Lausunnot

15.05.2007: Lausunto arviomuistioon yhdistyslain muutostarpeesta

Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry

LAUSUNTO
15.5. 2007

Oikeusministeriö
PL 25
00023 Valtioneuvosto

Lausunto arviomuistioon yhdistyslain muutostarpeesta

Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry kiittää oikeusministeriötä tilaisuudesta esittää lausuntonsa yhdistyslain muutostarpeita käsittelevästä arviomuistiosta.

Yleistä

Kansalaisyhteiskunta vahvistaa aktiivista kansalaisuutta, lisää sosiaalista pääomaa ja synnyttää yhteisöllisyyttä, jotka ovat tärkeitä edellytyksiä inhimilliselle, sosiaaliselle ja taloudelliselle hyvinvoinnille sekä demokraattiselle yhteiskuntajärjestelmälle. Kansalaisyhteiskunta ja kansalaisten toiminta ovat suomalaisen demokratian peruskivi. Kansalaiset toimivat suomalaisessa kansalaisyhteiskunnassa pääosin yhdistyksiksi järjestäytyneinä. Yhdistysrekisterin mukaan Suomessa on noin 125 000 yhdistystä.

Yhdistystoiminnalla on Suomessa pitkät, reilusti yli satavuotiaat perinteet. Yhdistystoiminta on ollut aina lainsäädännöllisesti määriteltyä. Yhdistykset ovat yleishyödyllisiä ja voittoa tavoittelemattomia, niiden varat käytetään täysin niiden tarkoituspykälän määrittämään yleishyödylliseen toimintaan. Yhteiskunnassa ja yhdistysten toimintaympäristössä tapahtuu muutoksia, jotka luonnollisesti vaativat myös yhdistysten toimintaa määrittelevän säädöspohjan tarkistamista aika ajoin. Nykyisin voimassa oleva yhdistyslaki tuli voimaan 1990.

Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssin mielestä yli 17 vuotta voimassa ollut yhdistyslaki on toiminut tyydyttävästi ja sen kokonaisuudistukseen ei ole tarvetta.

Yhdistysten toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ovat aiheuttaneet paineita yhdistyslain osittaiselle muuttamiselle. Näistä muutospaineista arviomuistiossa keskitytään kolmeen:
1) tarpeeseen uudistaa yhdistysten hallintoa koskien erityisesti vallan- ja vastuunjakoa yhdistyksen hallituksen ja toimielimenä toimivan johtavan työntekijän välillä,
2) tarpeeseen uudistaa yhdistyslaki koskien sähköisten välineiden käyttöä yhdistyksen päätöksenteossa, ja
3) tarpeeseen säätää yhdistyksen talouden seurannasta ja tilintarkastuksesta siten, että se mahdollisimman vähän haittaa yhdistyksen varsinaista yleishyödyllistä toimintaa.

1. Toiminnanjohtajan toimivalta

Yhdistyslain mukaan kokousten välisenä aikana yhdistyksen toiminnasta vastaa hallitus. Vaikka suurin osa suomalaisista yhdistyksestä on jäsenmäärältään varsin pieniä, ennen kaikkia suurissa yhdistyksessä toiminta on kuitenkin laajaa ja monimuotoista. Laajat yhdistykset ovat jakautuneet erilaisiin alaryhmiin, jaostoihin, toimikuntiin jne. Laajoissa järjestöissä hallituksen pitäisi kokoontua hyvin usein ja pystyä jatkuvasti valvomaan laajan yhteisön toimintaa. Tämä on kohtuutonta usein vapaaehtoisuuden pohjalta toimiville hallituksen jäsenille. On mainittu, että hallituksen laajat tehtävät vaikeuttavat ihmisten saamista hallituksen jäseniksi. Henkilöillä ei ole aikaa tai kompetenssia hallituksen valvontavastuun määrittämään työskentelyyn.

Kansalaisyhteiskunta 2006 -toimikunnan raportissa ehdotetaan, että "pitäisi olla mahdollista, että erityisesti laajoissa, monitasoisissa yhdistyksissä yhdistyksen toiminnanjohtaja voitaisiin määritellä toimielimeksi. Tällöin toiminnanjohtaja vastaisi päivittäisestä toiminnasta ja hallitus puolestaan toiminnanjohtajan valvonnasta. Ottaen huomioon järjestötoiminnan luonne lainsäädännössä tulisi kuitenkin edellyttää, että toimielimenä toimiva toiminnanjohtaja voisi olla vain yhdistyksissä, joiden säännöissä on siitä maininta."

Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi kannattaa, että yhdistyslakiin kirjataan mahdollisuus siihen, että yhdistykselle voidaan valita toimielimen valtuuksilla ja velvollisuuksilla varustettu toimitusjohtaja. Yhdistyksillä pitää olla kuitenkin mahdollisuus oman käytäntönsä mukaisesti määritellä toimitusjohtajana toimivan henkilön nimikkeestä.

Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssin mielestä toimitusjohtajakäytännöstä pitää olla määräys yhdistyksen säännöissä.

Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssin mielestä yhdistyslakiin on syytä kirjata yhdistyksen hallituksen yleiset tehtävät ja päätöksenteko.

2. Sähköinen päätöksenteko

Yhdistystoiminta ei ole muusta maailmasta erillinen saareke. Sähköinen tiedonvälitys on mullistanut yhdistystoimintaa aivan samassa mitassa kuin muutakin yhteiskuntaa.

Vaikka yhdistystoiminta on perinteisesti ollut fyysistä kohtaamista ja yhdessä tekemistä, Suomessa lienee harvoja yhdistyksiä jotka tyytyvät toiminnassaan ja yhteydenpidossaan pelkkään kokousteluun ja kirjeiden tai lehtien lähettelyyn.

Käytännössä yhdistykselle tärkeät asiat ovat nähtävillä Internetissä, niistä keskustellaan keskustelupalstoilla tai sähköpostin välityksellä, yhdistyksen hallitukset, jaostot tai toimintaryhmät järjestävät puhelinkokouksia, videoneuvotteluja tai virtuaalikokoontumisia Internetissä. Useat yhdistykset kutsuvat kokouksensa koolle sähköpostitse lähetettävällä kokouskutsulla.

Varsinkin sellaiset yhdistykset, joiden jäsenet sijaitsevat fyysisesti kaukana toisistaan, hyötyvät sähköisestä tiedonvälityksestä.

Yhdistyslaki tuntee kuitenkin vain jäsenen fyysiseen läsnäoloon yhdistyksen kokouksessa perustuvan päätöksentekotavan.

Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi on tietoinen sähköiseen päätöksentekoon liittyvistä ongelmista ennen kaikkea äänivaltaisen jäsenen identifioimisen osalta (samaan tapaan kuin valtiollisissa ja kunnallisissa vaaleissa), mutta Allianssilla ei ole epäilystäkään sitä, etteikö näitä ongelmia ratkaista lähitulevaisuudessa.

Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssin mielestä sähköisen tiedonvälityksen avaamat mahdollisuudet yhdistyksen päätöksenteossa tulisia ottaa mahdollisimman laajasti huomioon yhdistyslakia uudistettaessa.

3. Tilintarkastus

Eduskunnan hyväksymän uuden tilintarkastuslain mukaan pienimmät yhteisöt ovat vapautettuja tilintarkastuksesta mikäli niiden välittömästi edeltäneellä tilikaudella ei täyty kaksi seuraavista kolmesta ehdosta: 1) taseen loppusumma yli 100 000 euroa, 2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto yli 200 000 euroa ja 3) palveluksessa keskimäärin yli 3 henkilöä. Tätä suuremmissa yhteisöissä voivat jatkossa tilintarkastusta toimittaa vain auktorisoidut tilintarkastajat (KHT- ja HTM-tilintarkastajat).

Uudistusta ei kuitenkaan ulotettu yhdistyksiin, koska eduskunta hylkäsi asiaa koskevan muutosehdotuksen. Yhdistyksiin sovelletaan vanhaa tilintarkastuslakia. Siten kaikki yhdistykset ovat edelleen tilintarkastuspakon alaisia ja myös maallikkotilintarkastajien käyttö on mahdollista.

Samalla eduskunta hyväksyi lausuman, jossa edellytetään, että "hallitus aloittaa välittömästi yhteistyössä järjestöjen kanssa yhdistysten talouden ja hallinnon tarkastusta koskevien säännösten valmistelun niin, että yhdistyksissä tarkastus voidaan suorittaa sekä yhdistyksen sisäisiä että ulkopuolisia tarpeita varten tarkoituksenmukaisimmalla tavalla."

Suurin osa yhdistyksistä on niin pieniä, että ne jäisivät uuden tilintarkastuslain kriteerien mukaan tilintarkastusvelvollisuuden ulkopuolelle. Hyvin suuri osa yhdistyksistä saa tukea yhteiskunnalta. Tuet ovat usein pieniä. Kuitenkin yhteiskunnan varoista myönnettävien tukien myöntämisen edellytyksenä on usein tilintarkastuksen suorittaminen. Hyväksytyn tilintarkastajan käyttövelvollisuuden ulottamista kaikkiin pienimpiinkin yhteisöihin voidaan pitää kohtuuttomana taloudellisena lisärasitteena verrattuna tästä koituviin hyötyihin. Parin sadan euron tuesta voisi joutua maksamaan parin tuhannen tilintarkastuskulut.

Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssin tukee sitä, että pienimmät yhdistykset (samoissa tilintarkastuslain rajoissa kuin muutkin yhteisöt) vapautetaan lakisääteisestä tilintarkastuksesta. Samalla on kuitenkin varmistettava, ettei yhteiskunnallisen tuen saamisen ehtona voi olla tilintarkastus sellaisessa yhdistyksessä, jossa muuten ei tilintarkastusta tarvitsisi suorittaa.


Vakuudeksi,
Helsingissä 15.5. 2007


Jukka Tahvanainen
pääsihteeri
Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry



Takaisin