisuuksia olevien nuorten määrä Suomessa on huomattava. Nuorisotakuun tarve on siis ilmeinen, jotta nuorten syrjäytymisriski saadaan pienenemään ja syrjäytymisen kansantaloudelliset vaikutukset minimoitua. Nuorten yhteiskuntatakuun onnistunut toteutuminen vähentää tulevaisuudessa valtiolle nuorten ja myöhemmin aikuisten syrjäytymisestä aiheutuvia kuluja. Nuorten syrjäytyminen maksaa yhteiskunnalle satoja miljoonia euroja vuodessa (TEM:n raportti 8/2012). Kaikille nuorille on turvattava mielekäs tapa pysyä kiinni koulutuksessa tai työelämässä silloinkin, kun nuoret omat valmiudet ja mahdollisuus ottaa vastuuta omasta elämästään ovat heikentyneet. Silloin myös erilaiset kuntoutustoimet voivat tulla kyseeseen. Nuorisotakuun tavoitteena on nuorten aktiivisuuden lisääntyminen. Allianssi korostaa sitä, että nuorisotakuun piiriin tulee olla kaikilla nuorilla yhdenvertainen pääsy. Sen saatavuuteen ei pidä vaikuttaa nuoren sosiaalinen, kulttuurinen tai kielellinen tausta tai esimerkiksi vammaisuus. Myöskään asuinpaikka ei saa rajoittaa takuun piiriin pääsemistä.

NUORISOTAKUUN MÄÄRÄRAHAT VUONNA 2013

Nuorisotakuun toteuttamiseksi on osoitettu määrärahoja 60 miljoonaa euroa, jotka jakautuvat TEM:n (32 Meur) ja OKM:n (28 Meur) hallinnonalojen kesken. Lisäksi nuorten aikuisten (20-29-vuotiaat) osaamisohjelmaan panostetaan 27 miljoonaa euroa (aikuiskoulutus mom 29.30). Osaamisohjelman tavoitteena on, että vuosittain opiskelun aloittaisi 4000 kohderyhmään kuuluvaa henkilöä oppilaitoksissa tai oppisopimuksessa, tavoitteena ammatti- tai erikoisammattitutkinto. Samanaikaisesti kuitenkin lähinnä aikuisille suunnattuun oppisopimuskoulutukseen tarkoitetuista määrärahoista (29.30.32) ollaan leikkaamassa suunnilleen yhtä paljon rahoitusta. Vuonna 2014 nykytasosta leikataan jopa kolmannes. Kyse onkin siis lähinnä OKM:n sisäisestä määrärahasiirrosta ja uudelleenkohdistamisesta, kuin varsinaisesta lisärahasta. Kun oppisopimuskoulutukseen kohdistetaan näinkin raju leikkaus, on syytä kysyä, onko oppisopimuskoulutuksen pitkäjänteinen kehittäminen ylipäätään mahdollista.

Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoihin kohdistuu suuria muutoksia. Alueellisesti paikkoja vähennetään siellä missä ikäluokat pienenevät ja aloituspaikkoja keskitetään sinne, missä myös asukkaita on runsaasti. Tällainen ajattelutapa on hyvin perusteltavissa. Allianssi on kuitenkin huolissaan siitä, riittääkö kaikilla väestötiheydeltään pienemmillä alueilla jatkossa riittävästi ammatillisen koulutuksen opiskelupaikkoja, kun ottaa huomioon, että on nuoria jotka eivät koe lukio-opiskelua parhaaksi vaihtoehdokseen. Mikäli ammattikoulutuksen toimintaedellytyksiä haja-asutusalueille heikennetään, se voi merkitä nuorille entistä heikompia edellytyksiä päästä opiskelemaan ja saada tarvittavaa tukea. Koulutustakuun onnistumisen edellytykset on varmistettava kaikilla alueilla.

Allianssi on erityisen huolissaan siitä, että samalla kun nuorisotakuuta toteutetaan, kohdistuu ennaltaehkäisevään perusnuorisotyöhön leikkauksia. Nämä leikkaukset voivat osaltaan olla heikentämässä niiden nuorten asemaa, joita voitaisiin tukea erilaisin syrjäytymistä ehkäisevän nuorisotyön menetelmin. Nuorisotyön rahoitusta on leikattu tällä vaalikaudella siirtämällä budjettirahoitteisia eriä veikkausvoittovaroista maksettavaksi. Allianssi ei hyväksy uusia tällä tavoin toteutettavia säästöjä, koska ne heikentävät nuorisotyön toimintaedellytyksiä niin kunnissa kuin järjestöissä. Vuonna 2012 leikkaus oli 3 miljoonaa euroa ja vuodelle 2013 se olisi toiset 3 miljoonaa euroa, ollen vuoden 2013 budjetissa jo yhteensä 6 miljoonaa euroa. Kun otetaan huomioon veikkausrahoitteinen nuorisotyön määräraha kokonaisuudessaan, kaikkiaan noin 52,5 miljoonaa euroa, voidaan 6 miljoonan määrärahaleikkausta pitää merkittävänä.

Tämän vuoksi Allianssi esittää määrärahasiirtona 3 miljoonaa euroa veikkausvoittovaroja etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan momentilta 29.91.51 nuorisotyön momentille 29.91.50 ja 3 miljoonan euron lisämäärärahaa momentille etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan momentille 29.91.51.


VALIOKUNNAN ESITTÄMÄT KYSYMYKSET

Valtiovarainvaliokunta on toivonut kommentteja erityisesti seuraaviin kolmeen kysymykseen. Edellä todetun pohjalta ja sitä täydentäen Allianssi haluaa kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin näkökohtiin:


1. Miten käytännössä nuorten yhteiskuntatakuu toteutetaan?

Nuorisotakuun käytännön toteutusta tulisi kirkastaa. Eri toimijatahojen tulisi 4P-mallin (Public-Private-People-Partnership) mukaisesti löytää omat paikkansa palveluprosessissa. Allianssin käsityksen mukaan tällä hetkellä monet potentiaaliset toimijat eivät vielä tiedä, mikä heidän roolinsa takuun toteuttamisessa voisi olla. Tämä koskee niin julkista sektoria kuin yrityksiä ja järjestöjä. Kuntien tietoisuutta nuorisotakuusta tulee vahvistaa.

Painopistettä tulisi saada jatkossa ennaltaehkäiseviin toimiin. Jos keskitytään liian paljon korjaaviin toimiin, syrjäytymisriskissä olevien määrää ei saada pienennettyä. Tuleekin kiinnittää huomiota erityisesti koulutuksen läpäisyyn, ohjaus- ja neuvontapalveluiden laatuun ja laajuuteen, työelämätaitoihin sekä nuorisotyöhön.


2. Ketkä toteuttavat ja mikä on heidän osaamisensa?

Nuorisotakuun toteutuksen vastuut tulee kirkastaa. Mikäli kuntatasolla kokonaisvastuu on nuorisolain mukaisilla nuorten ohjaus- ja palveluverkostoilla, tulee tämä viestiä toimijoille valtion toimesta.

Kaikki nuorisotakuuta toteuttavat toimijat tarvitsevat vahvaa osaamista nuorisotakuun toteuttamiseen. Kaikilla toimijoilla tulee olla selkeytetty tehtävä ja toimenkuva sekä siihen tarvittava osaaminen. Esimerkiksi monissa kunnissa nuorisotyön rooli on jäänyt epäselväksi. Samoin nuorisojärjestöillä ja muilla nuorisotyötä tekevillä järjestöillä on niin nuorisotyöllistä kuin muutakin, esimerkiksi työllistämiseen ja työelämätaitojen kouluttamiseen liittyvää osaamista, joka pitäisi hyödyntää. Nuorten osallistuminen nuorisotakuun toteuttamiseen ja suunnitteluun on välttämätöntä.


3. Riittävätkö resurssit ja missä ovat pahimmat puutteet?

Valtion tulee huolehtia yhteiskuntatakuun rahoituksesta. Allianssi on huolissaan siitä, miten pienten kuntien resurssit riittävät nuorisotakuun toteuttamiseen. Myös järjestöt pitäisi saada mukaan toteutukseen ja tämä työ tulee samalla resursoida. Tärkeä kysymys on myös se, miten nuorisotakuun avulla taataan erityistä tukea tarvitseville oikeanlaiset oppimisväylät, kuntoutus jne. Erilaiset oppimisvaikeudet voivat olla syrjäytymisriskin taustalla. Tavallisissa oppilaitoksissa, ei vain erityisoppilaitoksissa, tulee huolehtia siitä että tukea on tarjolla ja että nämä nuoret voivat pysyä mukana samassa sosiaalisessa ja fyysisessä ympäristössä kuin ikätoverinsa . Nuorisotakuussa monet toimet kohdistuvat toisen asteen koulutukseen. On muistettava kuitenkin, että myös korkeasti koulutettujen työttömyys on ollut kasvussa. Siksi myös korkeakoulujen ura- ja rekrytointipalveluille tulisi saada lisää voimavaroja, jotta ne pääsevät ohjaamaan opiskelijoita nykyistä paremmin. Myös oppilas- ja opiskelijahuollon resurssit näyttävät olevan edelleen riittämättömät. Vakavana puutteena Allianssi näkee sen, ettei opinto-ohjaukseen olla osoittamassa lainkaan lisärahoitusta, vaikka ohjauksen tarvetta pidetään aivan keskeisenä. Ohjausta tulee lisätä kaikilla asteilla.

Nuorisotakuun toteuttaminen on kunnianhimoinen ja erittäin haastava hanke. Siihen osoitettavista resursseista jokainen euro joudutaan varmasti käyttämään. Nuorisotakuun ensimmäinen toteuttamisvuosi tullee osoittamaan sen, miten pitkälle nyt osoitettavilla vuosittaisilla määrärahoilla on mahdollista päästä. Eduskunnalla tuleekin olla valmius jo vuoden 2013 aikana korjata tilannetta tarpeen mukaan lisätalousarviolla ja huomioida mahdollisesti havaittavat pulmat viimeistään vuoden 2014 talousarviota tehtäessä.


Helsingissä 22.11.2012
Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry

Hanna-Mari Manninen, puheenjohtaja
Olli Joensuu, pääsihteeri

 



Takaisin