Lasten ja nuorten hallitusohjelma

ANNA ÄÄNESI LAPSELLE JA NUORELLE!
Aikuiset ratkaisevat lasten ja nuorten hyvinvoinnin suunnan 17.4.2011

Ota kantaa lasten ja nuorten puolesta tulevissa eduskuntavaaleissa!

Lasten ja nuorten hallitusohjelman ovat yhteistyössä laatineet seuraavat lasten ja nuorten järjestöt ja viranomaiset:

Lapsiasiavaltuutettu
Kirkkohallitus
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Lastensuojelun Keskusliitto
Nuori Suomi
Pelastakaa Lapset
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi
Suomen Vanhempainliitto
Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Nuora

Hallitusohjelmasta on tehty tiivistelmänomaisesti ns. huoneentaulu (PDF), jonka sähköisellä allekirjoittamisella kansanedustajaehdokkaat voivat sitoutua edistämään lapsi-, nuoriso- ja perhepoliittisia tavoitteita. Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry ylläpitää listaa allekirjoittaneista eduskuntavaaliehdokkaista ja julkaisee listaustietoja nettisivuillaan.

Huoneentaulun allekirjoittaneita voi selata alasivulla Huoneentaulun allekirjoittaneet.

Huoneentaulu allekirjoitetaan täyttämällä sähköinen lomake tämän sivun alalaidassa.

Ladattavat liitteet:

Lasten ja nuorten hallitusohjelma (PDF)

Lasten ja nuorten hallitusohjelma (.doc)

Huoneentaulu (PDF)

Huoneentaulu (.doc)

Lasten ja nuorten hallitusohjelma 2011 – 2015

HUONEENTAULU

ANNA ÄÄNESI LAPSELLE JA NUORELLE!
Aikuiset ratkaisevat 17.4.2011 lasten ja nuorten hyvinvoinnin suunnan

Ota kantaa lasten ja nuorten puolesta tulevissa eduskuntavaaleissa!

Monen suomalaisen lapsen ja nuoren elämä on hyvin. Lasten ja perheiden eriarvoistumisen kasvun pysäyttäminen on kuitenkin seuraavan hallituksen haaste. Osa perheistä tarvitsee huomattavasti enemmän ja aikaisemmin sekä henkistä että taloudellista tukea. Monialaisella ja ammattikuntien rajat ylittävällä kumppanuudella ja johtamisella sekä valtion että kuntien palveluissa voidaan ehkäistä lasten ja nuorten pahoinvointia.

Hyvä elämä on lasten ja nuorten oikeus. Lisäksi pahoinvoinnin ennaltaehkäisy pienentää kuntien ja valtion kustannuksia. Lapsen etu tulee ottaa esityslistalle myös kun tehdään työelämän ratkaisuja: työnantajien ja valtion on tuettava vanhempia heidän kasvatustehtävässään.

Aikuisiän hyvinvointi ratkaistaan jo lapsen varhaisina vuosina. nuoret puolestaan ovat yhteiskunnan luovuuden lähde. Siksi ikääntyvän Suomen kannattaa investoida lapsiin ja nuoriin. Tarvitaan myös lasten ja ikäihmisten eli sukupolvien välistä vuorovaikutusta. Suomen kannattaa ottaa lasten ja nuorten kokemustieto huomioon palveluiden kehittämisessä - tehdään Suomesta lasten ja nuorten osallistumisen ja kuulluksi tulemisen edelläkävijä!

1. Aikaa lapsille - arvoa kasvatukselle

Pienet lapset toivovat lyhyempiä hoitopäiviä, kouluikäiset enemmän aikuisten läsnäoloa. Lasten kasvatusta ei voi hoitaa etätyönä, vaan se vaatii aikaa ja läsnäoloa: omien vanhempien merkitys lapsen ja nuoren kasvussa sekä hyvä vuorovaikutus jo vauva-aikana luovat aikuisiän hyvinvoinnin. Vanhempien kasvatustehtävälle tulee antaa arvo myös työmarkkinaneuvotteluissa. Suomessa vanhempien työllisyysaste on korkea, toisaalta lasten koulupäivät ovat lyhyitä. Työurien jatkamisessa alku- ja loppupäästä tulee huomioida myös vuosittaisen työajan mahdollinen lyhentäminen vanhemmuuden takia.

2. Alkoholihaitat kuriin

Alkoholi ja vanhempien alkoholinkäyttö aiheuttavat vakavia ongelmia lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnille. Alkoholihaittojen välittömät kustannukset yhteiskunnalle ovat suuret. Suomen on kiristettävä alkoholipolitiikkaansa: alkoholiveroa on nostettava sekä mielikuvamainontaa ja saatavuutta rajoitettava. Lisäksi on varmistettava lasten ja nuorten päihteettömän vapaa-ajan mahdollisuudet sekä päihdeongelmaisten perheiden nopea tuki ja hoito.

3. Vanhempien parisuhde on lapsen koti

Monet lapset kokevat vanhempiensa eron. Lasten hyvinvoinnin kannalta on tarpeen vahvistaa parisuhteen tukea kohdentamalla resursseja vahvistavalle ja ennakoivalle parisuhde- ja perhetyölle, erityisesti pienten lasten vanhemmille. Neuvolajärjestelmä luo erinomaiset puitteet tukea pienten lasten vanhempien parisuhdetta luonnollisena osana perhevalmennusta, tällä hetkellä tähän ei ole kuitenkaan riittäviä resursseja. Lisäksi lapsiperheiden erotilanteiden palveluita tulee kehittää lapsen etua paremmin huomioiviksi.

4.  Hyvinvointia kouluun

Huolimatta hyvistä oppimistuloksista suomalaisessa koulussa ei muihin maihin verrattuna viihdytä. Oppimisen lisäksi on panostettava hyvinvointia kokonaisuutena vahvistavaan työhön, kouluhyvinvointiin. Sen edistäminen on kirjattava opetussuunnitelman perusteisiin ja velvoitettava koulut laatimaan siitä suunnitelmat.

Perusopetukseen ja kouluterveydenhoitoon tulee varata riittävät resurssit sekä opettajille enemmän aikaa kodin ja koulun yhteistyöhön. Erityistä tukea tarvitsevien lasten varhaiseen tunnistamiseen ja tukeen on panostettava enemmän. Ennaltaehkäisevyyttä ja tukitarpeiden tunnistamista on lisättävä varmistamalla koulujen hyvinvointiosaamisen ja hyvinvoinnin johtamisen osaaminen. Kunnissa tasa-arvo ja opetuksen tasalaatuisuus on varmistettava. Kouluhyvinvointia edistää mm. oppilaiden riittävä osallisuus koulussa tapahtuvaan päätöksentekoon. Lisäksi koulun roolia oman asuinalueensa harrastustoiminnan keskuksena, muiden alueella toimijoiden yhdistysten ja asukkaiden kokoavana paikkana tulee vahvistaa.

5. Lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikassa tarvitaan yhteistyötä
 
Lasten ja nuorten hyvinvointi taataan tekemällä laaja-alaisesti yhteistyötä yli hallintorajojen. Sektoroituneesta ajattelusta tulee siirtyä rajat ylittävään suunnitteluun ja toimintaan, palvelurakenteita tulee uudistaa monialaista työtä ja johtamista vahvistavaan suuntaan. Valtionhallinnossa tulee vakiinnuttaa eri hallinnonalojen yhteistyö.

Päätösten lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi tulee lakisääteistää sekä hyvinvoinnin seurannan tietopohjaa vahvistaa. Monialaisen yhteistyön ja uusien toimintatapojen käyttöönottoon tarvitaan laajaa täydennyskoulutusta eri ammattialoille. Samalla tulee edistää lasten ja nuorten hyvinvoinnin monialaista johtamista kuntatasolla. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa annetaan suuntaviivat myös alueelliselle ja paikalliselle lasten ja nuorten elinolojen kehittämistyölle.

6. Peruspalveluiden vahvistamiseen moniammatillinen ote

Ehkäisevän työn merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnille, resurssitarpeet ja johtamisen vastuut on saatava sekä valtio- että kuntapäättäjien tietoisuuteen. Koska ehkäisevä työ on moniammatillista työtä, sen johtamista ja koordinointia on vahvistettava. Ehkäisevän työn painopiste on peruspalveluissa. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden on saatava ajoissa tarvitsemansa apua asuinpaikasta riippumatta. Tukitoimia tulee olla tarjolla nykyistä aikaisemmassa vaiheessa.

Lastensuojelun sosiaalityössä on lisättävä peruspalveluiden voimavaroja ja osaamista esimerkiksi seudullisilla osaamiskeskuksilla ja kuntayhteistyöllä. Valtion tulee tukea ja aktivoida kuntia lasten, nuorten ja perheiden peruspalveluiden monialaisessa kehittämisessä muun muassa informaatio- ja budjettiohjauksella. Myös varhaiskasvatuslailla tulee vahvistaa moniammatillista työtä sekä hoitoryhmien koon pysymistä riittävän pieninä.

7. Lasten ja nuorten kokemustieto päättäjien käyttöön

Lapsilla ja nuorilla on omasta arjestaan ja palveluista paljon kokemuksia, joista vanhempien ja päätöstentekijöiden tulee ottaa selvää. Kokemustiedon hyödyntäminen auttaa parempien palveluiden kehittämisessä. Lasten ja nuorten parissa toimivien aikuisten vuorovaikutustaitoja lasten ja nuorten kanssa tulee parantaa. Lasten ja nuorten osallisuus, aidot vaikutusmahdollisuudet ja kuulluksi tulemisen kokemukset syntyvät aikuisten myönteisistä ja arvostavista asenteista sekä aidosti toimivista rakenteista kuten oppilaskunnista, asiakasraadeista, aloitekanavista, lasten parlamenteista, nuorisovaltuustoista ja muista lasten ja nuorten vaikuttajaryhmistä. Äänioikeusikäraja kuntavaaleissa on laskettava 16 ikävuoteen.

8. Lapsilla ja nuorilla on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun

Lapsilla ja nuorilla on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun riippumatta omasta tai vanhempien taustasta tai ominaisuuksista. Esimerkiksi etninen tausta, kieli, uskonto, vammaisuus tai varallisuus eivät saa vaikuttaa kohteluun. Lapset ja nuoret kohtaavat syrjintää ja rasismia päiväkodeissa, kouluissa, oppilaitoksissa ja vapaa-ajalla. Yksinäisyys ja ulkopuolelle jäämisen kokemukset haittaavat lasten ja nuorten hyvinvointia. Syrjintään ja rasismiin puuttumisen keinoja tulee aktiivisesti kehittää.

Hallituksen tulee sitoutua yhdenvertaisuuteen kaikessa toiminnassaan. Yhdenvertainen kohtelu taataan muun muassa säätämällä uusi yhdenvertaisuuslaki, toteuttamalla ammattilaisille suunnattua rasisminvastaista asennetyötä, turvaamalla vaikeavammaisten lasten ja nuorten oikeus avustajaan, panostamalla tilojen esteettömyyteen, tekemällä maahanmuutajanuorten omia kotoutumissuunnitelmia, huolehtimalla turvapaikanhakijoina ja pakolaisina tulleiden lasten ja nuorten kohdalla lapsen oikeuksien toteutumisesta kaikissa maahanmuuton vaiheissa sekä takaamalla kaikille Suomessa oleville lapsille ja nuorille oikeus kouluopetukseen.

9. Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen lapsuus- ja nuoruusiässä

Lapsuus ja nuoruus ovat erityisiä elämänvaiheita, joilla on itseisarvo sinänsä. Tällöin muodostuu myös perusta aikuisiän työ- ja toimintakyvylle sekä omaksutaan elin- ja elämäntavat. Sosioekonomiset terveys- ja hyvinvointierot muodostuvat huomattavassa määrin jo lapsuus- ja nuoruusiässä. Lasten ja nuorten perusterveydenhuollossa on tapahtunut rapautumista, mikä on vaikeuttanut lasten ja nuorten terveyspulmien varhaista havaitsemista ja hoitamista. Resursseja on lisättävä, oppilas- ja opiskelijahuollosta säädettävä oma lakinsa, perusopetuksen päättävälle taattava jatko-opiskelupaikka ja turvattava opiskelun tukipalvelut sekä terveyden edistämistyötä perusopetuksessa ja toisella asteella on vahvistettava.

10. Lapsiperheiden ja nuorten aikuisten sosiaaliturvan parantaminen

Yhteiskunnan osallistuminen lapsista aiheutuvien kustannusten kompensointiin on ohentunut. Perheiden ja opiskelijoiden etuuksien ostovoimat ovat jääneet inflaation jalkoihin. Lapsiköyhyysaste on kasvanut huomattavasti. Alle 35-vuotiaiden yhden hengen kotitalouksien pienituloisuusaste on edelleen hyvin korkealla tasolla ja opiskelijoiden taloudellinen tilanne heikko. Lisäksi asumisen kallistuminen on vaikeuttanut nuorten aikuisten ja lapsiperheiden taloudellista tilannetta erityisesti suurimmilla kaupunkiseuduilla.

Lapsiperheiden ja nuorten aikuisten sosiaaliturvan parantamiseksi tulee laatia vaalikauden mittainen toimintaohjelma, lapsilisiä tulee korottaa ja ulottaa myös 17-vuotiaisiin, yksinhuoltajakorotusta nostaa, kotihoidon tukea korottaa siihen saakka kun lapsi täyttää 1,5 vuotta, opintotuki sitoa indeksiin, opintorahan tasoa nostaa ja opiskelevan vanhemman opintorahaan liittää huoltajakorotus.