Lausunnot

21.10.2011: Allianssin lausunto yhteiskuntatakuusta eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

21.10.2011

Asiantuntijakuuleminen eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa perjantaina 21.10.2011 klo 11.00 aiheena hallituksen vuoden 2012 talousarvioesitys erityisesti nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisen osalta.

Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssin näkemys nuorten yhteiskuntatakuuseen


Hallituksen vuoden 2012 talousarvioesitys

Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi toivoo, että hallituksen vuoden 2012 talousarvioesityksessä nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen varatut 60 miljoonaa euroa riittävät nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen. Allianssi on tyytyväinen siihen, että tämä hallitusohjelmassa mainittu summa on täysimääräisenä valtion budjetissa jo vuonna 2012, vaikka oli uhka, että yhteiskuntatakuuta alettaisiin täysimääräisenä toteuttaa vasta 2013. Samalla Allianssi on kuitenkin huolissaan nuorisoalan budjettileikkauksista muissa kohdin, ennen kaikkea nuorisojärjestöjen kohdalla. Nuorisotyö on kokonaisuudessaan syrjäytymisen ehkäisyä samalla kun se on muutakin kuin syrjäytymisen ehkäisyä.

Syrjäytyneet nuoret

Tilastokeskuksen johtaja Pekka Myrskylän tutkimuksen mukaan lähes 60 000 nuorta oli vuonna 2008 työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella. Tämä tarkoittaa lähes kymmentä prosenttia ikäluokasta. Nämä nuoret ovat yhteiskunnan palveluiden ulkopuolelle, jäävät vaille koulutusta, työvoimapoliittisia palveluita ja muita yhteiskunnan palveluja. Tähän ei kansakunnalla ole varaa.

Yhtenä suurena syynä tähän on työmarkkinatuen sitominen toisen asteen koulutukseen (2002) hakeutumiseen, mikä on johtanut nuoren kannalta usein kohtuuttomiin tilanteisiin. Monella kohderyhmään kuuluvalla on niin suuria oppimisvaikeuksia, ettei tutkintoon tähtäävät toisen asteen koulutus ollut heille lainkaan oikea vaihtoehto. Lisäksi ns. pakkohaku aiheuttaa jo itsessään mm. opintojen keskeyttämistä, kun hakuvelvoitteen kautta ajautuu väärälle alalle ja motivaatiota ei ole. Valmiiksi koulutusjärjestelmän ulkopuolelle tippuneet nuoret eivät käytä työvoimaviranomaisten palveluja, vaan menevät suoraan "sossun luukulle".

Tätä yritetään paikata toimeentulolain (2010) muutoksella, jonka hurskaina perusteluina oli, että toimeentulotuen perusosan alentaminen ja erityisesti siihen liittyvä kokonaisvaltainen suunnitelma ovat tarkoitetut osaltaan edesauttamaan nuoren omatoimisuutta ja sijoittumista yhteiskuntaan. Todellisuudessa lakimuutos ainoastaan heikensi entisestään jo syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tilannetta.

Yhteiskuntatakuun rooli

Nuorten yhteiskuntatakuun selkeänä tavoitteena on oltava nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Jokaisella nuorella on oikeus hyvään elämään. On pidettävä erityisesti huolta niistä, joilla menee huonosti. On arvovalinta, annammeko nuorille heille kuuluvan itseisarvon.

Jotta nuorten yhteiskuntatakuu toteutuu, on tarkasteltava asenteita nuorten osallisuuteen. Yksilötasolla nuorten osallisuus tarkoittaa sitä, että nuorten on voitava vaikuttaa omaa elämäänsä koskeviin valintoihin, muuten tarjottuja koulutus- tai työpaikkoja ei oteta vastaan. Yhteiskuntatakuusta ei saa muodostua uutta "pakkokoulutuslakia", vaan esimerkiksi opiskelijavalintojen uudistamisen tavoitteena oltava se, että jokainen löytää itselleen mielekkään opintoalan. Yhteiskuntatakuun yhteydessä on kyettävä vahvistamaan nuorten identiteettiä - on annettava ok myös epäonnistumiseen. Se unohtuu liian helposti, jos yhteiskuntatakuulla pyritään vain tiukkaan määrälliseen tavoitteeseen.

Mitä on tehtävä:

- Ennaltaehkäisevä nuorisotyö. Tärkeää - ja kustannustehokkainta - on torjua ongelmat ennalta. Ennaltaehkäisevää nuorisotyötä tehdään kunnissa, järjestöissä ja seurakunnissa. Kolmas sektori, jolta löytyy paljon osaamista, on otettava todelliseksi yhteistyökumppaniksi yhteiskuntatakuuta toteutettaessa.

- Etsivä nuorisotyö. Suurimmassa syrjäytymisvaarassa ovat kokonaan yhteiskunnallisten palveluiden ulkopuolella olevat nuoret. Etsivä nuorisotyö löytää heidät - menestyksekkäästi, kuten on osoittautunut. Siksi ei ole yhteiskuntatakuuta ilman etsivää nuorisotyötä. Tarvitaan etsivän nuorisotyön valtakunnallinen kattavuus ja ja lisäksi palvelut, joihin nuoret ohjataan.

- Ohjaus. Nuorilla on oltava oikeat tiedot koulutuksen vaativuudesta ja sisällöstä. Jokaisella nuorella on oltava mahdollisuus keskustella asiantuntevan aikuisen kanssa omasta tulevaisuudestaan. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota koulutuksen nivelvaiheissa oleviin nuoriin. Liian moni nuori hakeutuu väärälle alalle väärien mielikuvien perusteella. Oppilaanohjauksen resurssit on hoidettava kuntoon myös työelämätiedon ja -yhteyksien näkökulmasta. Koulutuksen ja työelämän joustava yhteys on yhteiskuntatakuun punainen lanka.

- Ohjauksessa avainsana on arjenhallinta. Työttömien ja syrjäytyneiden nuorten joukossa on runsaasti nuoria, joiden arjenhallinta on heikentynyt, tai joiden toiminta- ja työkyky on alentunut. Palvelut ja toimenpiteet eivät ole vaikuttavia, eikä koulutukseen tai työelämään kiinnittyminen mahdollista, jos nuoren arjenhallinta ei ole kunnossa.

- Tarvitaan tutkintoja. Nuorten työvoimapoliittisessa koulutuksessa sekä oppisopimuskoulutuksessa tavoitteena on oltava tutkinto, sillä osatutkinnolla ei välttämättä työllisty. Yhteiskuntatakuuseen kuuluu koulutustakuu - kaikille peruskoulun päättäville tarvitaan koulutuspaikka.

- Työharjoittelun pelisäännöt. Palkattomien työharjoittelujen käytöstä työvoimapalveluissa on luotava selkeät pelisäännöt, joita kaikki osapuolet noudattavat. Tehdystä työstä pitää aina saada kohtuullinen korvaus. Työharjoittelua ei voi teettää ja ketjuttaa loputtomiin. Esim. vammaiset nuoret joutuvat helposti työharjoittelukierteeseen.

- Yhteiskuntatakuu on erityisen tärkeää erityisryhmiin kuuluville nuorille. Esimerkiksi vammaisten nuorten työllisyystilanne on erittäin huono muuhun väestöön verrattuna. Huomioon on otettava myös esimerkiksi vammaisuuden tai mielenterveysongelmien takia osatyökykyiset nuoret.

Yhteiskuntatakuu ei ole ainoa keino

Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi muistuttaa, että yhteiskuntatakuu on yksi keino, mutta ei ainoa keino ehkäistä nuorten syrjäytymistä. On puututtava muun muassa lapsiperheköyhyyteen, koulukiusaamiseen, päihdeongelmien ennaltaehkäisyyn ja perheiden tukemiseen.
On estettävä huono-osaisuuden ylisukupolvisuus - ja tartuttava sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen, kuten hallitusohjelmassa on luvattu.

 

 

 



Takaisin