Kannanotot

01.06.2006: Kansalaisjärjestöjen vetoomus pääministerille

Pääministeri Matti Vanhanen

Kansalaisjärjestötoiminta muodostaa suomalaisen kansalaisyhteiskunnan ytimen. Järjestöillä on yhteiskunnassa tärkeä rooli kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien tarjoajina, yhteisöllisyyden vahvistajina sekä sosiaalisen pääoman luojina.

Kansalaisjärjestötoiminta vahvistaa luottamusta ja myös vaikeissa elämäntilanteissa olevien ihmisen voimaantumista. Kaikilla inhimillisen toiminnan alueilla on järjestötoimintaa. Oleellinen asia on aatteellisuus, jonka ympärille ihmiset kokoontuvat vapaaehtoisuuden merkeissä. Toimintaa luonnehtii vahvasti autonomia ja voittoa tavoittelematon tarkoitus. Tärkein resurssi on toimintaan sitoutuneet ihmiset, jotka osallistuvat vapaaehtoisesti hyödyntäen kokemuksellista asiantuntijuuttaan. Kansalaistoiminnan tuloksia ei voi lukea kirjanpidosta ja taseista, joihin vapaaehtoisten työpanosta ei voi kirjata.

Kansalaisjärjestötoiminta eroaa selkeästi ominaispiirteissään niin julkisesta kuin yritysmuotoisesta toiminnasta. Toiminnalla tulee olla oma itsenäinen toimintatila, jota ei pidä harkitsemattomilla toimenpiteillä vaikeuttaa. Hallitusohjelmaan sisältyvän kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman ansiosta yleishyödyllinen kansalaistoiminta on nostettu tietoisen politiikan kohteeksi. Politiikkaohjelman monet työryhmät ovat kartoittaneet kansalaistoimintaa kaventavat seikat ja pohtineet toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi. On käynyt ilmi, että EU-lainsäädännön nimissä on syntynyt ja edelleen syntymässä kansallisia sovelluksia, joissa on huonosti oivallettu niiden vaikutuksia laajaan kansalaistoimintaan ja kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiin. Euroopan unionin sisämarkkinasäännöksissä ei tehdä eroa sen suhteen, mikä on toimijan oikeudellinen status. Kansalaisjärjestöt tulevat näin ollen samaistetuksi yrityksiin, joista ne oleellisella tavalla eroavat.

Eduskunnan suuri valiokunta on lausunnoissaan ilmaissut huolensa siitä, että monet yrityksiä koskevat säännökset soveltuvat erittäin huonosti yhdistyksiin. On viitattu mm. kilpailu- ja hankintalainsäädäntöön. Valiokunta on kannanotoillaan osoittanut tahtoaan myötävaikuttaa sellaisen lainsäädännön syntyyn, jonka avulla yhdistykset voivat säilyttää elinvoimansa.

EU-komissio on 1.6.1997 julkistanut tiedonannon yhdistysten ja säätiöiden tukemisesta Euroopassa COM (1997) 241 final 06.06.1997. Tiedonannossa on analysoitu yhdistysten asemaa EU-maissa myös oikeudellisesta ja verotuksellisesta näkökulmasta. Siinä kiinnitetään huomiota järjestöjen tärkeään rooliin sosiaalisen koheesion kannalta sekä siihen, että yhdistykset ovat erityisen aktiivisia sosiaalialalla ja urheilun alalla. Suomi ei sisälly selvitykseen. Asiakirjassa todetaan, että HVK:n puitteissa on aloitettu säännöllistä vuoropuhelua järjestöalan, komission ja Euroopan parlamentin välillä. On keskusteltu mm. oikeusperustan luomisesta yhdistyksiä koskevaa sääntelyä varten yhteisön tasolla. Todetaan myös, että HVK:n prosessin yhteydessä voidaan jatkaa prosessia.

Monet toimenpiteet toteutetaan toissijaisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltioiden tasolla. On kuitenkin joukko toimenpiteitä, joita pitää ratkaista yhteisötasolla mm. yhdistysten juridinen erityisasema suhteessa yrityksiin.

Allekirjoittaneet kansalaisjärjestöt, jotka toimivat sosiaali- ja terveysalan järjestöjen, liikuntajärjestöjen ja nuorisojärjestöjen katto-organisaatioina, edustavat kolmannesta kaikista rekisteröidyistä yhdistyksistä. Niiden toimintaan osallistuvat lähes kaikki suomalaiset useassa roolissa.

Esitämme, että valtioneuvosto nostaisi Suomen puheenjohtajakaudella esiin kansalaisjärjestöjen tärkeän merkityksen ja sen, että kansalaisjärjestöjen toiminta eroaa oleellisilla tavoilla yritystoiminnasta. Kansalaisjärjestöjen asemaan ja sen vahvistamiseen liittyvää ja myös lainsäädäntöön tähtäävää työtä unionin tasolla tulee jatkaa. On tärkeää, että kansalaisjärjestöt saavat asioiden valmistelussa ja unionin toimielinten välisessä dialogissa konsultatiivisen ja virallisen roolin unionin kansalaisten äänen kuulumisen vahvistamiseksi Euroopan unionissa.


Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry
Ossi Heinänen
puheenjohtaja
Jukka Tahvanainen
pääsihteeri

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry
Elli Aaltonen
puheenjohtaja
Riitta Särkelä
toiminnanjohtaja

Suomen Liikunta ja Urheilu ry
Timo Laitinen
puheenjohtaja
Jukka Pekkala
toiminnanjohtaja



Takaisin