Lausunnot

08.11.2010: Nuorisotyölliset näkemykset valtion talousarviosta 2011

Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry

Asiantuntijakuuleminen eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostossa

 

Nuorisotyölliset näkemykset valtion talousarviosta  2011

 

Allianssi vaatii, että:

 

1.)    Nuorten köyhyydestä on päästävä eroon.

2.)    Nuorten syyllistäminen lopetetaan; nuoruus on itseisarvo eikä välivaihe lapsuudesta aikuisuuteen.

3.)    Ennaltaehkäisevään työhön, oppilashuoltoon ja nuorten terveyspalveluihin ohjataan lisää resursseja.

4.)    Nivelvaiheissa eläviin nuoriin kiinnitetään riittävästi huomiota.

5.)    Nuorisotyötä tehdään entistä moniammatillisemmin.

6.)    Nuorten osallisuus on otettava tosissaan – tarvitaan aitoa osallisuutta.

 

Nuorisotyön perustehtävänä on parantaa nuorten elinoloja ja tukea nuorten kansalaistoimintaa. Nuorisotyö on tehokasta ennaltaehkäisevää perustyötä. Suomessa on lapsia ja nuoria lähes 1.900.000. Tämä on 36% Suomen väestöstä. Nuorisolain mukaan nuoria ovat alle 29 –vuotiaat lapset ja nuoret.

 

Veikkausvoittovarat

 

Veikkauksen vakaa tuotto mahdollistaa jatkuvuuden tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön kentällä. Edellä mainitut tuottavat hyvinvointia suomalaiseen yhteiskuntaan ja kansalaisten elämään.

 

Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin mielestä on syytä pitää kiinni rahapelin kansallisesta yksinoikeusjärjestelmästä ja tämän mahdollistavasta Veikkauksen tuotonjakolaista.

 

Veikkauksen tuotto-odotuksen maltillinen kasvu-ura tuo odotettua ennustettavuutta Veikkauksen edunsaajien toiminnan rahoitukseen. Kasvu on budjetissa laskettu 1,5% mukaan.

 

Nuorisotyön rahoitus Veikkausvoittovarojen osalta valtion budjetissa 2011 kasvaa edelliseen vuoteen verrattuna 2,4 miljoonaa euroa, mutta vähenee syrjäytymisen ehkäisyyn osoitettujen verorahoitteisten varojen osalta 2,5 miljoonaa euroa. Mikäli valtion budjettiin otettu uusi momentti saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminnan vakiinnuttamisesta (0,35 milj. euroa) ei olisi sijoitetuna nuorisotyön momentille, valtion nuorisotyöhön sijoittamat rahat laskisivat vuonna 2011.

 

Mikäli otettaisiin huomioon valtion vuoden 2010 1. lisäbudjetissa nuorisotyöhön ja syrjäytymisen ehkäisyyn osoittamat 8 miljoonan euron ylimääräiset varat, nuorisotyön rahoituksen lasku vuonna 2011 olisi dramaattinen.

 

Nuorisotyön rahoituksen kasvu Veikkausvoittovarojen osalta jakautuu melko tasaisesti erilaisten budjettikirjassa mainittujen toimintojen kesken. Lisää varoja saavat nuorisojärjestöt, nuorisotilojen rakentaminen, kulttuurinen nuorisotyö, nuorten tieto- ja neuvontapalvelut ja nuorisotutkimus. Tämän hetkinen tietomme on, että nuorisojärjestöjen valtionavustukset kasvavat ainoastaan +50.000 e. Jos avustettavia järjestöjä on saman verran, kuin tällä hetkellä, ja jako jaettaisiin tasan järjestöjen kanssa, kukin saisi +625 e lisäyksen toimintaresursseihin. Tämä on erittäin vähäinen lisäys.

 

Vaikka ennustettavuus Veikkauksen tuotossa onkin edunsaajille tärkeää, Veikkauksen ylimääräisen tuoton rahastointia ei saa kasvattaa liian suureksi, vaan varat on tuloutettava edunsaajien hyväksi – ja samalla koko suomalaisen yhteiskunnan hyväksi – esimerkiksi edunsaajien nuorison syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvissä toimissa. Rahasto on tuloutettava edunsaajille viimeistään viisi vuotta talletuksen jälkeen.

 

Valtion budjetissa vuodelle 2011 jakamattomien voittovarojen rahastosta puretaan edunsaajille 16,2 miljoonaa euroa. Silti rahastoon jää melko mittava summa; 113,5 miljoonaa euroa.

 

Arpajaisveron korotus

 

Valtion budjettiesityksessä 2011 ehdotetaan arpajaisveroa korotettavaksi 10 prosenttiin muiden rahapeliyhtiöiden kuin Fintoton osalta. Raha-automaattiyhdistyksen peleistä kerättävä vero nousisi 1,75 % ja Veikkauksen sekä PAF:in 0,5 %. Korotuksen arvioidaan lisäävän veron tuottoa noin 16 milj. eurolla.

 

 

Arpajaisveron korotuksella kerättävä summa on suoraan pois yhteiskunnallista hyvinvointia lisäävästä kansalaistoiminnasta. Lisäksi voidaan kysyä, kuinka hyvin rahapelien tuoton siirto valtiontalouden pohjattomaan arkkuun sopii Euroopan unionin rahapeleistä ja niiden yksinoikeudesta tekemiin linjauksiin.

 

Nuorisotyö ennaltaehkäisee syrjäytymistä

 

Syrjäytyneen nuoren kohdalla korjaavat toimenpiteet ovat kalliita - on hyvin tiedossa, että syrjäytyneen nuoren kustannukset yhteiskunnalle ovat vähintään miljoona euroa nuoren elinkaaren aikana.

 

Lapsi- ja nuorisotyössä tehdään mittavaa perustyötä lasten ja nuorten elämän tukemisessa, elämän perusvalmiuksien kehittämisessä sekä virikkeiden ja harrastusmahdollisuuksien luomisessa.

 

Nuorisotyön ja -toiminnan saralla tehdään syrjäytymistä ehkäisevää työtä korjaavaan työhön verrattuna pikkurahalla. Valtion panostus nuorisotyöhön vuoden 2011 tulo- ja menoarviossa on 61,4 miljoonaa euroa, mistä suurin osa on Veikkausvoittovaroja. Budjettivaroja on vajaa 13 miljoonaa euroa. Nuorisotyön saama tuki valtiolta on noin 0,1 prosenttia - yksi promille - valtion koko budjetista.

 

Tällä rahalla – ja rutkalla määrällä vapaaehtoistyötä – saadaan aikaan mielekästä tekemistä yli miljoonalle 15-29 -vuotiaalle nuorelle. Nuorista vain harvat syrjäytyvät, mikä osoittaa nuorisotyön tehokkuutta.

 

Etsivän työparitoiminnan tilanne

 

Työttömyyden kasvua on saatu pysäytettyä, mutta nuorisotyöttömyys on hyvinvointiyhteiskunnassamme edelleen aivan liian korkea. Tällä hetkellä työttömänä on noin 35.000 nuorta. Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin muistuttaa edellisen laman opetuksesta, että mitä pidemmälle puuttuminen ja väliintulo nuoren työttömyyteen jää, sen vaikeampaa nuoren elämän suuntaa on muuttaa.

 

Eduskunta päätti kesäkuussa nuorisolain täydentämisestä etsivän työparitoiminnan osalta. Laki tulee voimaan 1.1.2011. Etsivää työparitoimintaa tehdään jo noin puolessa Suomen kunnista. Etsivän työparitoiminnan nyt lakiin kirjattu laajentaminen kaikkiin kuntiin vaatii resursseja.

 

Etsivä nuorisotyö kohtaa vaikeassa elämäntilanteessa tai syrjäytymisuhassa olevia nuoria, kun ongelmat ovat vielä ratkaistavissa. Työpajatoiminta parantaa nuoren arjenhallintaitoja sekä kykyä ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön.

 

Opetus- ja kulttuuriministeriö olisi halunnut valtion tulo- ja menoarvioon 2011 etsivään työparitoimintaan ja nuorten työpajoja varten 17,6 miljoonaa euroa, mutta hallitus esitti budjettiriihestä toimintaan vain 12,5 miljoonaa.

 

Tämä merkitsee, ettei etsivää työparitoimintaa voida laajentaa koko maata kattavaksi. Tämä voidaan suoraan katsoa nuorten heitteillejätöksi, koska resurssivähennys tapahtuu sillä hetkellä, kun etsivä nuorisotyö pääsisi uuden lain nojalla kiinni syrjäytymisuhan alla oleviin nuoriin. Lain myötä koulutus- ja työmahdollisuuksista pudonneiden nuorten tiedot saadaan viranomaisille, jotta etsivää nuorisotyötä voidaan toteuttaa.

 

Kunnallinen nuorisotyö

 

Kunnista on tullut huolestuttavaa viestiä siitä, että kuntatalouden raamien tiukentuessa myös nuorisotyöstä leikataan, vaikka se nuorten syrjäytymisen muodossa on hölmöläisten peitonleikkuuta.

 

Tässä mielessä on hieman positiivista, että kuntien nuorisotoimen valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä yksikköhinta nousee tähän vuoteen verrattuna 50 sentillä 15 euroon alle 29-vuotiasta asukasta kohden.

 

Samoin nuorisotilojen kunnostukseen ja uudelleenvarusteluun tarkoitetut määrärahat nousevat.

 

Kunnat maksavat leijonan osan nuorisotyön rahoituksesta. Valtionosuudet kattavat kuntien nuorisotoimien käyttökustannuksista arviolta 4,5 prosenttia.

 

Valtion kuntien nuorisotoimiin tarkoitetun määrärahan nousun pimeämpi kääntöpuoli on se, että kun nuorisomäärärahoissa ei ole ”korvamerkintää”, että valtion määräraha vaatisi kunnalta vähimmäissatsausta. Tälloin kunnissa ns. perälauta vuotaa, jolloin kunnilla on taipumusta vähentää omaa rahoitustaan samassa suhteessa kuin saa valtiolta lisää rahaa.

 

 

Opiskelu

 

Opintoraha sidottava elinkustannusten nousuun kaikilla kouluasteilla

 

Useat perustoimeentuloa turvaavat etuudet ollaan SATA-komitean esityksen mukaisesti sitomassa kansaneläkeindeksiin ensi vuonna, mutta opintotuki ollaan jättämässä edelleen indeksien ulkopuolelle. Opintorahan reaaliarvo laski 29 % vuodesta 1992 vuoteen 2009, ja vuonna 2008 tehdyn tasokorotuksenkin jälkeen opintorahan ostovoima on noin 15% alhaisempi kuin nykyistä opintotukijärjestelmää perustettaessa.


Opintotuki on sidottava indeksiin ensi maaliskuussa, eli samaan aikaan, kun sosiaaliturvaan tehdään muitakin vastaavia muutoksia. Vaarana on, että tarpeelliset muutokset jäävät seuraavissa hallitusneuvotteluissa muiden asioiden jalkoihin, ja opiskelumahdollisuuksien helpottaminen unohtuu.

 

Fakta: Opintotuen edellistä tasokorotusta (2007) odotettiin 15 vuotta – reaaliarvo on silti edelleen alhaisempi kuin vuoden 1992 taso. Opiskelijoiden opintoraha on tällä hetkellä 298 euroa, josta opiskelija maksaa lisäksi veroa, asumislisä on korkeintaan 201,60 euroa. Opintolaina, jota vain pieni osa opiskelijoista nostaa, on korkeintaan 300 euroa kuukaudessa. Mitään opintotuen osia ei koroteta säännöllisesti.

 

Lisätiedot:

pääsihteeri Jukka Tahvanainen; jukka.tahvanainen(at)alli.fi tai gsm. 040-900 4875

Takaisin