Lausunnot

11.10.2007: Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaksi

Opetusministeriölle 11.10.2007


Viite: lausuntopyyntö

Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaksi

Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry kiittää opetusministeriötä tilaisuudesta esittää lausuntonsa luonnoksesta valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaksi.

Yleistä

Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:n mielestä lausunnolla oleva luonnos valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaksi on riittävän laaja-alainen ja jäsennykseltään selkeä.

Ohjelma on sisällöltään ja rakenteeltaan hyvä. Alkuosiossa tuodaan esille säädöspohja, asian tausta ja velvoittavuus. Tämän jälkeen siirrytään konkretiaan ja esitellään kuvaukset, tavoitteet, toimenpiteet, vastuutahot ja politiikkaohjaus.

Jos ohjelmaa haluaa kokonaisuutena jostakin arvostella, siinä esitellään rinnakkain ja tavallaan samanarvoisina hyvinkin konkreettisia ja yleisluontoisia toimenpiteitä, samoin hyvin laajoja kokonaisuuksia ja pieniä nippeleitä. Luultavasti näin laajassa ohjelmassa tämän kaltaisia rinnastuksia ei voi välttää, mutta toimenpiteiden painoarvo ei välttämättä nykyisellä jäsennyksellä tule selvästi ilmi.

Allianssilla oli alunperin lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaan 4 tavoitetta:
1. Vahvistetaan lasten ja nuorten asemaa ja turvataan lasten ja nuorten hyvinvointi
2. Kehitetään lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksia
3. Turvataan laadukas, maksuton ja tasa-arvoinen koulutus
4. Vahvistetaan monialaista ja -tahoista nuorisotyötä ja otetaan huomioon sen ennaltaehkäisevä ja kustannustehokas luonne.
Allianssin mielestä nuorisotyö ei ole ohjelmassa riittävästi esillä.

Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssin mielestä seuraaviin asioihin olisi ohjelmassa kiinnitettävä enemmän huomiota:

A. Nuorten hyvinvointi

Nuorten elinoloja kuvaavissa tilastoissa on selkeästi havaittavissa, että yhteiskunnalliset panostukset nuorten elinolojen parantamiseen ja nuorten kansalaistoiminnan edellytysten turvaamiseen ovat tuottaneet tulosta. Nuorisotyöttömyys on laskenut, mutta on silti yhä yli kaksinkertainen aikuisväestön työttömyyteen verrattuna. Nuorten asunnottomuus on vähentynyt. Nuorten päihteiden käyttö on laskusuunnassa.

Huolestuttava piirre sen sijaan on se, että ongelmat kasaantuvat niille nuorille, joilla ongelmia on ollut ennestäänkin. Suomessa on selkeästi havaittavissa nuorten ikäryhmissäkin tapahtuva kahtiajakautuminen ja moniongelmaisten nuorten elämän vaikeutuminen. On anteeksiantamatonta, että hyvinvointiyhteiskunnastamme löytyy tällainen häpeätahra.

Syrjäytyneet ja syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tarvitsevat kohdennettua ja yksilöllistä ohjausta. Keinot ja välineet on olemassa, kyse on panostuksesta ja poliittisesta tahdosta.

B. Nuorison kansalaistoiminta

Suomalaisella nuorella menee keskimääräisesti hyvin. Nuorten kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin on vahvaa. Valitettavasti tämä ei juurikaan ole näkynyt nuorten kiinnostuksena äänestämiseen ja edustukselliseen demokratiaan. Tämä on nuorten syrjäytymisuhan lisäksi huolestuttava asia, joka vaatii tehokkaita yhteistyöllisiä toimenpiteitä koko yhteiskunnalta - siis tehokkaampaa nuorisopolitiikkaa.

Nuorisopolitiikan päämäärinä tulee Allianssin mielestä olla nuorten osallisuuden edistäminen ja vaikuttamisen mahdollistaminen, työllisyyden edistäminen, nuorisotyön moniammatillisuus sekä nuorten elinolojen parantaminen ja kansalaistoiminnan edellytykset. Sijoittaminen nuorisotyöhön on sijoittamista kansalaisyhteiskuntaan. Suomalainen nuorisotyö on tehokasta ennaltaehkäisevää perustyötä, ja siitä vastaavat valtio, kunnat, seurakunnat ja kansalaisjärjestöt.

Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssin mielestä nuorten kansalaisaktiivisuutta tulee tukea.

C. Nuorten osallistuminen ja kuuleminen

On tärkeää, että yhteiskunta luo nuorille mahdollisuuksia vaikuttaa ja sanoa sanottavansa heitä koskeviin asioihin. Nuorten kuuleminen, mutta myös päätöstentekoon osallistuminen ovat tärkeitä, jopa laissa määriteltyjä asioita.

Uuden nuorisolain mukaan kuntien on järjestettävä nuorten kuuleminen heitä koskevissa päätöksissä. On havaittu, että niissä kunnissa joissa nuoret on otettu tosissaan mukaan päätöksentekoon nuoriso vaikuttaa ja äänestää aktiivisemmin. Näissä kunnissa nuoret myös voivat paremmin.

Yhteiskunnallinen ja poliittinen aktiivisuus eivät synny tyhjästä. Jotta nuorista kasvaa yhteiskunnan tarvitsemia päättäjiä, on varmistettava, että heidän näkemyksensä nähdään tärkeiksi ja niillä on myös vaikutusta. Avainasemassa nuorten aktiivisuuden tukemisessa ovat esimerkiksi kunnat. Aktiiviset ja omaan asuinympäristöönsä tyytyväiset nuoret ovat tärkeä voimavara koko yhteiskunnalle.


Yksittäistä

2 Lapset ja nuoret tänään sekä tulevaisuuden haasteet

Allianssin mielestä kohdassa olisi syytä korostaa enemmän sukupolvipolitiikan huomiointia ja vaikutusten arviointia.

2.1. Lapsuus ja nuoruus elämänvaiheena & 2.2. Kasautuvaa ja piiloutuvaa pahoinvointia hyvinvointivaltiossa

Osioissa 2.1. ja 2.2. korostetaan vanhempien kyvyttömyyttä kasvatustoimiin siinä määrin, että se melkeinpä peittää allensa sen tosiasian, että suurin osa vanhemmista hoitaa kasvatusvastuunsa mallikkaasti.

2.2. Kasautuvaa ja piiloutuvaa pahoinvointia hyvinvointivaltiossa
Väestökehitys ja alueelliset muutokset

Kolmannessa kappaleessa kerrotaan, että "Lasten ja nuorten maailmankansalaisuutta voidaan tukea kulttuurien välisellä vuoropuhelulla ja siihen liittyvillä kohtaamisilla". Tämä on aivan totta, mutta olisi syytä mainita myös, että aito vuoropuhelu ja kohtaaminen vaatii kaikilta osapuolilta vahvaa oman kulttuurinsa tuntemusta ja itsetuntoa.


3.1 Yleistä

Kohdan esittämä: "Vastuullisen maailmankansalaisuuden yksi ilmentymä on lasten ja nuorten osoittama elämän kunnioitus sekä halu elää vuorovaikutuksessa luonnon kanssa." on liian suppea, riittämätön ja jopa harhaanjohtava muotoilu verrattaessa esimerkiksi ympäristökasvatuskohtaan 3.6.

Allianssi esittää, että kohtaan tehdään lisäys "halu elää luonnonvarojen rajallisuus huomioiden ja pyrkiä materiaalisen kulutuksen maksimoinnin sijasta hyvään elämään, sekä vuorovaikutukseen". Tällöin lause kuuluisi kokonaisuudessaan seuraavasti: "Vastuullisen maailmankansalaisuuden yksi ilmentymä on lasten ja nuorten osoittama elämän kunnioitus, halu elää luonnonvarojen rajallisuus huomioiden ja pyrkiä materiaalisen kulutuksen maksimoinnin sijasta hyvään elämään, sekä vuorovaikutukseen luonnon kanssa."


3.2. Luovuuden, ajattelukyvyn ja lahjakkuuden kehittäminen

Ohjelma unohtaa täysin koulun ulkopuolella tapahtuvan non-formaalin oppimisen ja sen sosiaalista ja taidollista pääomaa kasvattavan vaikutuksen. Samoin on unohdettu työssä oppiminen.


3.4. Lasten ja nuorten kirjastopalvelut

Ohjelmassa käytetään sanaa monikulttuurisuus useaan otteeseen, määrittelemättä mitä sillä tarkoitetaan. Esimerkiksi tässä kohdassa: mitä tarkoittaa kirjasto monikulttuurisena kohtauspaikkana: Millainen on monikulttuurinen kohtaamispaikka? Mitä se mahdollistaa? Ketä se koskettaa?


3.6 Ympäristökasvatus

Kohdassa 3.6. ei lainkaan mainita ympäristökasvatusta tekeviä kansalaisjärjestöjä, jotka kuitenkin Suomessa ovat hyvin merkittäviä tässä suhteessa (mm. sadat kouluvierailut vuosittain alakoulusta aina lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin asti, iltapäiväkerhot, leiritoiminta, jopa myöhemmin toimenpiteissä mainitun Vihreän lipun hallinnointi) ja joiden kokemuksen ja asiantuntemuksen käyttämättä jättäminen olisi todella suurta tuhlausta ja pyörän epävarmaa ja turhaa keksimistä uudelleen.

Allianssin mielestä kuvauksessa olevaan kolmanteen virkkeeseen jossa puhutaan tutkijoiden ja viranomaisten yhteistyöstä lisätään kansalaisjärjestöt.

Monet kansalaisjärjestöt (esim. Partio ja Luonto-Liitto) ovat jo kauan kehittäneet ja käyttäneet ympäristökasvatusmenetelmiä, joita käytetään myös kouluissa. Allianssin mielestä toimenpideosion kolmannen virkkeen loppuun on syytä kirjata myös kansalaisjärjestöjen kehittämät menetelmät, esim. "ja otetaan kouluissa laajasti käyttöön kansalaisjärjestöjen jo luomia ja koettelemia menestyksekkäitä ympäristökasvatusmenetelmiä."

Järjestöjen kokemusten perusteella opettajat ovat olleet todella tyytyväisiä mm. ilmasto-, metsä- ja Itämeri-lähettiläisiin, jotka ovat tulleet kertomaan ja vetämään ryhmätöitä sekä keskusteluja ko. asioista ja niihin vaikuttamisesta. Koulumaailman ja kansalaisjärjestöjen yhteistyötä on syytä lisätä ja syventää.

Niinpä toimenpideosion loppupuolelle, missä puhutaan kasvatusalan ammattilaisten tietopohjan lisäämisestä järjestöjen kanssa, voisi lisätä "ja edistetään muutenkin koulujen ja ympäristökasvatusta tekevien järjestöjen yhteistyötä."


4. Monikulttuurisuus

Ohjelmassa ei määritellä sitä, ketä ovat ns. monikulttuuriset nuoret. Ohjelmassa on huomioitu etnisten vähemmistöjen lapset ja nuoret osiossa 4. Monikulttuurisuus. Monikulttuurisuus on kuitenkin yksi suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden ns. suuria kysymyksiä. Monikulttuurisuuden sekä erityishuomion maahanmuuttajataustaisen nuorten ongelmiin pitäisi olla läpileikkaava teema myös ohjelman muissa osioissa, ainakin kohdissa 6.1. Laajaan osallisuutteen, 7.3. Vanhemmuuden vahvistaminen, 8.2.2. Päivähoito ja koulu yhteistyössä kodin kanssa, 9.1. Kaikkien saaminen työhön ja koulutukseen, 9.3. Ohjaus ja neuvonta, 11.1. Asuminen ja yhdyskuntasuunnittelu sekä 11.2.1. Lapsiperheiden asuminen.


4.2. Nuorten oikeus omaan kulttuuriin ja aktiiviseen kansalaisuuteen

Toimenpiteenä esitetään edistettäväksi maahanmuuttajanuorten järjestöjen organisoitumista yhteistyössä Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:n kanssa. Allianssi on suomalaisten nuorisojärjestöjen etu- ja palvelujärjestö, jolla on mahdollisuus koordinoida maahanmuuttajanuorten järjestöjen ja Allianssin omien jäsenjärjestöjen yhteistyötä ja mahdollistaa näiden toimijoiden välistä verkostoitumista. Sen sijaan, että maahanmuuttajanuorten järjestöt tekevät ainoastaan yhteistyötä Allianssin kanssa olisi tärkeä korostaa maahanmuuttajajärjestöjen ja olemassa olevien suomalaisten nuorisojärjestöjen yhteistyön tärkeyttä.

Toimenpiteessä ei kuvata lainkaan sitä, kuinka monikulttuuristen nuorten aktiivista kansalaisuutta tuetaan: Aktiivisen kansalaisuuden edellytykset ovat omien mahdollisuuksien, oikeuksien ja velvollisuuksien tiedostamisessa ja näitä tulisi vahvistaa. Toimenpiteessä tulisi myös kuvata niitä keinoja, miten tämä vahvistaminen onnistuu: aktiivinen osallistuminen erilaiseen järjestötoimintaan.


4.3. Vähemmistökulttuureihin kuuluvien nuorten sosiaalinen vahvistaminen

Mihin perustuu näkemys, jonka mukaan maahanmuuttajien ongelmat koulussa liittyvät usein opiskelumotivaation puutteeseen? Onko asia näin? Onko sitä tutkittu? Tätä tulisi avata: mistä tämä johtuu? Kun tiedetään taustalla olevat syyt, voidaan löytää keinot. Esimerkiksi hiljattain julkaistu somalinuorten itse tekemä tutkimus osoitti, ettei somalinuorilla ole tietoa jatko-opintomahdollisuuksista tai pääsykoemenettelyistä.


4.4. Yhdenvertaisuus ja syrjinnän torjuminen

On hyvä, että tavoitteellisesti pyritään ennaltaehkäisemään syrjintää, mutta ohjelmassa tulisi huomioida myös syrjintää kohdanneet nuoret. Tavoitteisiin tulisi lisätä, että tuetaan syrjintää kohdanneita nuoria.

Toimenpiteissä suositellaan ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuskysymyksien opetusta otettavaksi osaksi opettajien ja nuorisotyöntekijöiden koulutusta. Ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuskysymyksien opetus tulisi olla osa opettajien ja nuorisotyöntekijöiden koulutusta, ei vain suositus.

Lisäksi toimenpiteissä tulisi korostaa sitä, että kaikenlaiseen syrjintään on puututtava välittömästi ja tehokkaasti, nollatoleranssin käyttöönotto syrjintätapauksissa kouluissa, nuorisotaloilla, järjestöissä jne.

Vähemmistövaltuutetun toiminta tehtävä tutuksi syrjintää kokeneille nuorille, lisäksi ohjelmassa tulisi esittää millaisia tukirakenteita syrjintää kohdanneille nuorille tulisi olla tarjolla, mm. vertaistuki.


5. Digitaalinen sukupolvi

Kehittämisohjelmassa nuorten syrjäytymisen ehkäisy on varsin läpäisevä teema, mutta tästä luvusta se on jäänyt puuttumaan. Allianssin mielestä yksi uusi syrjäytymisen muoto on nimenomaan nettisyrjäytyminen. Kaikilla nuorilla ei ole käytettävissä uusia viestintävälineitä eikä niiden käytön vaatimia taitoja ja valmiuksia.


5.3. Turvallinen mediaympäristö

Ei riitä, että vanhemmille tarjotaan tietoa lapsen mediasuojelusta ja mediakasvatuksesta. Jotta vanhemmat voivat tehdä mediakasvatusta, heillä itsellään pitää olla medialukutaitoa. Myös koulu ja opettajat ovat avainasemassa kun lapsia kasvatetaan turvalliseen netin käyttöön.

Ohjelmaan on syytä lisätä rasismin ja syrjinnän estäminen internetissä ja mediassa.


5.7. Terveellinen tietokoneilu

Ei riitä, että opetetaan tietokoneen käytön yhteydessä päivän mittaan tarvittavat tauot vaan on valistettava lapsia ja nuoria myös taukojen aikana suoritettavasta liikunnasta ja venytelystä.


6.8. Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten parantaminen

Valtioneuvosto teki keväällä 2007 periaatepäätöksen kansalaisjärjestöjen toiminnan edistämisestä. Allianssi pitää tämän periaatepäätöksen noudattamista tärkeänä, koska yhä useammin erilaiset lainsäädäntöhankkeet vaikeuttavat vapaaehtoistyötä tekevien kansalaisjärjestöjen työtä, vaikkei sitä lainvalmistelussa ole haluttukaan. Periaatepäätösten toteuttamisessa on huomioitava vapaaehtoisuuteen perustuvan nuorisotoiminnan merkitys ja asema, vapaaehtoisten ja vertaisohjaajien toiminta sekä järjestöjen yleisten periaatteiden edistäminen.

Vapaaehtoisuuteen perustuvalla lapsi- ja nuorisojärjestötoiminnalla on erittäin suuri merkitys lapsen- ja nuoren kasvussa ja kehityksessä. Se on kodin ja koulun apupyörä, jota ilman kasvatustavoitteiden saavuttaminen olisi huomattavasti vaikeampaa. Olisi ensiarvoisen tärkeää, että vapaaehtoisuuteen perustuvan toiminnan merkitys ja asema vakiinnutettaisiin ja turvattaisiin.

Järjestökentällä toimivien ammattilaisten ja vapaaehtoisten erityistieto ja kokemukset tulisi paremmin hyödyntää panostamalla ko. asioiden tutkimuskehitykseen.

Aikuisten kiristyneen työtilanteen ja yksilöllistymiskehityksen myötä vapaaehtoistoimintaan on yhä vaikeampaa saada ohjaajia mukaan. Vapaaehtoisten ja vertaisohjaajien toiminnan organisoimiseksi ja heidän kouluttamisekseen on osoitettava lisää resursseja.

Järjestöissä ja vapaaehtoistyössä on turvattava riittävät resurssit toiminnoille, kehittämistyölle ja toimintatiloille. Vertais- ja järjestötoimintaan tarvitaan lisäresursointia, palvelutarpeiden kehittämistä, koordinaatiota ja laajempaa yhteistyötä. Tämä tulee ottaa huomioon myös verottajan päätöksissä. Veikkauksen ja Raha-automaattiyhdistyksen rahapelimonopoli tulee säilyttää. Näiden kautta rahoitetaan noin 90 prosenttisesti suomalainen kansalaistoiminta.

Kohdassa 6.8. Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten parantaminen toimenpiteinä mainitaan vain järjestöille kohdistettujen lahjoitusten verovapaus sekä julkisten palvelutuottajien ja kansalaisjärjestöjen välisen yhteistyö parantaminen. Tämä on kirjauksena täysin riittämätön koska toimintaedellytysten parantaminen on huomattavasti laajempi kysymys, se sisältää mm. rahoituksen, koulutuksen, toimitilat ja toimintamahdollisuudet, verotuksen jne.

Lisäksi olisi tehtävä rajanveto yhteiskunnan järjestämisvastuulle kuuluvien palveluiden ja vapaaehtoistyön välille. Allianssi mielestä vapaaehtoistyöllä ei tule tuottaa yhteiskunnan järjestämisvastuuseen kuuluvia palveluita.


7.2. Perheiden perustaminen mahdolliseksi

Tavoite-osion toisessa kappaleessa toisena lauseena on "Lisäksi nuorilla on tehokkaasti valittavanaan vuokra- ja omistusasumisen välillä oleva asumismuoto, jossa asunto voidaan muuttaa myöhemmin omistusasunnoksi." Tarkoitetanko tällä ns. osaomistusasuntoa? Jos tarkoitetaan, miksi sitä ei nimetä suoraan? Miksi mainitaan vain yksi vuokra- ja omistusasumisen välimuoto, onko tarkoitus ohjata nuoria vain siihen? Ja/tai sitä kautta valitseman nimenomaan omistusasuminen? Jos ohjelmassa otetaan tällainen arvovalinta asumismuotojen välillä, olisi suotavaa, että se sanottaisiin suoraan.

Kohtuuhintaisten nuorisoasuntojen puute ei ole myöskään pelkästään perheen perustamiseen liittyvä ongelma.

Asumisen kalleus haittaa jo nyt elinkeinoelämän toimivuutta ja nuorten pääsyä työelämään. Tietyillä aloilla on jo selviä vaikeuksia saada nuorta työvoimaa asunto-ongelmien takia. Alle 29-vuotiaista itsenäisesti asuvista nuorista kolme neljästä asuu vuokralla. Nuoret kärsivät erityisesti kohtuuhintaisten ja hyvien julkisen liikenteen yhteyksien varrella sijaitsevien pienvuokra-asuntojen puutteesta. Asunnon koko tulee olla riittävän pieni, ettei vuokrataso nouse liian korkeaksi. Suurin kysyntä alle 30-vuotiailla nuorilla on yksiöistä ja kaksioista.

Nuorten asunnontarpeeseen olisi syytä vastata niin nuorisoasumiseen suunnatun tonttitarjonnan kuin erityisesti nuorisoasumista ja nuorille suunnattujen asuntojen rakentamista suosivan rahoitusjärjestelyjen kautta.

Joillakin nuorilla siirtyminen itsenäiselle asumisuralle tuottaa tuottaa vaikeuksia. Jotkut nuorista tarvitsevat tuettua asumista, joka parantaa nuoren elämänhallintaa ja estää siten syrjäytymistä. Tällaisista tuetun asumisen tarpeessa olevista ryhmistä voi mainita mielenterveys- tai päihdeongelmista kärsivät nuoret, vaikka muitakin ryhmiä on. Nuorten tuettuun asumiseen tarvitaan asuntoja ja kuntoutusresursseja.


7.3. Vanhemmuuden vahvistaminen

Kuvausosassa mainitaan aivan oikein, että oppilashuolto on maassamme rempallaan: "Oppilashuollon palveluiden saatavuudessa on suuria alueellisia eroja, joita tulisi tasoittaa" - mitä tuo tasoittaminen sitten tarkoittaakin, toivottavasti ei sitä että parhaasta päästä alennetaan samalla kun huonosta päästä parannetaan. Toisaalla ohjelmassahan todetaan, että oppilashuolto ei toimi jopa puolessa Suomen kunnista. Sitten ohjelmassa siirrytään tavoiteosaan: "Oppilashuolto ja tuki- ja ohjauspalvelut turvataan koko maassa kaikille niitä tarvitseville lapsille ja nuorille". Toimenpide onkin yksiselitteinen: "Valmistellaan erillinen laki oppilashuollosta".

Allianssin mielestä hyvä oppilashuolto on avainasemassa lapsen ja nuoren syrjäytymisen/"koulupudokkuuden" ehkäisyssä. Laki oppilashuollosta on tervetullut, mutta samalla hidas ratkaisutapa. Oppilashuollon laittamiseksi kuntoon tarvitaan muitakin tehokaita keinoja, muuten pari sukupolvea ehtii solahtaa sormien läpi, ennen kuin asia saadaan kuntoon.


8.2.1. Moniammatillinen yhteistyö

Allianssikin on sitä mieltä, että rahapelaaminen on kiellettävä alle 18 -vuotiailta. Ohjelmassa lause on vain täysin irrallisena kappaleen "moniammatillinen yhteistyö" lopussa, ja sinne se ei kuulu.


8.2.3. Koulukiusaaminen yksilön kasvun ja kehityksen riskitekijänä

Kohdassa olisi syytä erikseen mainita erilaisten syrjimisen ja rasismin estäminen.


9. Kaikkien nuorien saaminen koulutukseen ja työelämään

Kohdassa mainitaan koulutuksen keskeyttäminen (ennen kaikkea ammattikoulupuolella) pohtimatta lainkaan keskeyttämisien ja pudokkuuden syitä. Näitä syitä pitäisi pohtia myös yhteiskunnan puolelta, ei vain syyllistää ("syrjäytyneitä") nuoria.

Siinä missä läpi koko ohjelman korostetaan nuorten yksilöllistä kasvua ja kehitysvaiheita, tässä kohtaa yhtäkkiä unohdetaan, että osa toiselle astelle siirtymäiässä olevista nuorista ei yksinkertaisesti ole vielä kypsä päättämään loppuelämänsä suunnasta.

Lisäksi nuorten koulutusmotivaation puolella olisi syytä ottaa kriittiseen tarkasteluun ns. pakkohaku - nuorten on pakko hakea koulutukseen tai häneltä evätään työvoimapoliittiset tuet. Näin ollen osa pudokkaista on todennäköisesti hakenut johonkin sellaiseen mihin ei oikeasti ole mielenkiintoa ja motivaatiota.
Kouluihin ja oppilaitoksiin pitäisi kaikilla asteilla saada enemmän työelämätiedon kansalaistaitojen opetusta ja valmennusta.

Lisäksi olisi syytä kiinnittää huomiota monikulttuuristen ja vammaisten nuorten työllistymisen esteisiin ja niiden poistamiseen.


Muutama stilistinen huomio

Kohta 3.2. Lause "Osaaminen ei ole ulkolukua tai temppuja, vaan opittua on kyettävä soveltamaan" on turhan määräilevä. Lause voisi kuulua esim. "Osaaminen ei ole ulkolukua tai temppuja, vaan kykyä soveltaa oppimaansa".

Kohta 11.2.2. Toimenpiteessä lauseen "Edistetään erityisesti yksiöiden ja kaksioiden rakentamista valtion tuella työssäkäyville nuorille" voi sanajärjestyksensä takia ymmärtää väärin, tarkoitetaan varmaankin "Edistetään erityisesti yksiöiden ja kaksioiden rakentamista työssäkäyville nuorille valtion tuella".

Kunnioittaen,
11.10.2007, Helsingissä

Jukka Tahvanainen
pääsihteeri

Liitteenä Monikulttuurisuus- ja vähemmistöasiat



Takaisin