Lausunnot

06.10.2005: Lausunto valtion tulo- ja menoarviosta 2006

6.10.2005

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan
sivistys- ja tiedejaostolle

 

Viite: lausuntopyyntö


VALTION TULO- JA MENOARVIOESITYS 2006

Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry. (Allianssi) kiittää kohteliaimmin eduskuntaa lausuntopyynnöstä valtion tulo- ja menoarvioesitykseen. Allianssin mielestä seuraavat nuorisotyöhön ja nuorisopolitiikkaan liittyvät seikat ovat tärkeitä seuraavan vuoden budjettia hyväksyttäessä.

Budjetti on pääsääntöisesti kestävä ja oikeansuuntainen. Allianssi on tyytyväinen siihen, että tulevan vuoden tulo- ja menoarviossa veikkausvoittovaroista jaettavia nuorisomäärärahoja lisätään 3,5 miljoonalla eurolla. Allianssi haluaa kuitenkin muistuttaa, että hallituksen on jaossa noudatettava eduskunnan yksimielisesti säätämää lakia Veikkauksen tuotonjaosta.

Allianssin mielestä tuotonjakolain toteutusta pitää jatkaa vuoden 2006 budjetin yhteydessä. Tuotonjakolaissa säädetään, että kirjastojen rahoitus siirretään pois veikkausvoittorahoituksesta, jolloin Veikkauksen tuotto jaetaan lain määräämille edunsaajille. Allianssi kiittää, että siirto tehdään aikaistetulla aikataululla vuoteen 2009 mennessä.


Veikkauksen yksinoikeusjärjestelmä on kansalaisyhteiskunnan etu

Veikkaus tuottaa tällä hetkellä valtiolle noin 60 miljoonaa euroa arpajaisverotuloina ja noin 391 miljoonaa euroa tuottoina. Tämä tuotto jaetaan taiteen, tieteen, liikunnan ja nuorisotyön tarpeisiin. Mikäli rahapelien yksinoikeusjärjestelmä purettaisiin, valtion verotulot ja edunsaajille jakama tuotto jäisivät huomattavasti pienemmiksi ja vaikeuttaisivat kansalaistoiminnan rahoitusta.

Rahapelien yksinoikeusjärjestelmän purkaminen aiheuttaisi myös huomattavan korotuspaineen tuloverotukseen ja palveluiden hintoihin. Allianssin mielestä rahapelien yksinoikeusjärjestelmä on sekä Suomen että suomalaisen kansalaistoiminnan etu.


Perusnuorisotyöllä säästetään yhteiskunnan varoja

Nuorisotyön ja nuorisotoiminnan tukeminen valtionavustuksina alkoi Suomessa 1940-luvulla. Nuorisotyöllä on perinteisesti tarkoitettu nuorisotoiminnan edellytysten luomista, jossa keskeistä on ollut kuntien nuorisotyön tukeminen. Nuorisotoiminnalla on puolestaan tarkoitettu nuorten vapaata kansalaistoimintaa, jossa järjestöjen rooli on keskeinen.

Julkisessa keskustelussa väitetään usein nuorisotyön tuen olevan riippuvainen taloustilanteesta. Allianssi haluaa kuitenkin muistuttaa, että esimerkiksi 1990-luvun lamavuosina tehtyjä leikkauksia maksetaan yhä sekä inhimillisinä että taloudellisina kuluina, jotka aiheutuivat nuorten syrjäytymisestä. Mahdollisia säästöjä harkittaessa nuorisotyöhön kohdistuvat leikkaukset ovat lyhytnäköistä politiikkaa, ja tulevat yhteiskunnalle kalliiksi.

Hallitusohjelmassa perusnuorisotyön voimavarat luvataan turvata ja samalla vahvistaa ennaltaehkäisevää päihde- ja huumetyötä. Allianssin mielestä perusnuorisotyö on parasta ennaltaehkäisevää nuorisotyötä, eikä nuorisotyön rahoitus saa olla kiinni suhdanteista.

Nuorisotyön rahoituskehykseen on lisätty viimeisen kolmen vuoden aikana huomattavia ja tärkeitä lisävelvoitteita, jotka ovat työpajatoiminnan, ennaltaehkäisevän huumetyön ja iltapäiväkerhotoiminnan tukeminen.


Nuorisotyö on yksi tärkeimmistä kuntapalveluista

Perustuslain mukaan sivistys on jokaisen suomalaisen perusoikeus. Kunnat toteuttavat sivistyksellisiä palveluja, joita ovat myös nuoriso- ja vapaa-ajan palvelut. Nuorisotyö tasaa nuorten mahdollisuuksia, ja jotta tasa-arvo voisi toteutua, on huolehdittava kaikkien kuntien kyvystä tarjota nuorilleen nuorisotyön peruspalvelut. Resurssit näiden palveluiden järjestämiseen ovat kunnissa kuitenkin täysin riittämättömät.

Nuorisotyö tarkoittaa nuoren vapaa-ajalla tapahtuvaa toimintaa, johon nuori osallistuu omaehtoisesti. Allianssin mielestä parasta nuorisotyötä on kunnissa ja järjestöissä tapahtuva nuorisotyö, ja leijonanosa nuorisotyöhön osoitettavista varoista on suunnattava näihin toimintoihin.

Suomessa on tällä hetkellä 1 100 nuorisotilaa, 230 nuorten työpajaa ja 550 iltapäiväkerhoa, joista kunnat ja järjestöt vastaavat. Kunnissa toimii tuhansia nuorisojärjestöjä, joissa toimii lähes miljoona aktiivista nuorta.

Selvityksissä on todettu, että kuntien asukkaat arvostavat nuorisotyön yhdeksi tärkeimmistä kunnallisista palveluista. Kuntatalouden ollessa tiukilla, vähentää osa kunnista kuitenkin rahoitustaan niiltä toimialoilta, joihin ne saavat lisääntyvää valtion rahoitusta. Tämä ei poista sitä tosiseikkaa, että myös kunnallinen nuorisotyö tarvitsee valtiolta rahoitusta. Nuorisotyöntekijän palkkauksessa tulee Allianssin mielestä näkyä sekä työn arvostus että työntekijän ottama vastuu nuoren kasvatuksesta. Vain tätä kautta varmistamme sen, että alalle saadaan motivoituneita ja sitoutuneita työntekijöitä.

Allianssin mielestä on oikeansuuntaista osoittaa lisärahoitusta kuntien nuorisotyön valtionapuosuuksiin sekä nuorisotilojen rakennusmäärärahoihin. Kunnallinen nuorisotyö ja nuorisotilat palvelevat viime kädessä kuitenkin nuoria ja nuorisojärjestöjä.

Nyt eduskunnan käsittelyssä olevassa uudessa nuorisolaissa nuorisotyö määritellään kuuluvaksi kunnan toimialaan. Kuntien tulee nuorisotyöllä parantaa nuorten elinoloja ja luoda edellytyksiä nuorisotoiminnalle sekä nuorten kasvua ja kansalaisvalmiuksia edistävälle kansalaistoiminnalle. Nuorisolaissa osoitetaan kunnille myös uusia tehtäviä, jotka vaativat myös taloudellista lisäpanostusta: esimerkiksi nuorisolain 8 § mukaan kunnan on jatkossa kuultava nuoria heitä koskevissa päätöksissä. Useassa kunnassa nuorten omat vaikuttajaryhmät, nuorisovaltuustot ja niitä vastaavat rakenteet ovat vielä perustamatta. Lain on määrä tulla voimaan ensi vuoden alusta.


Työpajatoiminnan vakinaistaminen on askel oikeaan suuntaan

Suomessa nuorisotyöttömyys on kolminkertainen yleiseen työttömyyteen verrattuna. Useiden lähteiden mukaan nuorisotyöttömyyden kova ydin käsittää lähes 15.000 syrjäytynyttä nuorta. Allianssi on tyytyväinen, että hallitusohjelman mukaisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työpajatoimintaan osoitetaan lisärahoitusta. Nuorten työpajatoiminnan kautta syrjäytyneet nuoret onnistuvat työllistymään ja lisäämään elämänhallintaansa.

Allianssi totesi viime vuoden lausunnossaan, että työpajatoiminnan kehittämisresurssit on ohjattava muualta kuin nuorisotyön määrärahoista. Nyt nuorisotyön lisärahoituksesta lähes 60 % kohdennetaan työpajatoimintaan. Allianssi tyytyy tähän.

Allianssi vaatii kuitenkin hallitukselta toimenpiteitä ja budjettivaroja ohjelmiin, joilla autetaan koulupudokkaita, syrjäytyneitä ja erityistukea tarvitsevia nuoria. Lähtökohtana pitää Allianssin mielestä olla nuoren elämän kokonaisvaltainen tarkastelu. Nuorten yhteiskuntatakuuta toteutettaessa on huomioitava nuorten yksilölliset ja vaihtelevat elämäntilanteet.

Allianssin mielestä lisätuki alle 25-vuotiaiden työttömien nuorten työllistämiseen on tervetullutta. Lisääntyvät koulutus-, työharjoittelu- ja työpajapaikat nuorille tulevat tarpeeseen. Vakituinen työpaikka on nuoren elämän tärkeimpiä kiinnekohtia ja täysinäisen elämän rakentajia.


Nuorisotyön investointipankki helpottamaan hankerahoituksen ongelmia

Järjestöissä ja kunnissa kehitetään nuorisotyötä valitettavan usein erilaisten hankerahoitusten kautta. Kun hankerahoitus loppuu, on kyseenalaista pystytäänkö kehitystyön tuloksia hyödyntämään. Allianssin mielestä nuorisotyön kehityksen kannalta on parasta, että nuorisotyön perusrahoitus olisi niin hyvässä kunnossa, että kehitystyötä voidaan tehdä sen varassa ilman lyhytkestoiseen hankerahoitukseen turvautumista.

EU-tukien maksu on yleensä tuskallisen hidasta ja jälkijättöistä. Usein tämä myös estää nuorisojärjestöjä hakemasta tukia. Allianssin mielestä Suomeen olisi syytä perustaa Nuorisotyön investointipankki, josta nuorisojärjestöt saisivat lainaa EU-rahoitteisten toimintojensa toteuttamiseen siten, että järjestöt maksaisivat lainat takaisin kun EU-tuen saavuttua.

Lopuksi Allianssi on jo ennemmin kiinnittänyt huomiota lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun toimistojen niukkoihin toimintaresursseihin. Esimerkiksi vähemmistövaltuutetun toimisto sai viime vuonna lähes 3 000 vähemmistö- ja syrjintävalitusta kuuden hengen toimiston käsiteltäväksi.


Kunnioittaen,
6.10.2005, Helsingissä

Jukka Tahvanainen
pääsihteeri



Takaisin