Lausunnot

27.04.2005: Lausunto ehdotukseen ”Kansallinen ohjelma väkivallan vähentämiseksi”

Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:n lausunto ehdotukseen "Kansallinen ohjelma väkivallan vähentämiseksi"

Oikeusministeriö on pyytänyt Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:ltä lausuntoa ehdotukseen "Kansallinen ohjelma väkivallan vähentämiseksi". (Oikeusministeriö, julkaisu 2005:2) Erityisesti on pyydetty lausumaan siitä, mitkä ehdotuksista olisivat tärkeitä ja mitkä vähemmän tärkeitä toteuttaa, vaikka todetaankin että kaikkinaiset näkökohdat ja kommentit ovat tervetulleita.

Yleistä

Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:n mielestä Kansallinen ohjelma väkivallan vähentämiseksi on tarpeellinen ja tärkeä.

Kansallinen ohjelma väkivallan vähentämiseksi on hyvin laaja ja siinä on eritasoisia ehdotuksia toimiksi. Ohjelman tavoite on vähentää väkivaltaa sen kaikilla osa-alueilla. Joku ehdotuksista vaikuttaa johonkin rajattuun väkivaltaan liittyvään ongelmaa, toiset taas yleisemmällä tasolla. Tämä on järkevää, koska väkivalta on monisyinen kokonaisuus.

Ehdotettu ohjelma vaikuttaa kattavalta ja kaikki siinä ehdotetut toimet tarpeellisilta. Vaikka ohjelma on tavallaan kokonaisuus, siinä ehdotettuja toimia voidaan myös toteuttaa yksittäisinä toisten puutteen haittaamatta toisten toteutumista.

Ohjelman mukaan väkivallan keskeiset ehkäisystrategiat ovat:
-väkivaltaa voidaan pyrkiä ehkäisemään rangaistuksin
-väkivaltaa voidaan pyrkiä vähentämään vaikuttamalla siihen kehitykseen, joka tekee yksilöistä tai yhteisöistä väkivaltaisia
-väkivaltaa voidaan pyrkiä vähentämään vähentämällä tilanteita, joissa väkivaltaa käytetään, tai väkivallan seurausten todennäköisyyttä ja vakavuutta näissä tilanteissa.

Näistä strategioista Allianssi katsoo varsinkin nuoria ajatellen tärkeimmäksi toisen, koska "minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa" - nuoruus on aikaa jolloin opitut käyttäytymismallit seuraavat yksilöä koko myöhemmän elämän ajan.

Väkivalta Suomessa

Ohjelmaehdotuksessa todetaan, ettei Suomessa käytetä väkivaltaa sen enempää kuin teollistuneissa länsimaissa yleensä. Suomea erottaa muista teollistuneista länsimaista henkirikollisuuden korkea määrä.

Suomalaista väkivaltaa leimaa kolme piirrettä:
1. Suomalainen väkivalta on hyvin alkoholivetoista. Ainakin kahdessa kolmesta väkivaltatilanteesta joko tekijä, uhri tai molemmat ovat alkoholin vaikutuksen alaisia.
2. Henkirikokset ja muu vakavin väkivalta kasautuu hyvin voimakkaasti syrjäytyneeseen kansaosaan.
3. Väkivaltaisuuden ja henkirikosten taustalla on usein mielenterveysongelmia.

Koti ja lapsuus

Väkivalta on opittua käytöstä. Ruumiillinen kuritus vahingoittaa lasta, ja opettaa häntä hyväksymään väkivallan ongelmien ratkaisukeinona. Lapsuuden väkivaltakokemukset merkitsevät riskiä, että henkilö aikuistuttuaan käyttää väkivaltaa. Monilla lapsuuden psykososiaalisilla riskitekijöillä joiden tiedetään altistavan väkivallan käytölle, ei ole tätä vaikutusta jos väkivaltakielteiset tekijät ovat voimakkaampia. Nämä tekijät liittyvät kasvuoloihin ja perheen sosiaaliseen asemaan.

Kodin kasvuympäristö vaikuttaa lapsen kehitykseen paitsi kodin ilmapiirin ja perheenjäsenten vuorovaikutuksen kautta myös suodattamalla ympäristön vaikutuksia.

Jokaisen pitää reagoida lapseen kohdistettuun väkivaltaan. Allianssin mielestä lapsiperheitä on syytä kaikin tavoin tukea ja kiinnittää huomiota lasten elinympäristöihin.

Koulukiusaaminen

Vaikka laissa todetaan, että opetukseen osallistuvalle oppilaalle taataan turvallinen opiskeluympäristö, koulukiusaus on suomalaisessa koulussa valitettavan yleistä. Kuitenkaan koulukiusausta ei havaita ja siihen puututaan aivan liian harvoin.

Koulukiusaamisen kitkeminen vaatii koululta tarkkaavaisuutta, puuttumista sekä koulujen ja kotien välistä tuloksellista yhteistyötä.

Nuoret

Lasten ja nuorten käyttämä ja heihin kohdistuva väkivalta on runsasta, mutta aikuisten väkivaltaa lievempää. Tätä väkivaltaa on ehkäistävä lasten ja nuorten turvallisuuden parantamiseksi ja siksi, että lapsuudessa ja nuoruudessa opittu väkivaltainen käyttäytyminen ja lapsuudessa koettu väkivalta ovat yhteydessä aikuisiän väkivaltaan.

Samaan aikaan kun nuorten tekemät rikokset ovat yleisesti vähenemässä, nuorten tekemät väkivaltarikokset ovat lisääntymässä. Tämä on kuitenkin tapahtunut siten, että yhä suurempi osa nuorista pidättäytyy rikoksista, eli väkivallanteot kasaantuvat yhä vähemmälle määrälle nuoria.

Syrjäytyminen voi luoda kasvualustaa väkivallan lisääntymiselle, tai ainakin vaikeuttaa väkivallan vähenemistä.

Varhaiset käyttäytymishäiriöt lapsuudessa ennakoivat myöhempää syrjäytymistä ja häiriökäyttäytymistä. Peruskoulussa syrjäytymisuhka koskee nuoria, jotka eivät saavuta heille asetettuja tiedollisia ja taidollisia tavoitteita. Lapsuuden tarkkaavaisuushäiriöt merkitsevät suurempaa riskiä myöhemmän iän väkivaltaisuuteen.

Tutkimuksissa on todettu, että siinä missä käytännön lukutaito puuttuu vajaalta kymmeneltä prosentilta peruskoulun päättävistä, vankiloissa käytännön lukutaito puuttuu yli 60 prosentilla vangeista.

Tutkimuksen mukaan henkirikoksiin syyllistyneistä alle 21-vuotiaista yli 80 prosenttia oli ollut koulussa moniongelmainen ja 40 prosenttia psykiatrisessa hoidossa ennen henkirikosta.

Tämän vuoksi Allianssin mielestä on tärkeää, että koulussa opittaisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tunnistamaan prosesseja jotka voivat johtaa nuoren syrjäytymiseen ja auttamaan syrjäytymisvaarassa olevia nuoria.

Nuoren pahimmat syrjäytymisriskit ovat heikko koulutus, asunnottomuus ja työttömyys, pahimpana näistä työttömyys. Nuorta olisi tuettava mahdollisimman varhain ja yksilöllisesti siten, että nämä syrjäytymisriskit eivät toteutuisi.

Nuorten osallistuminen

Allianssin näkemyksen mukaan on tärkeää, että edellytykset nuorten vapaaehtoistoiminnalle luodaan nuorten omista lähtökohdista. Parhaiten tämä onnistuu nuorisojärjestöjen perustoimintaa tukemalla. Nuorisojärjestöjen ollessa erilaisten toimintamahdollisuuksien keskeinen tarjoaja, on tämä toiminta myös parasta ennaltaehkäisevää perusnuorisotyötä. Nuorten osallistuminen, järjestötoiminta ja vapaaehtoistyö luovat yhdessä sosiaalisia, toiminnallisia paikkoja. On tärkeää, että tälle toiminnalle annetaan tunnustusta ja yhteiskunnallista tukea.

Nuoret ja alkoholi

Suurin osa väkivallasta tapahtuu silloin kun syyllinen, uhri tai molemmat ovat juovuksissa. Alkoholiin liittyvä väkivalta on sitä todennäköisempää, mitä nuorempana alkoholia aletaan käyttää. Suomalaisnuorten alkoholin käyttämisen aloitusikä on varsin alhainen. Toimimalla sen puolesta, että aloittamisikä nousisi, vähennetään myös väkivallan riskiä.

Myös päihteettömyyden korostaminen nuorten vapaa-ajan toiminnoissa on tärkeää samoin kuin aikuisten antama myönteinen esimerkki. Yhteiskunnan on syytä tukea nuorten järjestettyä ja ohjattua päihteetöntä vapaa-ajanviettoa.

Pari hajahuomiota

Julkaisussa Kansallinen ohjelma väkivallan vähentämiseksi sivulla 40 todetaan suosituksessa aivan oikein, että nuorille järjestetyssä vapaa-aikatoiminnassa on syytä korostaa päihteettömyyttä. Suositus kuitenkin jatkuu: "Vapaa-aikatoiminnalle myönnettävän yhteiskunnan taloudellisen tuen kriteereinä käytetään mm. päihteettömyyttä, väkivallattomuutta ja sukupolvien välistä vuorovaikutusta." Muotoilu on siinä mielessä onneton, että se ei ota huomioon sitä, että myöskin päihtyneet nuoret tarvitsevat ohjausta ja tukea, ja moni kansalaisjärjestö tällaista toimintaa järjestääkin - ja tarvitsee toimintaansa tukea myös yhteiskunnalta.

Julkaisussa sivulla 73 mainitaan kaksi sinänsä myönteistä rikosoikeudellista prosessia, nuorten rikosten käsittelyprosessin nopeutettu aikataulu ja sovittelutoiminta. Näiden kahden toimintatavan väliseen suhteeseen olisi syytä kiinnittää erityistä huomiota, koska on tullut tietoon tapauksia, että nopeutetun prosessin (nuori on pikaisesti tuotu käräjäoikeuteen tuomittavaksi) vuoksi ei olla nuorelle ehditty edes ehdottaa sovittelumenettelyä, vaikka nuoren rikkomus olisi ollut omiaan siihen.

26.4.2005, Helsingissä

Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry



Takaisin