Lausunnot

08.11.2010: Lausunto äänestysikärajatyöryhmän raporttiin "Nuorten ääni - aikuisten uurna?"

Oikeusministeriölle                                                                                                                                        7.11.2010

 

Viite: lausuntopyyntö 

 

ÄÄNIOIKEUSIKÄRAJATYÖRYHMÄN RAPORTTI ”NUORTEN ÄÄNI – AIKUISTEN UURNA?”

 

Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry. (Allianssi) kiittää kohteliaimmin oikeusministeriötä lausuntopyynnöstä äänioikeusikärajatyöryhmän raporttiin ”Nuorten ääni – aikuisten uurna?”. Allianssi näkee seuraavat asiat keskeisiksi, kun keskustellaan 16-vuotiaiden oikeudesta äänestää kaikissa vaaleissa.

 

Äänioikeusikärajatyöryhmä oli tehnyt ansiokasta pohdintaa kaikin puolin. Äänioikeusikärajan laskemisen taustoitus oli tehty huolellisesti, ja sitä kautta pyritty tarkastelemaan asiaa useista eri näkökulmista.

 

Allianssi olisi kuitenkin toivonut työryhmän ottavan selkeän kannan äänioikeusikärajan laskemiseen, vaikka se lopulta poliittinen ratkaisu ja päätös onkin.

 

Allianssin mielestä 16-vuotiaiden tulisi saada äänestää kaikissa vaaleissa.  

   

Nuorilla on oikeus osallistua

 

Suomalaisnuorilla on lainsäädäntöön perustuva oikeus osallistua heitä koskevien asioiden käsittelyyn ja niitä koskevaan keskusteluun. Vaikka nuorille on luotu runsaasti omia vaikuttamiskanaviaan, ei niitä useinkaan oteta vakavasti. Nuorten on saatava osallistua poliittiseen päätöksentekoon tasavertaisina keskustelukumppaneina, eikä pelkästään heidän omien järjestelmiensä kautta. Heidän on saatava osallistua päätöksentekoon esimerkiksi siitä, mihin heidän kesätyöpalkastaan maksamansa verot kohdistetaan – nimenomaan äänestämällä.

 

Nuorten osallistuminen paikalliseen, alueelliseen ja kansalliseen päätöksentekoon on aikuisten asennekysymys. Nuoria ei pidä nähdä ainoastaan erityisryhmänä, joille kohdennetaan palveluita ja tukitoimia. Suomalaisessa osallisuuskeskustelussa nuorista puhutaan ikään kuin he eivät olisi läsnä, ja monia osallisuusrakenteita laitetaan pystyyn heitä kuulematta. On turha puhua nuorten haluttomuudesta osallistua, jos heille itselleen ei anneta mahdollisuutta osallisuus- ja kuulemisjärjestelmien luomiseen ja aitoon vaikuttamiseen. Pelkkä kysyminen ei riitä.

 

Nuorten aktiivinen kansalaisuus lähtee aikuisten asenteista

 

Vaikka nuorilla onkin lain takaama oikeus osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon, he eivät useinkaan saa vaikuttaa kunnassaan kuin tiettyihin asioihin – jotka päättäjät, aikuiset, katsovat itse nuorten asioiksi. Nuorilla ei ole ainoastaan sanottavaa heidän harrastusmahdollisuuksistaan, vaan he haluavat osallistua keskusteluun myös laajemmista ja ”vakavammista” kokonaisuuksista. Esimerkiksi nuorten mielenterveys- ja sosiaalipalveluiden kehittäminen on herättänyt paljon keskustelua myös nuorten parissa.  Aikuisten on ymmärrettävä, että nuoret pystyvät olemaan tasavertaisia keskustelukumppaneita. Kaikki asiat ovat nuorten asioita.

 

Kun nuorilta kysytään, kiinnostaako heitä politiikka, vastaus on usein kieltävä. Tämä on huolestuttanut sekä päätöksentekijöitä että nuorten kanssa työskenteleviä. Allianssin mielestä kysymyksenasettelu on väärä, eikä edes pyri puhumaan yhteisistä asioista nuorten omalla kielellä. Politiikassa on kyse yhteisten asioiden hoitamisesta – kouluruuasta, harrastusmahdollisuuksista, nuorten terveyspalveluista… Allianssi näkee, että jos nuorilta kysyttäisiin, haluavatko he olla mukana päättämässä edellä mainittujen asioiden hoitamisesta, vastaus olisi myönteinen.

 

Nuorten asenteita äänestysikärajan laskemista kohtaan on kartoitettu viime aikoina laajasti. Allianssin ja IRC-gallerian tekemän kyselyn mukaan yli kaksi kolmasosaa nuorista (67 %) laskisi äänestysikärajaa 16 ikävuoteen kunnallisvaaleissa. Alle 18-vuotiaista 41 %:n mielestä äänestysikäraja pitäisi laskea kaikissa vaaleissa. Kyselyyn vastasi lähes 1100 nuorta. Jotkut nuoret sanovat, että he eivät haluaisi äänestää 16-vuotiaana, koska he eivät tiedä politiikasta riittävästi. Allianssi näkee, että tämä johtuu siitä, että istuvien päättäjien poliittinen jargon rampauttaa nuorten kyvyn uskoa siihen, että he ovat oman elämänsä, nuoruuden, asiantuntijoita. Oman elämänsä asiantuntijuudesta on kyse myös aikuisten äänestyspäätöksissä.

 

Kansainväliset kokemukset ja suositukset kannustavat

 

Allianssin mielestä Euroopassa on jo niin runsaasti kokemuksia 16–17-vuotiaiden äänestyskäyttäytymisestä, että vetoaminen vähäisiin kokemuksiin ei riitä perusteluksi kokeilun estämiseksi Suomessa. Pohjoismainenkin kokemus saadaan jo ensi vuonna, ja Allianssi haluaisi myös Suomen olevan edelläkävijöiden joukossa.

 

Suomessa on runsaasti kuntia, jotka ovat pieniä ja joista nuoret usein joutuvat koulutuksen takia muuttamaan aikaisin pois. Äänestäminen paikallisissa vaaleissa jo 16-vuotiaana vahvistaa kokemusta kuulluksi tulemisesta sekä kiinnittyneisyyttä omaan kuntaan. Tämä nousi esille myös Itävallassa, kuten oikeusministeriön asettaman työryhmän raportissa luki.

 

Yksi äänestysikärajan laskemiseen liittyvä huoli on ollut paitsi politiikan pinnallistuminen myös ääriliikkeiden suosion kasvaminen. Kansainvälisten kokemusten ja Nuorisovaali –projektien varjovaalien tulosten perusteella tähän ei ole kuitenkaan pelkoa. Nuoret ovat äänestäneet samankaltaisesti kuin aikuiset – sillä erotuksella, että nuorten äänestäessä alle 30-vuotiaita ehdokkaita on mennyt varjovaaleissa enemmän läpi.

 

Allianssi näkee, että Suomen on edistettävä eurooppalaisia linjauksia. Sekä EU:n että Euroopan Neuvoston jäseninä meidän on huomioitava kansallisessa politiikassamme niiden    antamat suositukset. EU:n nuorisopoliittisen strategian mukaan nuoria on aktivoitava yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja poliittiseen toimintaan. Tähän tarvitaan uusia toimenpiteitä, joista yksi on äänestysikärajan laskeminen.

 

Äänioikeusikärajan laskeminen ei yksin riitä

Pelkkä äänioikeusikärajan laskeminen ei ole ratkaisu nuorten aktiivisuuden ja osallistumisen lisäämiseen. Valistuneen äänestyspäätöksen tekemiseen on saatava tukea. Politiikka on päästettävä kouluihin myös vaalien välillä esimerkiksi puolueiden esittelyn tai erityisten teemapäivien kautta.    Yhteiskuntaopin opetusta on aikaistettava ja monipuolistettava, demokratiakasvatus on avain yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen.

 

Myös olemassa olevien järjestelmien on muututtava nuorisoystävällisemmiksi. Tällä tarkoitamme sitä, että politiikassa mukana olevat astuvat jalustaltaan alas ja ryhtyvät puhumaan vaikeistakin asioista siten, että muutkin kuin ammattipoliitikot ymmärtävät.

 

Kunnioittaen,

7.11.2010, Helsingissä

 

Hanna-Mari Manninen
puheenjohtaja

Jukka Tahvanainen
pääsihteeri



Takaisin