TOIMINTAA
Osallisuutta ei opi kirjoista, vaan siihen harjaantuu toiminnan
kautta.
Osallistumista ja vaikuttamista voi ja pitää
harjoitella pienestä
pitäen. Harva 18-vuotias äänestää, jos
ei ennen
täysi-ikäisyyttä ole saanut mitään
kosketusta
osallisuuteen ja vaikuttamiseen liittyen. Positiivinen kokemus
eli tunne
siitä, että on omalla toiminnalla oikeasti vaikuttanut
johonkin,
on paras keino edistää osallisuutta
Eri ikäisille löytyy erilaisia tapoja ja metodeja
käsitellä
osallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Paras on aloittaa
itselle
tutuimmista ja lähimpänä olevista asioita ja
kiivetä
pikku hiljaa ylöspäin "osallistumisen ja
vaikuttamisen
portaita". Ja vaikuttamisasioissakin yhteistyöllä
saa
aikaan paljon enemmän kuin yksinään
puurtamalla!
Tietyt taidot, esim. neuvottelutaidot ja vuorovaikutustaidot
ovat tärkeitä,
koska osallisuudessa ja vaikuttamisessa on pitkälti kyse
viestinnästä.
Miten pystyy välittämään toiselle ihmiselle
oman
viestin niin, että se vaikuttaisi toisen ihmisen
mielipiteeseen
ja mahdollisesti muuttaisi tämän toimintaa oman
mielipiteeni
mukaiseksi.
Myöskään tiedon merkitystä ei voi
vähätellä
osallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Jos ei
tiedä
miten esim. kunnallinen päätöksenteko toimii,
niin vaikea
siihen on lähteä siihen vaikuttamaan.
Materiaaleihin on koottu erilaisia yhteiskunnalliseen
osallistumiseen
ja vaikuttamiseen liittyviä harjoituksia, ideoita,
vinkkejä,
toimintaa:
- www.valtikka.net
/cgibin/s?sivu=valtikka_opetuksessa
Valtikka.netin kouluosion tarkoituksena on antaa tietoa,
vinkkejä
ja ideoita miten Valtikka.nettiä voi käyttää
hyödyksi
käsiteltäessä yhteiskunnalliseen osallistumiseen
ja vaikuttamiseen
liittyviä asioita ja kysymyksiä oppitunneilla,
oppilaskunnissa
ja kerhotoiminnassa.
- www.valtikka.net/cgi-bin/s?sivu=uutistehtavat
Valtikka.netin uutistehtävät ovat ajankohtaisiin
yhteiskunnallisiin
aiheisiin ja tapahtumiin liittyviä materiaaleja, joita
voidaan
käyttää hyödyksi
opetuskäytössä.
Materiaalit päivittyvät muutaman kerran
kuukaudessa
- www.valtikka.net/cgi-bin/s?sivu=uutistehtavien_arkisto
Uutistehtävien arkistosta löytyvät kaikki
uutistehtävät.
- Valtikka-koulukierrokset -Äänet
kuuluviin
Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi koordinoi
Äänet
kuuluviin -hanketta, jonka puitteissa poliittiset
nuorisojärjestöt
tekevät 1-2 oppitunnin pituisia vierailuja
oppilaitoksiin.
Vierailulla järjestöt esittäytyvät,
keskustelevat
ja haastavat niin toisiaan kuin opiskelijoita mukaan
pohtimaan ja
keskustelemaan ajankohtaisista yhteiskunnallisista
kysymyksistä.
Vierailun aikana käsitellään myös
osallistumista
ja vaikuttamista EU- ja kunnallisvaalien kautta sekä
keskustellaan
järjestötoiminnasta. Tällöin tarkoituksena
on aktivoida
oppilaitosten ja paikkakunnalla toimivien järjestöjen
yhteistyötä.
Hankkeen suojelijana toimii Tasavallan Presidentti Tarja
Halonen.
Jos olette kiinnostuneita Valtikka-koulukierroksesta, ottakaa
yhteyttä
projektisihteeri Aleksi Tiiraan, aleksi@alli.fi,
puh. 09-3482 4315 tai 040-900 4893. Projektisihteeri koordinoi
kampanjan
järjestelyjä ja muokkaa yhteistyössä
poliittisten
nuorisojärjestöjen kanssa vierailupaketin
sisältöä
ja aikataulua tarpeidenne mukaiseksi.
- Vaikuttamisbingo
*bingo-ohjeet
*bingokysymykset1 *bingokysymykset2
*bingoruudukko1 *bingoruudukko2
- EU-bingo
*EUbingokysymykset
*EUbingoruudukko
*EU tietokysymykset ja
vastaukset
- Koulun
kerhokeskus
Kerhokeskuksen nuorten parlamentin
Nuortenparlamentti osio (pdf)
aineistosta löytyy tietoa ja tehtäviä
erilaista
vaikuttamisen muodoista
- Osallisuuslämpötila
Mitatkaa, miten hyvin koulussanne on osallisuusasiat otettu
huomioon.
-www.valtikka.net/cgi-bin/s?sivu=vaikut_sanak
Valtikka.netin osallisuus- ja vaikuttamissanasto
Osallisuutta, erilaisuutta ja syrjimättömyyttä
käsitteleviä
harjoituksia & näkökulmia
Harjoitusten tavoitteena on kehittää tietoja ja
taitoja yhdenvertaisten
osallistumismahdollisuuksien saavuttamiseksi. Harjoituksilla
pyritään
tunnistamaan, haastamaan ja horjuttamaan asenteita, esteitä
ja
uskomuksia, jotka estävät ihmisiä tasavertaisesta
ja
täydestä osallistumisesta.
Tavoitteina on:
- tarkastella omia moninaisuutta ja syrjintää koskevia
käsityksiä
- kehittää syrjinnän ja tasa-arvon taustojen
ymmärtämistä
sekä epätasa-arvon vastustamisen historiaa
-tunnistaa ja kyetä vastustamaan syrjintää
henkilökohtaisesti
ja yhteisötasolla
-tunnustaa henkilökohtaisen vastuun tarpeellisuus matkalla
kohti
tasa-arvoa ja syrjinnän poistamista
-työskennellä osallistumisen esteiden purkamiseksi
-oppia vastustamaan syrjintää sen erilaisissa
ilmenemismuodoissa
Pieni osallisuussanasto
Esteet
Toimintatavat ja käytännöt, jotka
estävät ihmisiä
osallistumasta tasa-arvoisesti ja täysimittaisesti
yhteiskuntaan.
Esteet voivat olla ilmeisiä, kuten esimerkiksi portaat,
jotka estävät
pyörätuolilla pääsyn tilaan. Toiset esteet
eivät
ole yhtä näkyviä. Esimerkiksi kokouksen
järjestäminen
päiväaikaan, jolloin ihmiset ovat koulussa tai
töissä
Ennakkoluulo (prejudice)
Asenteet, uskomukset ja mielipiteet, jotka perustuvat
epätäydelliseen
tietoon ja vääriin yleistyksiin, jotka taas
aiheuttavat kielteisen
ennakkoasenteen. Tämä ajattelumalli aiheuttaa
perusteettomat
vähemmistöjä koskevat oletukset, jotka puolestaan
vaikuttavat
kykyymme arvioida eri ryhmiä reilulla ja puolueettomalla
tavalla.
Stereotypia+Arvot=Ennakkoluulo
Institutionaalinen rasismi
Tämä rasismi ei ole tarkoituksellista eikä
ilmeistä.
Se on yhteiskunnan rakenteista, toiminnoista ja
säännöistä
johtuvaa eriarvoisuutta ja oikeudettomuutta.
Käänteinen rasismi
Termi "käänteinen rasismi"
käytetään
viittaamaan siihen, että hallitsevan ryhmän jäsen
voisi
olla rasismi uhrina. Rasismi liittyy valtaan ja valta-asemaan,
jota
ei-hallitsevassa asemassa olevilla ryhmillä ei ole.
Käänteinen
rasismi ilmenee, tietoisesti tai tiedostamatta, kun
syyllistään
ei-hallitsevassa asemassa olevia ryhmiä ja asetetaan
heidät
takaisin kohteiksi.
Moninaisuus (diversity)
Moninaisuus vallitsee kun kaikki yhteisöt,
sisältäen
perinteisesti poissuljetut ryhmät sekä kaikki
vähemmistöryhmät
saavat äänensä aidosti kuuluviin ja voivat
osallistua
itseään koskevaan päätöksentekoon.
Puolueellisuus -ennakkoasenne (bias)
Mielipide, mieltymys tai taipumus, joka on muodostunut ilman
järkiperäistä
perustelua. Puolueellinen ennakkoasenne heijastuu ihmisten
suhteissa
toisiin ihmisiin ja tekee vaikeaksi arvioida toisten
käyttäytymistä
puolueettomasti.
Stereotypiat
Yhteisesti jaettu ajatus toisten yleisistä ominaisuuksista
liittyen
heidän ominaisuuksiin
Nämä yleistykset koskevat kaikkia ryhmään
kuuluvia
jäseniä (esim. kaikki suomalaiset ovat...) Jotkut
stereotypiat
voivat vaikuttaa positiivisilta, mutta ne ovat yleensä
vaikutuksiltaan
negatiivisia.
Syrjintä
Ihmisten epäoikeudenmukainen kohtelu johtuen sukupuolesta,
alkuperästä,
etnisestä taustasta, ihonväristä,
sosiaaliluokasta, uskonnosta,
poliittisesta suuntautumisesta, perhe- tai aviotilanteesta,
seksuaalisesta
orientaatiosta, iästä tai vammaisuudesta.
Epäoikeudenmukainen
kohtelu voi tapahtua sekä tarkoituksellisesti että
tarkoituksettomasti
- mutta pohjimmiltaan on kyse juuri epätasa-arvoisesta
kohtelusta.
Ihmisoikeuksia koskevassa
lainsäädännössä
syrjintä tarkoittaa yksilöiden ja ryhmien
erottelemista kielletyin
perustein (ihonväri, kansallinen tai etninen alkuperä,
uskonto,
ikä, sukupuoli, perhetilanne, aviosääty,
psyykkinen tai
fyysinen vamma, suoritettu tuomio ja seksuaalinen
suuntautuneisuus).
Ennakkoluulo + Toiminta= Syrjintä
Esimerkkejä syrjinnästä:
- seuraaminen ja tarkkailu kaupassa koska asiakas on nuori
- nimitteleminen (rasistiset herjat, seksistiset ja homofobiset
kommentit)
- stereotypioihin ja ennakkoluuloihin perustuvat vitsit
- ihmisten vältteleminen ja ulossulkeminen
- väkivalta
Valta ja etuoikeudet
Valta ja etuoikeudet ovat kaksi haastavaa käsitettä.
On usein
helpompaa havaita syrjintää tai sitä, että
on kohdannut
osallistumisen esteitä kuin tunnistaa ja tunnustaa
että on
etuoikeutetussa asemassa.
Useimmat meistä ihmisistä kokee tilanteen
kiusalliseksi tai
uhkaavaksi jos omaa asemaamme ja siihen liittyvää
valtaa tarkastellaan.
Asiaa käsiteltäessä tarvitaankin aikaa ja
luottamuksellinen
ilmapiiri. Myös käsitteiden kanssa täytyy olla
tarkkana,
jotta etuoikeuksien olemassaolon saattaa todella
ymmärtää.
Asiaa käsiteltäessä kuulee usein
seuraavanlaisia kommentteja:
"Eikö tasa-arvon tavoittelu ole oikeastaan
eräänlaista
syrjintää"
"Niiden täytyy vain yrittää kovemmin.
Kaikilla on
mahdollisuuksia elämässä.. Kaikilla on haasteita
elämässään.
On oma vika jos ei onnistu."
Valtaan ja etuoikeuksiin liittyvä perusperiaate on se,
että
vaikka pitää paikkansa, että jokainen VOI
onnistua elämässään,
on toisilla kuitenkin paremmat edellytykset. Toiset kohtaavat
esteitä
johtuen siitä mitä he ovat (tai heidän oletetaan
olevan),
eivätkä nämä hankaluudet perustu heidän
omiin
ansioihin tai ominaisuuksiin.
Ihmisille, jotka eivät ole osa hallitsevaa ryhmää
tai
luokkaa, kohtaavat usein arjessa esteitä ja
syrjintää.
Samanaikaisesti hallitsevan ryhmän etuoikeudet
nähdään
"normaalina". Todella tasa-arvoisen yhteiskunnan
saamiseksi
täytyy kyetä eliminoimaan esteet, jotka
estävät
tasavertaisen osallistumisen. Tämän lisäksi
tulisi ymmärtää
ne olosuhteet, joissa etuoikeudet ja esteet ovat syntyneet.
Tämä
on tavanomaisuudesta poikkeava näkökulma
syrjintään.
Vallan ja etuoikeuksien huomioiva näkökulma korostaa
kaikkien
vastuuta vallitsevasta tilanteesta.
- Joki -harjoitus
- Syrjinnän tunnistaminen -harjoitus
- Rasismi -harjoitus