Lausunnot

28.09.2011: Lausunto sivistysvaliokunnalle nuorisopolitiikasta

Nuorisopolitiikasta

Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssin näkemys sivistysvaliokunnan kuulemisessa 27.9.2011

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman tehtävänä vahvistaa laaja-alaista lapsi- ja nuorisopolitiikkaa. Kehittämisohjelma on hallinnonalojen yhteinen asiakirja, vaikka sen lähtökohta on nuorisolaissa ja nuorisoalan hallinnossa. Tämä strateginen lähtökohta on tunnustettu myös Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa. Kehittämisohjelmaan on koottu ja täsmennetty hallitusohjelmaan kirjattuja lasten ja nuorten kannalta keskeisiä asioita.

Kehittämisohjelman horisontti ulottuu neljän vuoden ohjelmakautta pitemmälle, eikä Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssin mielestä olisikaan järkevää, mikäli Lanuke tyytyisi vain toistamaan hallitusohjelman kirjauksia.

Olisi syytä miettiä, miten hallitusohjelman tavoitteet toteutetaan, jotta niistä tulisi erinomaisia lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta. Nuorisotoimialan kannalta olisi hyvä, että Lanukeen tulisi hallitusohjelmaa täydentäviä nuorisopolitiikan tavoitteita, joiden avulla kehitetään nuorisopolitiikkaa - muutenhan kehittämisohjelma on turha, vain hallitusohjelman kopio. Tämä epäselvyys on turhauttanut nuorisojärjestökenttää. Lanuken kokonaisuudessa, raamien hahmottamisessa, kentän toimijoita on kuultu mutta ei kuunneltu parhaalla mahdollisella tavalla.

Nuorisotoimialan näkökulmasta on tärkeää, että Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma fokusoituu nuorten hyvinvoinnin kannalta olennaisiin kysymyksiin ja tuo hallitusohjelman toteuttamisessa selkeästi esiin toimialan keskeiset vahvuudet, kuten kansalaistoiminnan ja nuorisokulttuurit, kunnallisen nuorisotyön, tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja valmiuden monialaiseen yhteistyöhön, sekä toimialan keskeiset painotukset, kuten kokonaisvaltaisen näkemyksen nuoren hyvinvoinnista, ennaltaehkäisyn laajasti ymmärrettynä sekä nuorten oman toimijuuden.

Nuorten hyvinvoinnin kannalta on keskeistä, että (1) nuorilla on mahdollisuudet ja resurssit vaikuttaa heitä itseään koskeviin asioihin sekä laajemminkin yhteiskuntaan ja että (2) nuorten aikuistumista ja tulevaisuuden polkuja vahvistetaan. Nuorisopolitiikan fokuksessa ei ole vain nuoret hyvinvointipalveluiden yksilöasiakkaina vaan myös nuoret ryhmien jäseninä ja kansalaisina. Kansalaisuus merkitsee paitsi muodollisia oikeuksia ja velvollisuuksia, myös yhteisöihin kuulumisen kokemuksia ja kansalaistoimintaa.

Vapaa-ajan ja sosiaalisten suhteiden merkitys mukaan nuorisopolitiikan sisältöihin

Tällä hetkellä on ongelmallista, ettei nuorisopolitiikasta puhuttaessa tunnisteta nuorten mielekkään vapaa-ajan ja hyvien sosiaalisten suhteiden merkitystä yhtenä nuorten hyvinvoinnin tärkeimmistä edellytyksistä. Tämä näkyy hyvin esimerkiksi asetuksessa Nuorisopolitiikan kehittämisohjelmasta (103/2006). Tällä hetkellä asetuksessa mainitut nuorisopolitiikan suuntaviivat liittyvät formaaleihin elämänalueisiin: koulutus, työllisyys, toimeentulo, asuminen, yrittäminen, asevelvollisuus jne. Kaikissa nuorten hyvinvointitutkimuksissa kaverit, perhe ja mielekäs vapaa-aika ovat niitä elämänalueita, jotka koetaan merkityksellisimmiksi hyvinvoinnin kannalta. Nämä elämänalueet olisi saatava osaksi nuorisopolitiikan suuntaviivoja/sisältöjä ja myös kehittämisohjelman asetukseen, jotta tulevissa politiikka- tai kehittämisohjelmissa tämä elämänalue tulisi huomioitua paremmin.

Nuoret, yhdenvertaisuus ja syrjintä

Tietyt ihmisryhmät ovat muita suuremmassa vaarassa joutua eriarvoiseen asemaan yhteiskunnassa, esimerkiksi nuoret työmarkkinoilla. Nuoret ovat yksi syrjinnän vaarassa oleva ryhmä, jonka yhteiskunnallisia oikeuksia osallistua ja saada palveluita tulee aktiivisesti edistää nuorisopolitiikkaa tekemällä.

Nuori voi joutua epätasa-arvoiseen asemaan myös muun kuin ikänsä perusteella. Erityisesti ns. vähemmistöihin kuuluvien nuorten, kuten monikulttuuristen, vammaisten ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten yhdenvertaisten mahdollisuuksien huomioiminen tulisi olla läpileikkaavasti mukana nuorisopolitiikan sisällöissä, olipa kyse vapaa-ajan toimintamahdollisuuksista, koulutuksesta tai viharikosten torjunnasta.

Vapaa kansalaistoiminta ja ennaltaehkäisevä työ

Veikkauksen yksinoikeusjärjestelmän tuotto mahdollistaa tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön parissa tehtävän ammatillisen ja vapaaehtoistyön avulla hyvän elämän edellytykset kaikille suomalaisille sekä kilpailukykyisen, elinvoimaisen ja innovatiivisen yhteiskunnan. Tämä on ylivoimaisesti edullisin tapa ylläpitää ja edistää kansalaisten hyvinvointia sekä kasvattaa suomalaisen yhteiskunnan sosiaalista pääomaa. Yhteiskunnalle edullisempaan ennaltaehkäisevään työhön on syytä panostaa.

Hallitusohjelmassa mainitaan monessa kohdassa kansalaisjärjestöjen tärkeä työ ja puhutaan kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksien vahvistamisesta. Samaan aikaan kansalaisyhteiskunnan rahoitusresursseja ollaan riisumassa merkittävästi toimialojen kokoon nähden. Tämä huolestuttaa niitä kansalaisyhteiskunnan toimijoita, joita rahoitetaan veikkausvoittovaroista ja valtion budjettivaroista. Nyt monella sektorilla ollaan supistamassa budjettivarat lähes olemattomiin. Nuorisotyön budjettirahoitusta supistetaan etsivän nuorisotyön kohdalta, joka on osoittautunut erittäin tehokkaaksi nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä.

 



Takaisin