Kannanotot

15.06.2011: Allianssin kannanotto lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaan 2011-2015

Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:n (Allianssi) kannanotto Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaan (lanuke) 2011-2015

Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi nuorisopolitiikan kehittämisohjelman nuorisolain mukaisesti. Kehittämisohjelma sisältää valtakunnalliset nuorisopolitiikan tavoitteet ja suuntaviivat alueiden ja kuntien nuorisopoliittiselle ohjelmatyölle. Nuorisopolitiikalla tarkoitetaan nuorten kasvu- ja elinolojen parantamista. Nuorisotyö on osa nuorisopolitiikkaa.

Allianssin näkemyksen mukaan kehittämisohjelma on valmisteltava niin, että Suomen hallitus päättää ja sitoutuu kehittämisohjelmaan viimeistään loppuvuodesta 2011. Allianssi toivoo myös, että valmistelussa kuullaan ja osallistetaan eri tavoin nuorisotoimialan toimijoita. Tätä on jo jossakin määrin tehty. OKM:n nuorisoyksikkö ja Allianssi toteuttivat yhteistyössä sähköisen kyselyn nuorille: Nuorten paneeliin, johon vastasi lähes 850 nuorta, iältään 13-19 -vuotiaita. Allianssi toivoo, että näkemystä peilataan vahvasti tulevaan kehittämisohjelmaan. Muitakin kuulemisen ja osallistamisen tapoja tarvitaan. Allianssi kokosi myös kevään tilaisuuksissa ja tapahtumissaan osallistujien näkemyksiä lanukeen. Nämä heijastuvat tässä kannanotossa. Yksityiskohtaisemmin näkemykset on koottu tämän kannanoton liitteeksi (liite 1).

Kun valtioneuvosto on päättänyt lanuken, samalla valtioneuvoston on osoitettava riittävästi resursseja ohjelman toteuttamiseksi. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen tarvitsee resursseja usealta valtion hallinnon sektorilta.

Lanukea valmisteltaessa on otettava huomioon YK:n Lasten oikeuksien sopimus ja siitä tulevat erilaiset velvoitteet. Erityisesti on huomioitava lasten oikeus osallistua sekä oikeus yhdenvertaisiin palveluihin asuinpaikasta riippumatta.

Allianssin mielestä tulevan lanuken tulee keskittyä nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Tavoitteena on, että nuoret voivat hyvin. Ohjelmassa tulee näkyä keskeisesti seuraavat asiat:


1.) Nuorisotyölle selkeä painotus ohjelmaan - Ennaltaehkäisevä työ edistää hyvinvointia.

Nuorisotyössä on kyse kasvatuksesta ja nuoren kasvusta yhteiskunnan jäsenenä. Nuorisotyö on tukea, ohjausta ja palvelujen tarjontaa, jonka nuori itse valitsee, hyväksyy ja kokee omakseen. Nuorisotyö rakentaa vertaisryhmiä ja kasvuyhteisöjä, toimintaa ja mahdollisuuksia yhdessä nuorten omien halujen, toiveiden ja tarpeiden kanssa. Nuorisotyön perustehtävä on rakentaa mahdollisuuksia mielekkääseen vapaa-aikaan.

Yksittäiset ongelmat huomataan paremmin kuin niitä ennaltaehkäisevä mittava ja pitkäjänteinen työ. Nuorisotyön on luonteeltaan ennen kaikkea ennaltaehkäisevää. Nuorisotyö on huomaamattominta silloin, kun ongelmia torjuva ja ehkäisevä vaikutus on suurin.

Nuoriin panostaminen on sijoitus tulevaisuuteen. Nuorten tyytyväisyys mahdollisuuksiinsa, paikallisiin elinoloihinsa ja heille tarjoutuviin palveluihin on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Nuoret ovat tulevaisuuden tekijöitä, joiden hyvinvoinnista huolehtiminen on elinehto. Nuorten osallisuuden lisääminen on nuorisotyön keskeinen tehtävä. Nuorisotyö kasvattaa tulevaisuuden tekijöitä ja päättäjiä.

Perustason nuorisotyö järjestää nuorille toimintamahdollisuuksia, mielekkäitä ja hyödyllisiä vapaa-ajan viettotapoja. Perusnuorisotyö on säännöllistä, pitkäjännitteistä toimintaa ja toiminnan järjestämistä. Se on mielekkyyden vaalimista ja lisäämistä nuorten elämässä.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin rakentaminen ja turvaaminen vaatii tietoisia toimenpiteitä, rakenteita ja resursointia. Allianssin näkemyksen mukaan lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan parantaa, jos:
- Nuorisotyön toimintaedellytykset ja resurssit turvataan taloudellisen tilanteen muutoksissa.
- Nuorten tukemiseksi tehdään koordinoitua yhteistyötä hallintokuntien rajat ylittäen.
- Nuorisojärjestöjen toimintaa tuetaan ja niiden tekemää työtä arvostetaan.
- Netissä tehtävää nuorisotyötä resursoidaan.
- Tilat ja toiminnot ovat yhdenvertaisesti kaikkien nuorten saavutettavissa.
- Myös kouluissa tehtävään nuorisotyöhön on panostettava.

Nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi on huomioitava seuraavat asiat:
- Nuorten työllisyys. Vaikka nuorisotyöttömyys on laskussa, se on yhä sietämättömän korkealla tasolla. Myös nuorten yhdenvertaiseen kohteluun työelämässä on kiinnitettävä huomiota. Nuorisotyöttömyyden vähentämisen on oltava hallituksen ohjelmien keskiössä.
- Nuorten fyysinen hyvinvointi. Tutkimusten mukaan 2. asteen koulutuksessa olevien nuorten terveyserot ovat hälyttävät. Nuorten terveyspalveluiden pitäisi olla riittävällä tasolla ja kaikkien saatavilla.
- Nuorten liikunta. Nuoret liikkuvat liian vähän. Nuorten arkiliikuntaan on kiinnitettävä huomiota.


2.) Nuorten yhdenvertaisuus - Yhtäläiset mahdollisuudet hyvään elämään.

Lanuke:ssa yhdenvertaisuus tulisi olla omana kohtanaan sekä näkyä läpileikkaavasti eri osioissa (läpileikkaavana esim. verkkonuorisotyö ja -palvelut, esteettömyys ja saavutettavuus -ajattelu mukana alusta alkaen sekä keinona resurssi- ja informaatio-ohjaus)

Yhdenvertaisuuden edistämisessä ei ole kyse enemmistö- tai vähemmistö-kysymyksestä vaan yhteiskunnan normeista ja eriarvoisuudesta, jotka voivat vaikuttaa kenen tahansa nuoren hyvinvointiin haitallisesti. On tärkeää tuoda esiin yhdenvertaisuuden edistämisen positiiviset vaikutukset kaikkien nuorten elämään. Nuoret on tärkeää tunnistaa aktiivisina toimijoina, ei toiminnan kohteina!

A. Syrjinnän vaarassa olevat nuoret
- nostettava esiin syrjinnän vaarassa olevien nuorten hyvinvointi
- kiusaamisen ennaltaehkäisy ja kiusaamiseen puuttuminen nostettava esiin kaikilla kouluasteilla
- sen sijaan, että ihmisiä lokeroidaan enemmistöön ja vähemmistöön kuuluviin, pyritään ensisijaisesti tarkkailemaan eri ominaisuuksia koskevia yhteiskunnallisia normeja liittyen esim. sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen, etnisyyteen, kulttuuriin, vakaumukseen, kieleen ja toimintakykyyn

B. Yhdenvertaisuuden edistäminen
- viranomaisten yhdenvertaisuussuunnitelmiin ja lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmiin mukaan nuoret ja moniperusteisen syrjinnän vaarassa olevat nuoret. Resurssi- ja informaatio-ohjaus sekä suunnitelmien arviointi nuorten yhdenvertaisten oikeuksien toteutumisen näkökulmasta.
- yhdenvertaisuussuunnitelmat kouluihin ja oppilaitoksiin sekä työpaikoille, tasa-arvosuunnitelmat alakouluihin.
- resurssiohjausta nuorisotyötä tekevien järjestöjen ja järjestörakenteiden yhdenvertaisuuden edistämiseksi (esim. verkkosivujen ja toiminnantilojen saavutettavuuden turvaaminen, kielet)
- yhdenvertaisuuslainsäädäntö uudistettava toimikunnan esityksen mukaisesti, erityisesti huomioitava koulu- ja opetusmaailma sekä työelämän yhdenvertaisuus nuorten ja moniperusteisen syrjinnän vaarassa olevien nuorten näkökulmasta.

C. Syrjinnän- ja rasisminvastaisuus
- informaatio- ja resurssiohjausta ja tukea rasismin- ja syrjinnänvastaiseen viranomais- ja kolmannen sektorin (nuoriso- ja urheilujärjestöt) toimintaan
- rasismin- ja syrjinnänvastainen kasvatustyö osaksi opettajien ja nuorisotoimijoiden tutkinto-opiskelua ja täydennyskoulutusta (sosiaaliala, nuorisotyö toisella ja korkea-asteella).
- toimintamuotojen kehittäminen syrjintää ja rasismia kokeneiden lasten ja nuorten tunnistamiseen, tukemiseen ja neuvontaa
- nuorten syrjintäkokemusten tiedon kerääminen säännöllisesti
- resurssiohjausta suurelle yleisölle suunnattua rasismin ja syrjinnänvastaista asennekampanjointia varten, erityisesti kouluissa ja urheilu- ja liikuntatoiminnassa
- toimijoina: opetushallitus, OKM:n koulupuoli, opettajankoulutusohjelma, Kuntaliitto ja kuntien nuorisotoimet, STM, sosiaali- ja terveystoimet, vähemmistövaltuutetun toimisto sekä nuoriso- ja urheilujärjestöt.

D. Jokaisella nuorella on oikeus saada globaalikasvatusta
- globaalikasvatus tulisi olla omana kohtanaan, ei yhdessä kansainvälisen liikkuvuuden kanssa. Globaalikasvatuksen arvopohja ja kasvatusote tulee kuitenkin näkyä läpileikkaavasti muissakin lanuke:n osioissa.
- nuorisobarometriin tulisi liittää pysyviä kysymyksiä globaalikasvatuksen teemoilla nuorten asenteista ja toiminnasta maailmanlaajuisen vastuun näkökulmasta
- globaalikasvatus osaksi opettajien ja nuorisotoimijoiden tutkinto-opiskelua ja täydennyskoulutusta (sosiaaliala, nuorisotyö toisella ja korkea-asteella).
- resurssi- ja informaatio-ohjausta kouluihin ja nuorisotoimintaan (kunnat ja järjestöt)
- yhteinen koordinaatio globaalikasvatuksen edistämiseen


3.) Nuorten osallisuus - mielekäs tekeminen, tilaa toimia ja rohkeus ottaa vastuuta.

Suomalainen yhteiskunta tarvitsee nuorten ääntä nyt ja tulevaisuudessa. Nuorena saadut vaikuttamiskokemukset ovat tulevan äänestyskäyttäytymisen kannalta ratkaisevan tärkeitä. Tämän takia keskustelua äänestysikärajan laskemista 16-ikävuoteen kaikissa vaaleissa tulee jatkaa. Euroopan neuvosto on suosittanut toimenpiteitä äänestysaktiivisuuden nostamiseen ja äänestysikärajan laskeminen on yksi näistä.

Allianssin mielestä äänioikeusikäraja on laskettava kaikissa vaaleissa 16 -ikävuoteen. Äänioikeuden myöntäminen 16-vuotiaille ei kuitenkaan yksin riitä. Aktiivista demokratiakasvatusta kouluissa on lisättävä kaikilla asteilla. Lisäksi Nuorisovaalit 2011 -hankeen yhteydessä luotu sähköinen äänestysjärjestelmä tulee jalkauttaa julkiseen käyttöön. Järjestelmää voidaan hyödyntää erityisesti koulumaailmassa, esim. oppilas- ja opiskelijakuntavaaleissa.

Oppilaskunnilla on merkittävä tehtävä oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuuden edistäjinä heidän omissa oppilaitoksissaan. Kaikkiin oppilaitoksiin onkin saatava oppilaskunta, opiskelijakunta tai muu nuorten vaikuttamiskanava. Oppilas- ja opiskelijakuntien hallituksilla pitää olla päätösvaltaa ja konkreettisia mahdollisuuksia vaikuttaa koulujen toimintaan. Oppilaiden ja opiskelijoiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia lisäävät rakenteet on syytä vakiinnuttaa ja vastuuta niiden ylläpidosta selkiyttää. Erityisesti perusasteen oppilaskuntatoimintaa tulee vahvistaa.

Korkeakouluopiskelijoita on kannustettava vaikuttamaan omassa korkeakouluyhteisössään sekä heidät on otettava mukaan päättämään yhteisöä koskevia asioita.

Nuorisotoimen peruspalvelujen arvioinnin 2011 mukaan 70 prosentissa Suomen kunnista toimii nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttamisryhmä. Peruspalveluiden arvioinnin tuloksissa käy myös ilmi, että useita kuulemisjärjestelmiä on käytössä vain 40% kunnista, eikä niitä juurikaan arvioida tai seurata. Jokaiseen kuntaan on perustettava nuorisovaltuusto tai muu nuorten vaikuttajaryhmä. Kuulemisvälineitä on oltava useita, esim. vaikuttajaryhmä, sähköinen aloitekanava, suorat kuulemistilaisuudet. Kuulemisvälineiden toimintaa on seurattava ja arvioitava.

 

Liite 1

Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry
Lanuke 2011-2015

Allianssin tapahtumiin keväällä 2011 osallistuneiden ajatuksia Lanukesta


Allianssi keräsi kevään tapahtumiensa osallistujien ajatuksia siitä, mitä uudessa Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa, Lanukessa pitäisi olla. Kyselyihin vastattiin Nuorisotyöpäivillä Mikkelissä 14.-15.4. (n. 600 osallistujaa), Allianssin kevätkokouksessa (n. 90 osallistujaa) ja Nuorisovaalit-hankkeen tulosten julkistuksessa 12.4. (noin 100 osallistujaa) sekä Nuorille Suunnatun Verkkotyön Foorumin isossa kokouksessa 31.3. (noin 30 osallistujaa). Lisäksi huhtikuun lopun AllianssiExpressissä (2700 vastaanottajaa) oli kysely Lanukesta.

Keskeisiksi teemoiksi vastauksissa nousivat:

- Nuorisotyön peruspalveluiden takaaminen kaikille nuorille.
o Ehkäisevä työ kaiken ytimenä.
o Lanuken toivottiin olevan selkeä ja jämäkkä viesti lasten ja nuorten parissa työskenteleville siitä, että ehkäisevän työn pitkäjänteisyys ja jatkuvuus halutaan turvata talouden tilanteesta riippumatta.

- Nuoren terveen kasvun tukeminen.
o Tavoitteena kulttuurisesti aktiivinen, tietoteknisesti osaava, monikulttuurinen, vuorovaikutustaitoinen, yrittäjyysmyönteinen, yhteiskunnallisesti aktiivinen ja liikunnallinen lapsi ja nuori.
o Oikeus ryhmä- ja vertaistoimintaan, leikkiin, luovuuteen, kulttuuriin, taiteeseen, musiikkiin ja laadukkaaseen arkiliikuntaan.

- Lasten ja nuorten kuuleminen, osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet.
o Kuuleminen kunnan päätöksenteossa.
o Vaikuttaminen omaan asuinympäristöön.
o Demokratiakasvatuksen ja poliittisen keskustelun lisääminen.

- Yhdenvertaisuus.
o Monikulttuurisuus- ja vähemmistöt.
o Yhdenvertaisuussuunnitelmat jokaisen kunnan nuorisotoimiin ja järjestöihin.
o Aktiivista rasisminvastaista työtä; syrjinnänvastaista tiedotusta, asennetyötä, rasismia kohdanneiden nuorten tukemista ja tutkimusta tuesta.
o Moniperustaisen syrjinnän vaarassa olevien nuorten erityinen tuki (posit. erit. kohtelu).

- Nuorten työllisyys.

- Monialainen yhteistyö.
o Koulun, kodin ja nuorisotyön yhteistyö.
o Nuorisotyön ja sosiaalityön yhteistyö.
o Kuntien ja järjestöjen välinen yhteistyö.

- Syrjäytymisen ehkäisy.
o Varhainen puuttuminen ja erityisesti siirtymävaiheiden huomioiminen.
o Nuoret, jotka tippuneet tai tipahtamassa ulos yhteiskunnallisten tuki- ja kasvuympäristöjen luota.
o Matalan kynnyksen palvelut erityisesti mielenterveyspalveluissa.

- Verkkonuorisotyö.
o Verkkonuorisotyön jalkauttaminen osaksi perustyötä.
o Kuntatason linjaukset päivystämisestä verkossa.
o Internetin hyödyntäminen nuorten kohtaamisessa ja nuorten elämisen ja olemisen tilana.

Lisäksi esille tuotiin muun muassa kansainvälisyys ja globaalikasvatus, kestävä kehitys, sukupuolisensitiivinen työ, luovuus ja nuorten opintopolkujen suoristaminen ja elämänkaarinäkökulma.

Lanukeen kaivataan selkeitä käytännön tason toimintaohjelmia, jotka otetaan käyttöön kaikissa kunnissa eri puolilla Suomea. Painopistealueiden ei kuitenkaan toivota olevan liian ahtaita ja poissulkevia, jotta ajankohtainen reagointi on myös mahdollista. Lanuken toteuttamiseen kaivataan vastuutahojen kirjaamista ja resurssointia. Lanukeen kaivataan myös tarkempaa seurantaa ja arviointia. Lanuke on myös huomioitava vahvasti poliittisessa päätöksenteossa ja lakeja säädettäessä, eivätkä ne saa olla ristiriidassa keskenään.



Takaisin