Nuorisotyöpäivien ohjelma

Nuorisotyöpäivien ohjelma alkaa lounaalla torstaina klo 11 – 13 Mikaelissa. Neljän tunnin vapaavalintaisten ohjelmaosioiden jälkeen vietämme yhteistä avajaistilaisuutta klo 17 – 18. Ohjelmarupeamat ovat yleensä tunnin tai kahden mittaisia, ellei toisin mainita. Ohjelmat järjestetään Mikaelissa, ellei toisin mainita. Huom! Mikäli osallistuja haluaa osallistua MyFilm -elokuvatyöpajaan tai Coachin-työpajaan, on tämä tiedettävä jo ilmoittautumisen yhteydessä (paikkoja rajoitetusti).

Päivällinen (Vaakuna ja Cumulus) alkaa klo 20. Illanvietto Bar'n'Night Vaakunassa (Porrassalmenkatu 9) alkaa noin klo 21.30 jälkeen.

Perjantaina ohjelma alkaa klo 9. Lounaan voi nauttia haluamallaan ajalla klo 10 – 12.45. Samaan aikaan pyörivät ohjelmat ovat joko tunnin tai kahden mittaisia. Itselleen sopivan lounasajan ja osallistumisen eri ohjelmaosioihin voi päättää oman valinnan mukaan ohjelmataulukosta, joka on katsottavissa nettisivuillamme hyvissä ajoin ennen tapahtumaa.


Yhteiset ja juhlalliset päättäjäiset vietetään klo 13-14 Mikaelissa. Päättäjäisissä taiteilija Mikko Kuustonen esitelmöi aiheesta: Asenteiden tehohoito - näkökulmia aikaan, onneen ja muutokseen.

(Mikko Kuustonen on lauluntekijä, tv-toimittaja ja ihmisoikeusaktivisti, joka tunnetaan paitsi lauluistaan myös TV2:n Mansikkapaikka-keskusteluohjelman isäntänä. Mikko Kuustonen on kiertänyt kehitysmaita yli kahden vuosikymmenen ajan kansalaisjärjestöjen tehtävissä sekä YK:n Hyväntahdon Lähettiläänä.)  

OHJELMAKARTTA on liitteenä PDF-muodossa (versio 24.3.)

Ohjelma tarkentuu vielä - Allianssi ry pidättää oikeudet muutoksiin.

Ohjelmaosiot (tilanne 24.3.2011) - katso ajat OHJELMAKARTASTA (pdf)

TORSTAI 14.4.

- Voimaneidot – tyttöjen oman voiman ja aggression hallinnan tukeminen
(Mari Lankinen, Kalliolan Nuoret ry ja Setlementtinuorten liitto ry)

Miten tuet kilttejä tyttöjä ilmaisemaan omaa tahtoaan? Entä miten ohjaat aggressiivisia tyttöjä ilmaisemaan omaa voimaansa rakentavasti? Voimaneidot on uusi tyttötyön ryhmämalli. Voimaneidot-ryhmissä avataan aggression tunteita myönteisenä voimana, jonka avulla nuori itsenäistyy ja löytää omat vahvuutensa. Tule tutustumaan Ärjyyn ja Voimapuuhun sekä käyttämään Voimasanoja!

- Askelmia nuorisotyön kehittämisen kentillä
(yliopettaja Katja Komonen, Mikkelin ammattikorkeakoulu)

Nuoriso(työ)alan kehittämisen tavoitteita, menetelmiä ja kriittisiä menestystekijöitä.  Pitääkö nuorisotyötä kehittää ja mihin suuntaan? Kenellä on valta, vastuu ja tahtotila kehittämiseen? Mitä on nuorisotyöalan tutkimus- ja kehittämistoiminta?  Mitkä ovat kehittämisen keskeisimmät haasteet nyt ja tulevaisuudessa?

- Miksi nuoret tekevät Youth in Action –projekteja ja mitä hyötyä niistä on?
(CIMO / Youth in Action)

Decision No 1031/2000/EC of the European Parliament and of the Council of 13 April 2000 established the ’Youth’ Community action programme... Tule kuuntelemaan case-esimerkkejä ja ohjelman mahdollisuuksia.

- Ehkäisevä päihdetyö ammatillisissa oppilaitoksissa
(kouluttaja Anni Karell, Elämän On Parasta Huumetta ry)

Voiko järjestötyöntekijä tai nuorisotyöntekijä olla sosiokulttuurinen innostaja? EOPH on tehnyt ammatillisissa oppilaitoksissa ehkäisevää päihdetyötä vuodesta 2007. Mitä on laadukas ehkäisevä päihdetyö? Miten ja miksi sitä on tehty, millaisia kokemuksia työstä on saatu? Miten nuorisotyöntekijä tai järjestötyöntekijä voi saada roolin oppilaitoksen työssä? Onko ulkopuolisen työntekijän työstä hyötyä opiskelijoille ja oppilaitokselle?

- Mahis-projekteilla elämä haltuun
(Nuorten Akatemia)

Miten auttaa nuorta saamaan elämänsä raiteille? Miten innostaa nuoria toteuttamaan haaveensa yhdessä? Mahis tarjoaa ohjaajalle sosiaalisen vahvistamisen mallin sekä taloudellista tukea. Mallin avulla voi jo varhaisessa vaiheessa tukea nuorta suunnan vaihdossa ja elämän haltuunotossa. Tule tutustumaan Mahikseen!

- Moninaisuus nuorisotyössä - miten tasoittaa eriarvoisuuksia?
(Eri vammais- ja monikulttuurisuusjärjestöt, SETA ja Allianssi)

Vammaiset, homot, maahanmuuttajat - pitääkö niitä kaikkia jotenkin huomioida? Eikö riitä, että ovet ovat auki kaikille ja kaikkia kohdellaan samalla lailla? Nuorisotoiminnan eriarvoisuudet ja osallistumisen esteet saattavat liittyä konkreettisiin kynnyksiin tai siihen, miten nuoreen suhtaudutaan. Eri vähemmistöjärjestöjen edustajat tuovat keskustelussa esille vähemmistönuorten kokemuksia nuorisotoiminnasta. Tule mukaan keskustelemaan, kysymään ja saamaan uusia työkaluja omaan toimintaan!

- Nuorisovaalit ja demokratia
(Elina Uutela, Allianssi)

Kolme päivää eduskuntavaaleihin! Tule tutustumaan Nuorisovaalien tämänkertaisiin tuloksiin (julkistettu kuluvan viikon tiistaina). Lisäksi keskustelussa nuorten äänestäminen ja yhteiskunnallinen aktiivisuus.

- Nuoret (kunnan) palveluja arvioimassa
(Eija Kauniskangas, Allianssi; Anu Gretschel, Nuorisotutkimusverkosto)

Nuorisolain 8 §:ää käytännössä – työkalu nuorten vaikutusmahdollisuuksien kehittämiseen. Nuorten esille nostamista teemoista keskustelemassa Mikkelin nuorisovaltuuston nuoria sekä Mikkelin kaupungin luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita. Oikeita nuoria, oikeita päättäjiä ja oikeita asioita!

- Nuorisotyön haasteet lastensuojelun sijaishuollossa
(lehtori Hanne Salovaara-Pitkänen, MAMK)

1990 -luvun laman seurauksena huonoimmassa asemassa olevien lapsiperheiden määrä lisääntyi, jo lapsuudessa alkanut huono-osaisuus kasvoi, ongelmien hoitamiseen tähtäävät resurssit vähenivät, ongelmat kasautuivat ja lastensuojeluasiakkaiden määrä kasvoi. Laman jälkimainingeissa syntyneet lapset ovat nyt nuoria ja osa heistä on sijoitettuna lastensuojelulaitoksiin. Monissa sijoituspaikoissa kiertäneet nuoret haastavat laitosten henkilökuntaa. Puheenvuorossa tarkastellaan laitosnuoren identiteetin rakentumisprosessia ja annetaan tutkimuksissa esiin nostettu puhujaääni nuorille itselleen. Lisäksi pohditaan miten lastensuojelulaitoksissa lapsuuden ja nuoruuden murtumakohtia pyritään paikkaamaan ja täten nuoren kasvua eheyttämään.

- Saanko olla erilainen?
(viittomakielinen-hiphop-artisti Signmark)

Miten viittomakielisestä pikkupojasta tuli kansainvälinen hiphop-artisti? Mitkä asiat olivat avaintekijöitä Signmarkin unelmien toteutumisessa? Odotetussa puheenvuorossaan Signmark alias Marko Vuoriheimo käy läpi, miten nuorta voi kannustaa toteuttamaan omaa unelmaansa ja miten luoda siltoja erilaisten nuorten välille. Lisäksi Signmark valottaa tietoa kuurojen historiasta, yhteisöstä ja asemasta Suomessa.

- Etsivän nuorisotyön filosofiasta
(erityisnuorisotyön sihteeri Arja Lehikoski, Nuorten Keskus)

Etsivä työ puhututtaa ajankohtaisuudellaan. Etsivää työtä on toteutettu Suomessa vuosikymmeniä erilaisin sovelluksin eri organisaatioissa. Nyt etsivä työ on tuotu osaksi nuorisolainsäädäntöä tämän vuoden alusta. Mitä tästä kaikesta olisi hyvä tietää? Keskusteleva tilaisuus, jossa aiheesta alustaa erityisnuorisotyönsihteeri Arja Lehikoski Nuorten Keskuksesta ja mukana keskustelemassa Anu Vesterinen Hyvinkään sosiaalipalveluista.

- Kolme tarinaa verkkonuorisotyöstä
(NuSuVeFo)

Mitä verkkonuorisotyön on ja millainen työmuoto se on tekijälleen. Nuorille suunnatun verkkotyön foorumi (NuSuVeFo) kertoo kolmen verkkotyötä tekevän toimijan tarinan. Tarinoiden kautta pohditaan muun muassa miksi verkkonuorisotyötä kannattaa tehdä, mitä se vaatii ja antaa, millaisia periaatteita ja eettisiä valintoja verkkotyöhön liittyy, missä verkkotyötä tehdään nyt ja mihin kenties ollaan menossa, mitä kun työ turhauttaa? Tarinan kertovat verkossa tehtävästä päihdetyöstä, kunnan nuorisotyöstä verkossa ja verkkoauttamisesta. Tarinansa kertovat Timo Mulari, Maikki Kandell ja Minna-Maija Saukko. Nuorille suunnatun verkkotyön foorumi (NuSuVeFo) on perustettu yhteistyöverkostoksi niille yleishyödyllisille organisaatioille, jotka työskentelevät verkossa nuorten kanssa. Verkoston tavoitteena on työn kehittäminen, verkostoituminen, tietotaidon vaihtaminen, tutkimustoiminnan edistäminen sekä verkossa tehtävän työn tunnetuksi ja läpinäkyväksi tekeminen. Syyskuussa 2010 verkoston jäseninä oli jo 22 eri toimijatahoa tai hanketta.

- Pelaaminen nuorisotyön välineenä
(NuSuVeFo)

Nuoret käyttävät paljon aikaa verkkopeleihin, ja ne tarjoavat nuorisotyölle kiinnostavan työkalun ja mahdollisuuden. Tule kuulemaan ja keskustelemaan siitä, miten pelaaminen verkossa ja nuorisotyö lomittuvat. Osiossa puhutaan peleistä, pelaamiseen liittyvistä ilmiöistä ja pelitoiminnan asemasta ja mahdollisuuksista nuorisotyössä. Keskustelussa suunnataan katse tulevaisuuteen. Miten nuorisotyö ja nuorisotyöntekijät voisivat käyttää pelejä työkalunaan? Osiota vetää Helsingin nuorisoasiainkeskuksen Pelitalo-hankkeen suunnittelija Hannes Pasanen ja asiatuntijapuhujana toimii Tampereen yliopiston digitaalisen kulttuurin ja pelitutkimuksen professori Frans Mäyrä. Nuorille suunnatun verkkotyön foorumi (NuSuVeFo) on perustettu yhteistyöverkostoksi niille yleishyödyllisille organisaatioille, jotka työskentelevät verkossa nuorten kanssa.

- Fanius, verkko ja jäljittelyn kulttuurit
(erikoistutkija Kaarina Nikunen, Tampereen yliopisto)

Fanikulttuurit ovat muutakin kuin fanittamista: ne ovat tapa luoda sosiaalisia suhteita, verkostoitua ja luoda omia tarinoita, videoita, taidetta ja musiikkia. Nuorten fanikulttuurit ovat moninaisia perinteisestä tähtien palvonnasta ja jäljittelystä väkivallan tai seksuaalisuuden rajoja hämärtäviin tulkintoihin. Puheenvuorossa tarkastellaan nuorten asettumista osaksi fanikulttuureja; niiden merkityksiä identiteetille ja sosiaalisille suhteille. Fanius kytkeytyy nuorten mediankäyttöön laajemminkin ja erityisesti verkkokulttuuriin, jossa identiteettiä esitellään ja paikannetaan monenlaisia rajoja ylittäen.

- My Film -elokuvatyöpaja
(yhteisöpedagogi AMK Helinä Juurinen)

Kaija Juurikkalan kehittelemä menetelmä, jossa osallistujat pääsevät itse kokeilemaan elokuvan tekoa käytännössä.  Kahden tunnin pikaelokuvapajassa ideoidaan, käsikirjoitetaan, kuvataan ja katsotaan valmis elokuva. Aikaisempaa kokemusta ei tarvita. Pajassa pääsee tutustumaan menetelmään, joka toimii hyvin kaikenikäisten ihmisten kanssa ja jonka avulla voi käsitellä monenlaisia aiheita.

- Coaching – neuropsykiatrinen valmennus
(Eeva-Liisa Tamski ja Anitta Huotari)

Voimavarat käyttöön neuropsykiatrisella valmennuksella. Suomessa nuorten syrjäytyminen opiskelusta ja työelämästä on nostettu monien, valtakunnallisten ohjelmien keskipisteeseen. Näistä nuorista osa, arviolta  10 % , omaa neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia ja yhä useammalla nuorella on myös tarvetta mielenterveys- ja päihdekuntoutukseen. Nämä nuoret eivät tule autetuiksi tavanomaisilla menetelmillä ja tukimuodoilla, vaan he tarvitsevat uudenlaisia lähestymistapoja selviytyäkseen yhteiskunnan vaatimuksista. Neuropsykiatrinen valmennus tarjoaa sekä ongelmien ennaltaehkäisyyn että ongelmakierteen katkaisuun tehokasta ja edullista ratkaisua. Eeva-Liisa Tamski ja Anitta Huotari ovat kouluttaneet neuropsykiatrisia valmentajia useilla paikkakunnilla vuodesta 2007 lähtien ja kirjoittaneet valmennuksesta kaksi oppikirjaa, joista jälkimmäinen on julkaistu lokakuussa 2010.  Tässä seminaarissa he nostavat esille neuropsykiatrisen valmennuksen ja valmentavan työotteen lähestymistapoja ja hyötyjä nuorten parissa toimimiseen.

PERJANTAI 15.4.

- Miksi nuoret juovat ja miten siihen voidaan vaikuttaa?
(tutkija Antti Maunu, Helsingin yliopisto)

Helsingin yliopiston tutkija Antti Maunu on tutkinut pääkaupunkiseudun nuorten juomisen motiiveja ja omaehtoista säätelyä. Kaikilla nuorilla juomista motivoi sosiaaliset ja emotionaaliset seikat. Nuoret juovat, koska humalassa on hauskaa’ tai he ajattelevat sen olevan hauskaa. Nuoret ymmärtävät hyvin myös juomisen riskejä, mutta hauskuus on heille vielä tärkeämpää. Näistä syistä pyrkimys hillitä alkoholihaittoja vetoamalla juomisen vaaroihin ei toimi. Mutta mikä sitten toimisi?

- Nuorisotyötä koulun rajapinnassa – koulunuorisotyötä
(projektipäällikkö Marjo Kolehmainen, HUMAK; opettaja Tanja Leppä, Keski-Suomen Opisto; yliopettaja Pekka Penttinen, MAMK)

Ryhmässä käsitellään alustusten pohjalta teemoja "yhteisöllinen pedagogiikka ja nuorisotyön ydinosaaminen sekä asiantuntijuus koulussa" (Marjo Kolehmainen, HUMAK), ”nuorisotyöntekijän ammatillisuus koulussa” (Tanja Leppä, K-S Opisto) ja ”koulunuorisotyön toteutus Suomessa” (Pekka Penttinen Mamk). Teemat pohjautuvat koulunuorisotyön toteutusta koskeviin kehittämistoiminnan kokemuksiin ja koulunuorisotyön kansalliseen kartoitukseen. Näkökulmat nostavat keskusteluun kolme koulunuorisotyön keskeistä sisältöä: nuorisotyön ammatillisen muutoksen ja siitä aiheutuvan yhteisöpedagogien sekä nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajien koulutuksen kehittämistarpeen, nuorisotyön tuottaman lisäarvon koulun pedagogisen toimintaan ja yleiskatsauksen koulunuorisotyön toteutustavoista, työmuodoista ja yleisyydestä.  

- En ole rasisti, mutta… Kohti yhdenvertaista nuorisotyötä
(Nuorisotyö-lehden päätoimittaja Susanne Maude; Satu Kanninen, No Racism-hanke; Sini Perho, Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus)

Suoraa puhetta näistä aiheista: Miten rasismia voi tai pitää vastustaa nuorten parissa? Mitä ihmettä tarkoittaa etninen yhdenvertaisuus nuorisotyössä? Entä positiivinen erityiskohtelu? Kuinka kuulla nuorten kokemuksia rasismista? Vai mistä sinun mielestäsi pitäisi keskustella?  Tule mukaan ja kerro! Lähetä oma kysymyksesi keskusteluun Nuorisotyö-lehden nettisivuilla: http://www.alli.fi/julkaisut/nuorisotyo-lehti/nt-paivat/

 

- Milloin viimeksi mietin mikä on oikein? – Nuorisotyön eettiset painopisteet, valinnat ja periaatteet
(Suvi Kuikka, Nuoli – Nuoriso- ja liikunta-alan asiantuntijat ry)

Työskennellään yhdessä ja rakennetaan perustaa nuorisotyön eettisille periaatteille.

- Digitaalinen portfolio – nuoren oman elämä näkyväksi
(Miikka Ringman ja Panu Isotalo, YTKP-projekti)

Valtakunnallisen, RAY:n rahoittaman YTKP-projektin aikana on kehitelty uudenlainen käyttäjille ilmainen ja www-pohjainen työväline, digitaalinen portfolio. Kyseessä on asiakasta osallistava, voimavarakeskeinen ja tulevaisuuteen suuntaava työväline, joka auttaa nuorta hahmottamaan omaa elämäänsä. Portfolioon sisältyvien työkalujen, kuten elämäntilannekartoituksen ja verkostokartan, avulla nuori voi pohtia mennyttä, nykyistä ja tulevaa ja tehdä sen halutessaan näkyväksi tukiverkostolleen. Digitaalinen portfolio tarjoaa samalla työntekijöille valmiin työvälineen tehdä asiakaslähtöisesti syrjäytymisen vastaista työtä ja tukea asiakkaan voimaantumista.

- Kumppanuussopimukset hyvinvointipalveluiden hankinnassa
(Arsi Veikkolainen, Allianssi)

Kunnan ja kolmannen sektorin välinen kumppanuus palveluiden tuottamisessa on paljon esillä ollut asia. Kilpailutuksen ja hankintasäädösten puristuksessa tavoiteltu kumppanuus on usein kaventunut pelkäksi ostopalvelusopimussuhteeksi. Erilaisten sopimusten ja yhteistyömallien taustalla ovat hyvin erilaiset lähtökohdat ja oletukset: yhteinen etu, luottamus ja avoimuus vs. maksuperustaisen toiminnan tarkka kuvaus, sanktiot ja sopimusjuridiikka. Tältä pohjalta ja Kolmas lähde -hankkeen kokemusten pohjalta pohditaan, onko palveluiden tuottamisessa löydettävissä aitoa kumppanuutta? Voidaanko sitä edistää? Onko sopimusmuodolla oikeasti väliä? Miten tämä liittyy kansalaisyhteiskunnan kehitykseen?

- Lasten ja nuorten Pieksämäki -hyvinvointisuunnitelma 2009 – 2013
(Seija Laitinen ja Kari Koistinen)

Lasten ja nuorten Pieksämäki -hyvinvointisuunnitelma 2009–2013 on tiivistetty kuvaus lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä sekä palveluista ja niiden kehittämistarpeista. Sen keskeinen tavoite on tuoda työvälineitä ja tiivistää eri toimijoiden yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi paikkakunnalla. Suunnitelma pitää sisällään Pieksämäen lapsi – ja nuorisopoliittisen kehittämissuunnitelman, lastensuojelulain 12§ vaatiman lastensuojelusuunnitelman sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman vaatiman suunnitelman. Tule ja kuule - miten toimimme ? - miten toteutimme? mikä on tilanne nyt? Tervetuloa!

- Mitä se koulun kerhotoiminta oikein on?
(Tiina Karhuvirta, Kerhokeskus – koulutyön tuki ry)

Koulun kerhotoimintaa on viritetty vastaamaan 2000-luvun alun kasvatushaasteisiin. Mitä koulun kerhotoiminta oikeastaan on ja onko sillä mitään tekemistä nuorisotyön kanssa? Voisiko koulun kerhotoiminta olla toimintaympäristö, joka kutoisi yhteen kasvatuksen formaalia ja nonformaalia näkökulmaa?

- Osaava Nuorisoala -hanke
(Etelä-Pohjanmaan Opisto)

Osaava Nuorisoala -hanke on ammatilliseen lisäkoulutuksen järjestämislupaan liittyvä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä-hanke, jossa mukana viisi Nuva-oppilaitosta (Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkintoa tarjoava oppilaitos). Hanketta rahoittavat alueelliset ELY-keskukset. Etelä-Pohjanmaan Opistolla, Ilmajoella Osaava Nuorisoala-hanke keskittyy nuorisojärjestöissä tehtävän nuorisotyön tukemiseen ja kehittämiseen. Hankkeessa on luotu vahva alueellinen nuorisojärjestöverkosto, jonka alla toimii n.300 paikallisyhdistystä. Hanke on saanut alueella nimen Inno Pohjanmaa, joka on kuvaava nimi sille tekemisen meiningille, jota järjestöissä löytyy. Kuluvan hankekauden tavoitteena on luoda vahvat verkostot kohti julkista sektoria ja käynnistää keskustelua niistä nuorisotyön palveluista, joissa voidaan tehdä yhteistyötä. Järjestöissä on paljon osaamista, tiloja ja resursseja, joita voidaan hyödyntää yhteistyötä lisäämällä. Nuorisotyön vahvistaminen  ja alueellisen saatavuuden varmistaminen on siis yksi keskeinen tavoite

- Wanted: Vapaaehtoinen. Vapaaehtoisten rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt
(Karoliina Tikka ja Mikko Varesmaa, Allianssi)

Vuosi 2011 on Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi. Miten innostaa ihmisiä mukaan vapaaehtoistoimintaan? Mikä saa pysymään mukana toiminnassa? Mitä on vapaaehtoistoiminta nuorisotyössä? Kysymyksiin pureutuvat fil.tri Laura Hokkanen, opiskelija Jassin Rezai ja vapaaehtoistyön koordinaattori Soili Voipio. Keskusteluun johdattelee mahdollistaja, yhteisöpedagogi (ylempi AMK) Riitta Kemppainen-Koivisto. Osiossa kuullaan myös vapaaehtoistoiminnan vuoden kuulumiset sekä Jassin Rezain omakohtainen tarina siitä, miten vapaaehtoistoiminnan kohteesta tuli vapaaehtoistoiminnan tekijä.

- Nuoret ympäristövaikuttajina aikuisten yhteiskunnassa
(pääsihteeri ja tutkija Leo Stranius, Luonto-Liitto)

Ovatko nuoret ympäristöasioissa vain kasvatuksen kohteita? Mitä tapahtuu, kun nuoret ovat aikuisia tietoisempia ympäristöongelmista ja haluavat muuttaa aikuisten yhteiskuntaa kestävämpään suuntaan?  Työpajassa puhutaan nuorten aktiivisesta ympäristökansalaisuudesta ja esitellään tapauksia, joissa nuoret ovat pyrkineet muuttamaan yhteiskunnan ympäristövaikutuksia – ja kasvattamaan aikuisia.

- Sukupolvien yhteys nuorisotyössä
(Nuorisotyön Senioriklubi)

Mitä tapahtuu, kun suuret ikäluokat luovat uusia rooleja nuorisotyössä? Miten tulevaisuus rakentuu eri sukupolvien välisenä yhteistyönä? Kohtauksia revyystä ”Päästä päkiään, oppia joka jäsenelle ”- Mikkelin revyyteatteri. Tilanteita työn todellisuudesta: Nuorisotoimenjohtaja Sirkka-Liisa Strömmer työpareineen. Tilaisuuden juontaa Jorma Pilke.

- Verkkoperustaista nuorisotyötä käsittelevän kirjan julkaisutilaisuus
(Nuorisotutkimusverkosto, Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus ja HUMAK)

Nuorisotutkimusseura, Humanistinen ammattikorkeakoulu (HUMAK) ja Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus julkaisevat verkkoperustaista nuorisotyötä käsittelevän kirjan, joka avaa lukijalle rikkaan kokonaiskuvan siitä miten verkkoa voidaan hyödyntää nuorisotyön välineenä sekä tutustuttaa lukijansa verkkotyötä koskeviin menetelmiin ja periaatteisiin. Kirja sopii mainiosti mm. nuoriso- ja sosiaalialan oppikirjaksi sekä nuorisotyön ammattilaisten oheislukemistoksi olemassa olevan osaamisen vahvistamiseksi.  Julkaisutilaisuudessa kuullaan kirjan kirjoittajien ajatuksia ja näkemyksiä verkkoperustaisesta nuorisotyöstä sekä keskustellaan aiheesta.

- Nuoret ja seurustelusuhdeväkivalta
(lehtori Helena Timonen, MAMK)

Nuorten väkivalta ja etenkin nuorten naisten väkivalta puhuttaa yhä enemmän. Venla Salmen tutkimus Nuoret seurustelusuhdeväkivallan uhreina tarkastelee mm. nuorten nykyisessä seurustelusuhteessa kokema fyysisen väkivallan ja sen uhan yleisyyttä. Tuloksista voidaan havaita, että väkivallan kokeminen nuorten seurustelusuhteissa on pojille yleisempää kuin tytöille. Työpajassa pohditaan keinoja nuorten väkivallan ehkäisemiseen ja havaitsemiseen.

- Opetus- ja kulttuuriministeriön tilannekatsaus – Missä toimialalla mennään?
(OKM:n nuorisoyksikön päällikkö)

- Kulttuurivallankumous eli miten kulttuuri pelastetaan

Saa koskea -pamfletin kirjoittaja, ajatushautomo Demos Helsingin tutkija Tommi Laitio esittää suunnitelman kohti suurempia ja merkityksellisimpiä kulttuurikokemuksia. Tommi Laitio saapuu johdattamaan barrikadeille Nuori Kulttuuri -toimiston kutsumana.
Tämän jälkeen siirrytään paneelikeskusteluun kulttuurin ja taiteen merkityksestä nuoren kasvun tukena ja yhteiskunnan hengityskoneena. Keskustelijoine tutkija Tommi Laitio (Demos Helsinki), Sini Korpinen (Nuori Kulttuuri -bloggaaja), draamakasvatuksen opettaja Satu Olkkonen (Teatterikorkeakoulu, esittävien taiteiden tutkimuskeskus) ja tanssija Marko Keränen (MOVES 2011 taiteellinen johtaja). Keskusteluun johdattaa kulttuurituottaja Annina Hirvonen.

- Elokuva kasvamisen välineenä
(TaM Kaija Juurikkala)

Kaija Juurikkala on lasten elokuvakulttuuriin erikoistunut ohjaaja ja taidepedagogi, joka on pyrkinyt saamaan lasten äänen kuuluville vuorovaikutuksen avulla. Hän on saanut useita palkintoja ja merkittävästi median huomiota työurastaan. Kaija on myös kehittänyt MyFilm -metodin, jossa lyhyessä ajassa kuka tahansa pääsee kokeilemaan lyhytelokuvan tekoa ja päästämään ideat sekä luovuuden valloilleen. Kaija kertoo työstään, omasta pedagogiikastaan ja tavasta tehdä taidetta.

- Kuumailmapallomatka työniloon
(YTM, nuorisotyöntekijä, työnohjaaja Tiina Honkonen ja yhteisöpedagogi (ylempi AMK) Reija Salovaara)

Onko työn ilo hukassa? Mikä iloa tuottaa? Vai tuottaako mikään? Toiminnallinen tuokio työnilosta auttaa tunnistamaan työniloa tuottavia asioita ja pohtimaan, miten niitä ylläpidetään jokapäiväisessä arjessa. Samalla löydetään tapoja vahvistaa työssä jaksamista. Koulutustuokio antaa osallistujille menetelmän, jonka voi toteuttaa omien nuorten kanssa tai omassa työtiimissä.