Lausunnot

30.10.2006: Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle valtion tulo- ja menoarviosta 2007

25.10.2006

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle


Viite: lausuntopyyntö


VALTION TULO- JA MENOARVIOESITYS 2007


Allianssi budjetista: Nuorisotyön vahvistumista ei saa vaarantaa

Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry. (Allianssi) kiittää kohteliaimmin eduskuntaa lausuntopyynnöstä valtion tulo- ja menoarvioesitykseen. Allianssin mielestä seuraavat nuorisotyöhön ja nuorisopolitiikkaan liittyvät seikat ovat tärkeitä seuraavan vuoden budjettia hyväksyttäessä.

Nuorisotyön rahoituksen suotuisaa kasvua ei saa vaarantaa tuomalla veikkausvoittovaroin kustannettavaksi sellaisia kuluja, jotka eivät sinne lakisääteisesti kuulu. Tämä rikkoo sekä lain kirjainta että eduskunnan tekemän päätöksen henkeä. Hallituksen on huolehdittava eduskunnan päätösten toimeenpanosta.

Budjetti on pääsääntöisesti kestävä ja oikeansuuntainen. Allianssi on tyytyväinen siihen, että tulevan vuoden tulo- ja menoarviossa veikkausvoittovaroista jaettavia nuorisomäärärahoja lisätään 1,84 miljoonalla eurolla. Allianssi haluaa kuitenkin muistuttaa, että hallituksen on jaossa noudatettava eduskunnan yksimielisesti säätämää lakia Veikkauksen tuotonjaosta.

Allianssin mielestä tuotonjakolain toteutusta pitää jatkaa vuoden 2007 budjetin yhteydessä. Tuotonjakolaissa säädetään, että kirjastojen rahoitus siirretään pois veikkausvoittorahoituksesta, jolloin Veikkauksen tuotto jaetaan lain määräämille edunsaajille.

Veikkauksen yksinoikeusjärjestelmä on kansalaisyhteiskunnan etu

Veikkauksen tuottotavoite on valtiolle noin 397,7 miljoonaa euroa. Tämä tuotto jaetaan taiteen, tieteen, liikunnan ja nuorisotyön tarpeisiin. Mikäli rahapelien yksinoikeusjärjestelmä purettaisiin, valtion verotulot ja edunsaajille jakama tuotto jäisivät huomattavasti pienemmiksi ja vaikeuttaisivat kansalaistoiminnan rahoitusta.

Rahapelien yksinoikeusjärjestelmän purkaminen aiheuttaisi myös huomattavan korotuspaineen tuloverotukseen ja palveluiden hintoihin. Allianssin mielestä rahapelien yksinoikeusjärjestelmä on sekä Suomen että suomalaisen kansalaistoiminnan etu. Toivomme, että suomalaisessa poliittisessa keskustelussa huomioidaan tämä tärkeä kansallinen etu ja tavoite.

Kansalaistoimintaa tuettava

Kansalaistoiminta on suomalaisen demokratian perusta. Vanhasen hallitus on edistänyt kansalaistoimintaa Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmalla. Ohjelma on osoittautunut tarpeelliseksi ja sen toiminta ja rahoitus on turvattava myös seuraavalla vaalikaudella.

Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:n mielestä Ota Osaa - Nuorten Osallisuushankkeen sekä Osallistuva oppilas - yhteisöllinen koulu -hankkeen toiminnat pitää turvata myös vuonna 2007, jolloin ne suunnitelmien mukaan päättyvät.

Nuorten Osallisuushanke käynnistyi pääministeri Lipposen aloitteesta keväällä 2003. Nuorten Osallisuushankkeeseen on sitouduttu myös pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelmassa. Hallituksen politiikkaohjelmista erityisesti työllisyyden sekä kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmat ajavat samoja laajoja tavoitteita, joita Nuorten osallisuushankekin. Ne koskevat koulutuksen nivelvaiheita, nuorten syrjäytymisen ehkäisyä ja sosiaalista vahvistamista sekä vaikutusmahdollisuuksien parantamista. Keskeistä hankkeessa on poikkihallinnollisen yhteistyön kehittäminen, jotta palvelujärjestelmiä pystyttäisiin kehittämään nuorten tarpeita vastaaviksi.

Nuorten osallisuushankkeessa on mukana 38 osahanketta ja yhteensä noin 70 kuntaa. Hankkeen käynnistysvaiheessa on kuntia velvoitettu sitoutumaan pitkäkestoiseen 5 vuoden kehittämistyöhön ja tulosten levittämiseen ja juurruttamiseen toimenpideohjelman tavoitteiden mukaisesti.

Osallistuva oppilas - yhteisöllinen koulu -hankkeen tavoitteena on kehittää koulujen yhteisöllistä toimintakulttuuria, koulujen oppilaskuntatoimintaa sekä muita lasten ja nuorten vaikuttamisjärjestelmiä elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti.

Vahva nuorisotyö on kansakunnan etu

Vahva nuorisotyö on koko kansakunnan etu. Nuorisotyö on sosiaalisesti vahvistavaa ja ongelmia ennaltaehkäisevää. On huolestuttavaa, että 5000 nuorta ei saa peruskoulun päästötodistusta tai jatka opiskelua peruskoulun jälkeen. Tällä hetkellä nuorisotyössäkin joudutaan keskittymään syrjäytyneisiin tai syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin. Näiden nuorten auttamiseksi on kehitettävä ja otettava käyttöön poikkihallinnollisia menetelmiä.


Opintorahaa ja tulorajaa korotettava

Budjettikeskustelussa on aiheellisesti kiinnitetty huomiota opiskelijoiden yhä huononevaan taloudelliseen asemaan. Opintotuen tulorajoja on viimeksi korotettu vuonna 1998. Tämän jälkeen elinkustannukset ovat kasvaneet 20 prosenttia ja ansiotaso 30 prosenttia. Kela joutuu vuosi vuodelta perimään yhä useammalta opiskelijalta opintotukea takaisin tulorajojen ylityttyä.

On älyllistä epärehellisyyttä, että hallitusohjelmassa opiskelijoiden opintososiaalista asemaa kohentamaan lupautunut hallitus leikkaa opintotuen määrärahoja itse määrittelemiinsä budjettiraameihin vedoten. Opiskelijoiden toimeentuloon pitää Allianssin mielestä vaikuttaa kahdelta suunnalta: opintorahaa on korotettava 15 prosentilla ja opintotuen tulorajaa on korotettava 20 prosenttia.

Perusnuorisotyöllä säästetään yhteiskunnan varoja

Nuorisotyön ja nuorisotoiminnan tukeminen valtionavustuksina alkoi Suomessa 1940-luvulla. Nuorisotyöllä on perinteisesti tarkoitettu nuorisotoiminnan edellytysten luomista, jossa keskeistä on ollut kuntien nuorisotyön tukeminen. Nuorisotoiminnalla on puolestaan tarkoitettu nuorten vapaata kansalaistoimintaa, jossa järjestöjen rooli on keskeinen.

Julkisessa keskustelussa väitetään usein nuorisotyön tuen olevan riippuvainen taloustilanteesta. Allianssi haluaa kuitenkin muistuttaa, että esimerkiksi 1990-luvun lamavuosina tehtyjä leikkauksia maksetaan yhä sekä inhimillisinä että taloudellisina kuluina, jotka aiheutuivat nuorten syrjäytymisestä. Mahdollisia säästöjä harkittaessa nuorisotyöhön kohdistuvat leikkaukset ovat lyhytnäköistä politiikkaa, ja tulevat yhteiskunnalle kalliiksi.

Hallitusohjelmassa perusnuorisotyön voimavarat luvataan turvata ja samalla vahvistaa ennaltaehkäisevää päihde- ja huumetyötä. Allianssin mielestä perusnuorisotyö on parasta ennaltaehkäisevää nuorisotyötä, eikä nuorisotyön rahoitus saa olla kiinni suhdanteista.

Nuorisotyön rahoituskehykseen on lisätty viimeisen neljän vuoden aikana huomattavia ja tärkeitä lisävelvoitteita, jotka ovat työpajatoiminnan, ennaltaehkäisevän huumetyön ja iltapäiväkerhotoiminnan tukeminen.


Nuorisotyö on yksi tärkeimmistä kuntapalveluista

Perustuslain mukaan sivistys on jokaisen suomalaisen perusoikeus. Kunnat toteuttavat sivistyksellisiä palveluja, joita ovat myös nuoriso- ja vapaa-ajan palvelut. Nuorisotyö tasaa nuorten mahdollisuuksia, ja jotta tasa-arvo voisi toteutua, on huolehdittava kaikkien kuntien kyvystä tarjota nuorilleen nuorisotyön peruspalvelut. Resurssit näiden palveluiden järjestämiseen ovat kunnissa kuitenkin riittämättömät.

Nuorisotyö tarkoittaa nuoren vapaa-ajalla tapahtuvaa toimintaa, johon nuori osallistuu omaehtoisesti. Allianssin mielestä parasta nuorisotyötä on kunnissa ja järjestöissä tapahtuva nuorisotyö, ja suuri osa nuorisotyöhön osoitettavista varoista on suunnattava näihin toimintoihin.

Suomessa on tällä hetkellä 1100 nuorisotilaa, 230 nuorten työpajaa ja 1550 iltapäiväkerhoa, joista kunnat ja järjestöt vastaavat. Kunnissa toimii tuhansia nuorisojärjestöjä, joissa toimii lähes miljoona aktiivista nuorta.

Selvityksissä on todettu, että kuntien asukkaat arvostavat nuorisotyön yhdeksi tärkeimmistä kunnallisista palveluista. Kuntatalouden ollessa tiukilla, vähentää osa kunnista kuitenkin rahoitustaan niiltä toimialoilta, joihin ne saavat lisääntyvää valtion rahoitusta. Tämä ei poista sitä tosiseikkaa, että myös kunnallinen nuorisotyö tarvitsee valtiolta rahoitusta.

Allianssin mielestä on oikeansuuntaista osoittaa lisärahoitusta kuntien nuorisotyön valtionapuosuuksiin sekä nuorisotilojen rakennusmäärärahoihin. Kunnallinen nuorisotyö ja nuorisotilat palvelevat viime kädessä kuitenkin nuoria ja nuorisojärjestöjä.

1.3.2006 voimaan astuneen nuorisolain mukaan nuorisotyö määritellään kuuluvaksi kunnan toimialaan. Kuntien tulee nuorisotyöllä parantaa nuorten elinoloja ja luoda edellytyksiä nuorisotoiminnalle sekä nuorten kasvua ja kansalaisvalmiuksia edistävälle kansalaistoiminnalle. Nuorisolaissa osoitetaan kunnille myös uusia tehtäviä, jotka vaativat myös taloudellista lisäpanostusta: esimerkiksi nuorisolain 8 § mukaan kunnan on jatkossa kuultava nuoria heitä koskevissa päätöksissä. Useassa kunnassa nuorten omat vaikuttajaryhmät, nuorisovaltuustot ja niitä vastaavat rakenteet ovat vielä perustamatta. Lain on määrä tulla voimaan ensi vuoden alusta.

Työpajatoiminnan vahvistaminen

Suomessa nuorisotyöttömyys on yli kaksinkertainen yleiseen työttömyyteen verrattuna. Useiden lähteiden mukaan nuorisotyöttömyyden kova ydin käsittää yli 15.000 syrjäytynyttä nuorta. Nuorten työpajatoiminnan kautta syrjäytyneet nuoret onnistuvat työllistymään ja lisäämään elämänhallintaansa.

Allianssi vaatii kuitenkin hallitukselta toimenpiteitä ja budjettivaroja ohjelmiin, joilla autetaan koulupudokkaita, syrjäytyneitä ja erityistukea tarvitsevia nuoria. Lähtökohtana pitää Allianssin mielestä olla nuoren elämän kokonaisvaltainen tarkastelu. Nuorten yhteiskuntatakuuta toteutettaessa on huomioitava nuorten yksilölliset ja vaihtelevat elämäntilanteet.

Allianssin mielestä lisätuki alle 25-vuotiaiden työttömien nuorten työllistämiseen on tervetullutta. Lisääntyvät koulutus-, työharjoittelu- ja työpajapaikat nuorille tulevat tarpeeseen. Vakituinen työpaikka on nuoren elämän tärkeimpiä kiinnekohtia ja täysinäisen elämän rakentajia.

Lopuksi Allianssi on jo ennemmin kiinnittänyt huomiota lapsiasiavaltuutetun niukkoihin toimintaresursseihin.


Kunnioittaen,
24.10.2006, Helsingissä

Jukka Tahvanainen
pääsihteeri



Takaisin